25. toukokuuta 2016

Kaksisarvinen


Kuten luimme aikaisemmin, 18. suuran jakeet 83-101 ilmoitettiin kun rabbit esittivät koetuksen Muhammedin väitteelle, että hän on profeetta: "Kysykää häneltä miehestä, joka teki suuria matkoja maan itäisimpiin ja läntisimpiin kolkkiin. Mikä oli tämä tarina?" Tuo mies oli Dhul-Qarnayn (jae 83) - "Kaksisarvinen". Ibn Kathir selittää, että hän "hallitsi itää ja länttä, kaikki maat ja heidän kuninkaansa olivat hänelle alamaisia ja kaikki kansat, arabit ja ne, jotka eivät olleet arabeja, palvelivat häntä." Hän jatkaa selittämällä, että Dhul-Qarnayn sai koraanillisen nimensä "koska hän saavutti kaksi auringon 'sarvea', idän ja lännen, mistä se nousee ja minne se laskee".

Mutta kuka oli tämä suuri valloittaja? Tafsir al-Jalalayn sanoo, että "hän ei ollut profeetta" ja että hänen "nimensä oli Aleksanteri" - joka tunnetaan paremmin Aleksanteri Suurena, joka kuvattiin rahoissa pukinsarvet päässään. Maududi huomauttaa, että "Koraanin varhaiset kommentaattorit uskoivat yleisesti", että Dhul-Qarnayn oli Aleksanteri. Muhammad Al-Ghazali sanoo, että Aleksanteri Suuri on "korkealla mahdollisten listalla".

Kuitenkin Dhul-Qarnayn näyttää olleen hurskas muslimi, koska hän sanoi: "Sitä me kuritamme, joka on väärämielinen, ja sitten lähetämme hänet takaisin Herransa luokse, niin että Hän voi rangaista häntä ankaralla kärsimyksellä. Mutta sitä, joka uskoo ja tekee hyvää, odottaa runsas palkka, ja lempeällä äänellä Me annamme hänelle käskymme" (jakeet 87-88). Tämä on saanut jotkut modernit muslimikommentaattorit hämmentyneiksi varhaisten kommentaattorien väitteestä, että ilmeisen pakanallinen Aleksanteri Suuri olisi esitetty Koraanissa muslimina. Jotkut ovat esittäneet, että Dhul-Qarnayn olisikin ollut Persian Kyyros Suuri, tai joku muu muinainen kuningas, mutta sellaiset tulkinnat johtavat samoihin vaikeuksiin kuin väite, että Dhul-Qarnayn oli Aleksanteri Suuri: Muhammad Asad huomauttaa, että "nimenomaan Koraanin vakuutus hänen uskostaan Jumalaan, tekee mahdottomaksi henkilöidä Dhul-Qarnayn monien kommentaattorien tapaan Aleksanteri Suureen (joka esitetään joissakin rahoissa kaksi sarvea päässään) tai johonkin muuhun esi-islamilaiseen Jemenin Himyarilaiseen kuninkaaseen. Kaikki nuo historialliset henkilöt olivat pakanoita ja palvoivat monia jumalia, kun taas Dhul-Qarnayn esitetään vakaana Yhden Jumalan palvelijana." Nykyinen yhteisymmärrys on siksi sellainen, ettei hänen henkilöllisyyttään tiedetä. Asad päättelee, että Koraanin kertomuksella "ei ole mitään tekemistä historian tai edes legendan kanssa, vaan se on tarkoitettu ainoastaan vertauskuvalliseksi ilmaukseksi uskosta ja etiikasta viitaten erityisesti maallisen vallan ongelmaan."

Oli hän kuka tahansa, Dhul-Qarnayn matkusti maan läntisimpään kolkkaan kunnes "saapui sinne, missä aurinko laskee, ja hän näki sen laskevan kuumaan lähteeseen" (jae 86). Irakilainen astronomi, joka väitti vuoden 2007 syksyllä, että Koraani opettaa maan olevan litteä, ei viitannut tähän jakeeseen - luultavasti siksi, että jae on ymmärretty vuosisatoja tavalla, joka ei olisi aiheuttanut Kopernikukselle vatsanväänteitä. Ibn Kathir selittää sen tarkoittavan, että Dhul-Qarnayn "seurasi reittiä, kunnes saavutti kaukaisimman paikan, jossa saattoi nähdä auringon laskevan, mikä on lännessä." Hän ei varsinaisesti nähnyt auringon laskevan, hän vain katseli sitä rannalta: "hän näki auringon ikään kuin laskevan valtamereen. Tämän voi todeta jokainen, joka menee rannikolle: näyttää siltä kuin aurinko laskisi mereen, mutta todellisuudessa se ei poikkea kiinteältä reitiltään." Mistä ihmiset sitten saavat hulluja ajatuksia, että hän todella saavutti paikan, "missä aurinko laskee"? No tietenkin juutalaisilta ja kristityiltä: "Useimmat näistä tarinoista tulevat Kirjan kansojen myyteistä ja heidän harhaoppisista sepitteistään ja valheistaan."

Matkustettuaan kaukaisimmasta lännestä kaukaisimpaan itään (jae 90) Dhul-Qarnayn tapaa toisella matkalla Gogin ja Magogin, jotka "levittävät pahaa maan päällä" (jae 94, kts. myös 5:33). Ne ovat Ibn Kathirin mukaan "kaksi turkkilaista kansaa, Yafithin (Jafet) jälkeläisiä, turkkilaisten isiä, Nooan poikia." Dhul-Qarnayn muuraa heidät kahden vuoren väliin (jae 96) - mikä on toinen syy, miksi hänen ajateltiin olevan Aleksanteri Suuri, joka esi-islamilaisen legendan mukaan rakensi Aleksanterin muurin Kaukasuksella suojellakseen valtakuntaansa pohjoisilta barbaariheimoilta - jotka on liitetty Gogiin ja Magogiin Hesekielin kirjassa (38-39). Mutta muuri sortuu (jae 98) Tuomiopäivänä, kun pasuunan ääni kuuluu (jae 99). Suosittu nykyajan saarnaaja Muhammad Saleh al-Munajjid selittää islamilaisen eskatologian pähkinänkuoressa:

"Ya'juj ja Ma'juj ovat kaksi epäuskoista heimoa Aadamin poikien joukossa. He tapasivat tehdä pahaa maan päällä, jolloin Allah antoi Dhul-Qarnaynille voiman rakentaa muurin pitääkseen heidät loitolla. He jatkavat kaivamista kunnes Allah antaa heille luvan tulla ulos aikojen lopussa sen jälkeen kun 'Isa [Jeesus] on tappanut Dajjalin ["Pettäjän"]. He tulevat suurena joukkona, juovat Tiberiaan järven tyhjäksi (Palestiinassa). He tekevät pahaa maan päällä eikä kukaan pysty heitä vastustamaan. 'Isa (rauha hänelle) ja hänen kanssaan olevat uskovaiset pakenevat Turin vuorelle, kunnes Allah tuhoaa Ya'jujin ja Ma'jujin [Gog ja Magog] lähettämällä matoja, jotka syövät heidän niskansa. Sitten Allah lähettää sateen, joka huuhtoo heidän ruumiinsa mereen ja puhdistaa maan heidän löyhkästään."

Milloin tämä tapahtuu? Kukaan ei tiedä, mutta jopa islamin profeetta Muhammed varoitti aikoinaan: "Rangaistus on tullut lähelle. Tällainen reikä on jo tehty Gogin ja Magogin muuriin" - ja hän piirsi peukalollaan ja etusormellaan ympyrän ilmaan. Muhammed myös varoitti, että vain yksi tuhannesta pelastuu: "yksi tuhannesta pelastuu Gogilta ja Magogilta ja he ovat teistä [muslimeista]".

Jakeet 102-110 lopettavat tämä villin ja ihmeellisen suuran palaamalla tuttuihin aiheisiin: uskottomat luottavat luotuihin olentoihin Allahin sijasta ja heitä odottaa helvetti (jae 102); hyvät teot eivät auta niitä, jotka hylkäävät islamin (jakeet 104-106); uskovat nauttivat paratiisin puutarhoista (jae 107); Muhammed on vain ihminen, mutta hän välittää Allahin sanoja eikä Allahin rinnalle tule asettaa kumppaneita (jae 110).


Osa Pompejin niin sanotusta Aleksanteri-mosaiikista.
Se kuvaa joko Issoksen tai mahdollisesti Gaugamelan taistelua. (wikipedia)


Blogging the Qur’an: Sura 18, “The Cave,” verses 83-110
Luolan suura


Tähän mennessä ilmestyneet Koraaniblogin kirjoitukset:

1. Avauksen suura

2. Lehmän suura
Saatana piereskelee
Apinat ja siat
Juutalaiset, nuo Allahin viholliset
Miten arvokkaana pidät henkeäsi
Milloin muslimin on lupa poiketa moraalisäännöistä
Vaimonne ovat teidän peltonne
3. Imranin perheen suura
Imranin perhe
Jeesus, Marian poika
Abraham oli muslimi
Badrin ja Uhudin taisteluiden opetukset
4. Naisten suura
Allahin ohjeita naisten kohteluun
Neljä syytä jolloin mies saa löydä vaimoaan
Muhammed käskee tappamaan juopot, uskonluopiot ja vääruskoiset
Jeesus tulee ja särkee Ristin ja tappaa sian ja lakkauttaa jizyan
5. Pöydän suura
Kuka ottaa hengiltä ihmisen hän on kuin olisi tappanut kaikki ihmiset
Allahin käsiä ei ole sidottu
6. Karjan suura
Muhammed tuoksuu hyvälle!
Kolme laillista syytä tappaa ihminen
7. Rajamuurin suura
Saatana ja 30 metrinen Aatami
Mooses, faarao ja muita vanhoja tarinoita
8. Sotasaaliin suura
Sotasaaliin suura
Taistelkaa kunnes islam on ainut uskonto!
9. Katumuksen suura
Vuodattakaa pakanain verta missä tahansa heitä tapaattekin
Jumala rankaisee heitä teidän kädellänne
Vääräuskoiset ovat epäpuhtaita
Taistelkaa, kunnes he auliisti maksavat veronsa ja tunnustavat alistuvansa
Umarin sopimus
Islamissa hurskain teko on käydä sotaan vääräuskoisia vastaan
Teeskentelijöille ei armoa tipu
He surmaavat ja heitä surmataan
Katumuksen suura, valitut palat
10. Joonan suura Koraania ei voi jäljitellä

Luola
Vihreä mies
Kaksisarvinen


Lähettänyt klo
Tunnisteet: , ,

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Tilaa: Lähetä kommentteja (Atom)