30. maaliskuuta 2015

Bruce Eden: Yhdysvaltojen ensimmäinen sota islamia vastaan

Harva tietää että 200 vuotta sitten USA julisti sodan islamille ja Thomas Jefferson johti hyökkäystä.

1700-luvulla muslimimerirosvot terrorisoivat Välimerta ja laajoja alueita Pohjois-Atlantilla. He hyökkäisivät kaikkien tapaamiensa laivojen kimppuun ja vaativat miehistöistä kohtuuttomia lunnaita. Panttivankeja kohdeltiin raa'asti ja he kirjoittivat sydäntäsärkeviä kirjeitä kotiin rukoillen hallitusta ja perheitään maksamaan, mitä hyvänsä heidän vangitsijansa vaativat.

Nämä merten kiristäjät tulivat Barbaarirannikon (Barbary Coast) islamilaisista valtioista Tripolista, Tunisiasta, Marokosta ja Algeriasta, ja ne muodostivat vaarallisen ja provosoimattoman uhan nuorelle Amerikan tasavallalle.

Ennen sisällissotaa Yhdysvaltojen kauppalaivat olivat olleet Britannian suojeluksessa. Kun USA julistautui itsenäiseksi ja joutui sotaan, Yhdysvaltojen kauppalaivastoa suojeli Ranskan laivasto. Sodan päätyttyä Amerikan täytyi kuitenkin suojella itse aluksiaan.

USA:n laivaston synty alkoi vuonna 1784. Seitsemäntoista vuotta ennen presidentiksi valitsemistaan Thomas Jeffersonista tuli USA:n Ranskan lähettiläs. Samana vuonna Yhdysvaltain Kongressi teki myönnytyksiä muslimivastustajilleen seuraten Euroopan valtioiden esimerkkiä, jotka maksoivat Barbaarirannikon valtioille lahjuksia välttääkseen sodankäynnin. Heinäkuussa 1785 Algerian merirosvot kaappasivat amerikkalaisia laivoja ja Algerian hallitsija esitti ennenkuulumattoman 60000 dollarin lunnasvaatimuksen.

Se oli puhdasta kiristystä ja Thomas Jefferson vastusti kiivaasti lunnaiden maksamista. Sen sijaan hän ehdotti Kongressille liittouman muodostamista, joka pakottaisi islamilaiset valtiot rauhaan. Kongressi ei ollut kiinnostunut vaan maksoi lunnaat.

Vuonna 1786 Thomas Jefferson ja John Adams tapasivat Tripolin Iso-Britannian suurlähettilään kysyäkseen häneltä, millä oikeudella hänen maansa hyökkäsi amerikkalaisten laivojen kimppuun ja otti orjiksi Amerikan kansalaisia, ja miksi muslimit olivat niin vihamielisiä Amerikkaa kohtaan, valtiota, jonka kanssa heillä ei ollut aikaisemmin ollut mitään tekemistä.

Kaksi tulevaa presidenttiä raportoivat, että suurlähettiläs Sidi Haji Abdul Rahman Adja oli vastannut, että islam "noudatti heidän profeettansa lakeja, ja että heidän Koraaniinsa oli kirjoitettu, että jokainen kansakunta, joka ei tunnustanut heidän ylivaltaansa, oli syntinen ja että oli heidän oikeutensa ja velvollisuutensa sotia heitä vastaan kaikkialla, ja orjuuttaa kaikki vangeiksi saadut, ja että jokainen muslimi, joka kuoli taistelussa, pääsisi varmasti Paratiisiin."

Huolimatta tästä hämmästyttävästä tunnustuksesta, harkitusta väkivallasta kaikkia vääräuskoisia kansoja vastaan, samoin kuin monien huomattavien Amerikan johtohenkilöiden, kuten George Washingtonin, vastustuksesta, joka varoitti, että periksi antaminen oli sekä väärin, että myös vain yllyttäisi vihollista, seuraavien 15 vuoden ajan Amerikan hallitus maksoi muslimeille miljoonia dollareita, jotta amerikkalaiset laivat voisivat purjehtia turvallisesti, sekä amerikkalaisten panttivankien vapauttamisesta.

Lunnaiden ja suojelurahan määrä oli yli 20 prosenttia Yhdysvaltojen hallituksen vuosituloista vuonna 1800. Jefferson oli raivoissaan. Vähän sen jälkeen, kun hän oli vannonut valan Yhdysvaltojen kolmantena presidenttinä vuonna 1801, Tripolin pasha lähetti hänelle vaatimuksen maksaa 225000 dollaria sekä 25000 dollaria vuosittain. Jefferson ilmoitti pashalle selvin sanoin, mitä tämä voisi tehdä vaatimuksilleen. Pasha vastasi katkaisemalla Amerikan konsulaatin lipputangon ja julisti sodan Yhdysvalloille.

Sota Tripolin kanssa kesti neljä vuotta ja syttyi uudestaan vuonna 1815. Merijalkaväen urhoollisuus näissä sodissa antoi aiheen säkeelle "to the shores of Tripoli" ("Tripolin rannoille") merijalkaväen hymnissä, ja heidät tultiin siitä asti tuntemaan "nahkaniskoina" uniformujensa nahkaisten kaulusten vuoksi, joiden tarkoituksena oli estää muslimien sapeleita leikkaamasta heidän päätään irti, kun he valtasivat vihollislaivoja.

Islam, ja se mitä sen barbaariset seuraajat katsoivat oikeudekseen tehdä profeettansa ja jumalansa nimeen, vaivasi syvästi Jeffersonia. Amerikassa oli voimassa uskonnollisen suvaitsevaisuuden perinne; Jefferson itse oli ollut mukana kirjoittamassa lakia uskonnonvapaudesta (Virginia Statute for Religious Freedom). Fundamentalistinen islam oli kuitenkin täysin erilainen kuin mikään uskonto, johon hän oli tutustunut. Uskonto, joka perustui fanaattiseen yliherruuden tavoittelemiseen, jonka pyhä kirja ei ainoastaan suvainnut väkivaltaa vääräuskoisia vastaan, vaan antoi siihen luvan, oli hänestä mahdoton hyväksyä. Hänen suurin pelkonsa oli, että jonain päivänä tämä islamin lahko palaisi ja muodostaisi vieläkin suuremman uhan Yhdysvalloille.

Tämän pitäisi huolestuttaa kaikkia amerikkalaisia.

Bruce Eden


Alkuperäinen artikkeli: America has warred with Islam before

29. maaliskuuta 2015

Juutalaiset, nuo Allahin viholliset

Kun kuulee Hamasin, Iranin tai muiden muslimien tuomitsevan Israelia, tulee muistaa, että he katselevat Israelia ja juutalaisia Koraanin prisman läpi.

He ovat oppineet, jos ovat ylipäänsä opiskelleet Koraania, että juutalaiset ovat kaikkein uppiniskaisimpia ja pahimpia, ja samalla juonikkaimpia ja jääräpäisimpiä, Allahin, Muhammedin ja muslimien vihollisia.

Jakeessa 75 Allah kysyy muslimeilta miten he voivat toivoa juutalaisten kääntyvän islamiin, koska "osa heistä aikanaan kuuli Jumalan sanan, ja ymmärrettyäänkin sen he vääristelivät sitä vastoin parempaa tietoaan."

Kommentaarissaan Tafsir Anwar al-Bayan 1900-luvun intialainen mufti Muhammad Aashiq Ilahi Bulandshahri huomauttaa, että jotkut kommentaattorit "ovat sanoneet näiden jakeiden tarkoittavan Tooran väärentämistä. Juutalaiset uskonoppineet tapasivat ottaa lahjuksia ihmisiltä, jotta he muuttaisivat tiettyjä määräyksiä sopimaan paremmin heidän tarpeisiinsa."

Bulandshahri jatkaa viittaamalla jakeeseen 79 sanomalla, että juutalaiset "tekivät kaksinkertaisen synnin muuttamalla Allahin kirjoituksia ja vielä ottamalla vastaan lahjuksia."

Tämä on perinteinen näkemys: Tafsir al-Jalalayn sanoo, että juutalaiset "muuttivat Tooran kertomuksen Profeetasta, samoin kuin 'kivitysjakeen', kuten myös muita yksityiskohtia, ja kirjoittivat ne uudestaan eri tavalla kuin ne oli ilmoitettu."

Koraani lisää, että ylimielisyydessään juutalaiset myös ajattelevat, että he joutuvat olemaan helvetissä vain joitakin päiviä (jae 80).

Bukhari kertoo kuinka sen jälkeen, kun Muhammed voitti Khaibarin juutalaiset Arabiassa sijaitsevalla keitaalla, he paistoivat islamin Profeetalle lampaan - ja myrkyttivät sen. Aavistaen heidän salajuonensa, hän kutsui heidät luokseen ja kuulusteli heitä. Kuulustelun aikana he kertoivat hänelle: "Me viivymme (helvetin) tulessa lyhyen aikaa, ja sen jälkeen te [muslimit] tulette meidän tilallemme." Muhammed närkästyi ja sanoi: "Te olette kirottuja ja nöyryytettyjä siellä! Allahin nimeen, me emme koskaan tule teidän tilallenne." Sitten hän paljasti, että tiesi heidän yrittävän myrkyttää hänet.

Jakeet 81-105 muistuttavat juutalaisia jälleen Allahin hyvyydestä heitä kohtaan, ja kuinka useimmat heistä "kääntyivät pois" (jae 83), ja nuhtelevat heitä heidän omapäisyydestään ja tottelemattomuudestaan. Allah tiivistää heidän tekonsa ja tottelemattomuutensa (jae 85) ja huipentaa saarnansa siihen, että juutalaiset uskovat vain osaan kirjoituksiaan ja "hylkäävät toisen osan."

Ibn Kathir sanoo heidän hylänneen osia Toorasta ja heitä siis "ei tule uskoa mitä tulee heidän väitteisiinsä Allahin lähettiläästä ja hänen tulemisestaan, hänen maastakarkotuksestaan, hänen Hijrastaan, ja muusta, jonka kaikki aikaisemmat profeetat ilmoittivat heille. Juutalaiset, kärsikööt he Allahin kirouksen, piilottivat kaikki nämä tosiasiat keskuudessaan."

Allah painottaa, että juutalaiset ovat kirottuja hylättyään islamin (jakeet 88-89). (Tämän vuoksi useimmat muslimit eivät hyväksy ajatusta, että juutalaisilla olisi mitään oikeutta Israelin valtioon, huolimatta Koraanin jakeesta 5:21, ja muista samanlaisista jakeista: Allah ei anna lahjojaan kirotulle kansalle.) Jae 98 sanoo, että heidän vihollisensa on itse Allah.

Sitten Allah esittää haasteen (jakeet 94-96): jos juutalaiset väittävät Paratiisin olevan varattu ainoastaan heille, miksi he eivät toivo kuolemaa, sen sijaan, että ovat "kiintyneitä tähän elämään enemmän kuin muut ihmiset"?

Tämä on perusta jihadistien pilkalle, kuten al-Qaidan taistelija Afganistanissa sen sanoi muutama vuosi sitten: "Amerikkalaiset rakastavat Pepsi-Colaa, me rakastamme kuolemaa." Oikeat uskovaiset kaipaavat Paratiisiin ja halveksivat tätä maailmaa.

Seuraavaksi Allah keskeyttää juutalaisten läksytyksen ja esittelee islamin opin abrogaatiosta, jossa Allah korvaa aikaisemmin ilmoittamansa jakeen jakeella, joka on "parempi tai samanlainen."

Tafsir al-Jalalayn sanoo, että tämä jae ilmoitettiin, koska "uskottomat alkoivat tehdä pilkkaa abrogaatiosta sanoen, että yhtenä päivänä Muhammed sallii seuraajilleen jonkun asian, mutta seuraavana päivänä hän kieltää sen." Tanwir al-Miqbas min Tafsir Ibn Abbas sanoo, että se viittaa siihen "mitä Koraanissa on abrogoitu ja mitä ei ole."

Sayyid Qutbin mukaan "sääntöjen osittainen muuttaminen Profeetan elämän aikana olosuhteiden mukaan voisi ainoastaan olla koko ihmiskunnan etu." Naskh:in käsite, abrogaatio, on perusta islamissa yleiselle käsitykselle siitä, että suuran 9 väkivaltaiset jakeet menevät aikaisemmin ilmoitettujen rauhanomaisempien jakeiden edelle, koska ne ilmoitettiin Muhammedille myöhemmin - palaamme tähän vielä.

(Täydellisempi keskustelu islamin abrogaatio-opista löytyy Ahmad Von Denffersin kirjasta 'Ulum al-Qur'an.)

Seuraavaksi Allah kehottaa muslimeja pitämään kiinni uskonnollisista velvollisuuksistaan, ja varoittaa heitä, etteivät he antaisi juutalaisten ja kristittyjen, jotka yrittävät käännyttää muslimeja (jakeet 111, 120, 135), eksyttää heitä, ja esittää sitten monesti toistetun vastaväitteen kristittyjen uskomukselle, että Jeesus on Jumalan Poika. Ajatuksen, että Allahilla voisi olla poika, katsotaan sotivan monoteismia vastaan: "Sanovatpa he: 'Jumala on ottanut itselleen Pojan'. Ei, Hänelle yksin kunnia! Totisesti kaikki taivaassa ja maan päällä on Hänen; kaikki ovat Hänelle kuuliaiset." (jae 117)

Sitten Allah palaa lempiaiheeseensa, juutalaisiin, muistuttaen heitä sopimuksesta, jonka Allah teki Mekan Kaabassa Abrahamin ja Ismaelin kanssa (jae 125). Juutalaisia muistutetaan, että vaikka Abraham rukoili, että Mekasta tulisi "turvallinen seutu", Allah vastasi, että ne, jotka "ovat epäuskoisia" syöksetään kohta "Tulen kidutukseen." (jae 126)

Juutalaisen patriarkan, Abrahamin, yhdistäminen islamin pyhään paikkaan, Kaabaan, voi yllättää, mutta tulee muistaa, että vain väärämieliset voivat sanoa "Aabraham, Ismael, Iisak ja jaakob ja Israelin sukukunnat olivat totisesti joko juutalaisia tai kristittyjä" (jae 140) Tosiasiassa he olivat Allahin alamaisia - muslimeja (jae 128). Jos he eivät uskoneetkaan profeetta Muhammediin, olivat he kuitenkin hanifeja: esi-islamilaisia monoteisteja.

Tämä vahvistaa toistuvaa Koraanin teemaa siitä, että ne jotka tunnemme tänään kristittyinä ja juutalaisina, ovat luopioita, jotka ovat hylänneet sen oikean uskonnon, jota Abraham ja Mooses, kuten myös Jeesus, opettivat - ja se oikea uskonto oli islam.

Kuten on nähty, suuri osa toisesta suurasta on omistettu kapinallisten juutalaisten puhutteluun. He hylkäsivät Muhammedin ja heitä kehotetaan palaamaan oikeaan uskoon, Abrahamin, Mooseksen sekä Muhammedin uskontoon. Näin islam haastaa juutalaisuuden ja kristinuskon väittämällä, että oikea ja alkuperäinen muoto molemmissa uskonnoissa oli islam.

Tänä päivänä islamin puhemiehet länsimaissa usein esittävät Abrahamin, Mooseksen ja Jeesuksen aseman islamissa todisteena islamilaisesta avaramielisyydestä ja ekumeenisuudesta. Tosiasiassa se on kuitenkin julistus islamin ylivallasta sekä kristillisyyden ja juutalaisuuden harhaoppisuudesta.



* * *


Tämä on suomennos Robert Spencerin blogista Blogging the Qur’an: Sura 2, “The Cow,” verses 75-140

Lehmän suura: http://www.islamopas.com/koraani/002.htm

Lisää koraaninselityksiä Koraaniblogista.

26. maaliskuuta 2015

Apinat ja siat

Oletko ihmetellyt miksi niin monet muslimit ovat juutalaisvastaisia? Kyse ei ole Israelista. Kyse on Koraanista.

Suuran 2 jae 40 puhuttelee "israelilaisia", aloittaen pitkän saarnan siitä, mitä Allah oli tehnyt juutalaisten hyväksi, ja siitä miten he olivat olleet kiittämättömiä. Jae 41 varoittaa heitä: "älkääkä vaihtako Minun ilmoitustani mitättömiin arvoihin", jonka muslimikommentaattorit yleensä tulkitsevat siten, että Allahin palveleminen tulee asettaa tämän maailman asioiden edelle. Sayyid Abul A'la Maududi, 1900-luvun kuuluisa islamilainen intellektuelli ja poliittisen islamin kannattaja, sanoo laajassa kirjassaan "Kohti Koraanin ymmärtämistä", että tämä jae "viittaa niihin maallisiin hyötyihin, joiden takia juutalaiset hylkäsivät Jumalan käskyt." Toisaalta monet arvelevat, että jae olisi Muhammedin moite niitä kohtaan, jotka myivät hänelle aineistoa, jonka väittivät virheellisesti olevan jumalallista alkuperää - ne joista Koraani sanoo "Voi heitä heidän käsiensä kirjoituksen tähden, ja voi heitä heidän ansionsa tähden!" (2:79).

Juutalaiset voivat joka tapauksessa päästä takaisin Allahin suosioon kääntymällä islamiin (jae 43). Tämä voi jäädä lukijalta huomaamatta, koska käännös kuuluu "harjoittakaa rukoilemista" ja "antakaa almuja", mutta arabiankieliset sanat, joita tässä käytetään, ovat rukouksesta "salat" ja almujen antamisesta "zakat"; nämä viittaavat nimenomaisesti islamilaiseen rukoukseen ja almujen antoon. Toisuskoiset eivät voi rukoilla salat'ia tai antaa zakat'ia. Kääntymyksen tarpeellisuudesta Ibn Kathir sanoo selvästi: "Allah käski israelilaisia omaksumaan islamin ja liittymään muslimeihin uskonnollisissa toimissaan, ja hylkäämään ennakkoluulonsa ja etnosentrisyytensä."

Maududin mukaan, jakeesta 47 alkaen "tässä viitataan parhaiten tunnettuihin tapahtumiin juutalaisten historiassa. Koska jokainen juutalainen lapsikin tuntee kertomukset, niihin viitataan vain ylimalkaisesti ilman yksityiskohtia. Tarkoituksena on muistuttaa juutalaisia niistä teoista, joilla Jumala on siunannut israelilaisia, ja teoista, joilla juutalaiset ovat niihin vastanneet." Näitä ovat israelilaisten pelastaminen faraon kynsistä (jakeet 49-50); kertomus kultaisesta vasikasta (54-55); ja kansan ruokkiminen mannalla ja viiriäisillä erämaassa (57, 61), huipentuen julistukseen: "Entä kun te sanoitte: 'Mooses, me emme jaksa syödä aina samaa ravintoa; huuda siksi Herraasi puolestamme, että hän antaisi meille, mitä maa kasvaa, kuten vihanneksia, kurkkuja, leipäviljaa, herneitä ja punasipulia'? Hän vastasi: 'Haluatteko saada huonompaa paremman sijasta? Menkää alas Egyptiin, siellä voitte saada mitä haluatte.' Viheliäisyys ja kurjuus kasaantuivat heidän päällensä, ja he joutuivat Jumalan vihan alaisiksi. Tämä tapahtui siksi, että he kielsivät Jumalan ilmoituksen ja vääryydessään surmasivat profeetat; siksi että he olivat tottelemattomia ja kapinallisia." (jae 61)

Ibn Kathir ulottaa tämän koskemaan kaikkia juutalaisia: "Tämä aya (jae) osoittaa, että israelilaisia nöyryytettiin ja nöyryytys tulee jatkumaan, tarkoittaen ettei se koskaan lakkaa. Heitä tulevat nöyryyttämään kaikki, jotka ovat heidän kanssaan tekemisissä; sen lisäksi he itse tuntevat häpeää sisimmässään."


Suvaitsevaiset jakeet

Voi tuntua ristiriitaiselta, että välittömästi tämän jälkeen tulee yksi Koraanin "suvaitsevista jakeista", jae 62, jossa näkyy luvattavan pääsy Paratiisiin niille, "jotka ovat juutalaisia, kristittyjä, saabalaisia." Muhammad Asad riemuitsee: "Laajakatseisemmin kuin missään muussa uskonnossa, "pelastuksen" idea on tehty riippuvaksi ainoastaan kolmesta asiasta: usko Jumalaan, usko Tuomiopäivään ja hurskaaseen elämään." Ei siis näköjään islamin hyväksymisestä. Mutta hän puhuu itseään vastaan lisäämällä "tässä pyhässä kirjoituksessa" sanojen "jotka ovat hyväksyneet uskon" ('those who have attained to faith') käännöksessään jakeesta 62 - toisin sanoen, pelastuakseen täytyy uskoa aikaisempien ilmoitusten lisäksi Koraaniin.

Ja muslimikommentaattorit eivät todellakaan näe tässä jumalallista pluralismia. Koraanin kääntäneet Ali ja Pickthall, samoin kuin Asad, katsovat tarpeelliseksi lisätä sulkuihin tekstin tarkoittavan, että juutalaiset ja kristityt (samoin kuin saabalaiset, joiden alkuperä on epäselvä) pelastuvat ainoastaan, jos heistä tulee muslimeja. [Käytetyssä suomennoksessakin on suluissa 'Koraaniin' jakeen alussa: "(Koraaniin) uskovat", suom. huom.]

Ibn Abbasin mukaan Koraanin jae 3:85 kumoaa tämän jakeen: "Mutta jos joku pitää uskontonaan jotakin muuta kuin Islaamia , niin Jumala ei sitä koskaan hyväksy, ja kuoleman jälkeen hän on joutuva kadotettujen joukkoon." Qutb on sitä mieltä, että 2:62 oli voimassa vain ennen kuin Muhammad toi islamin maailmaan, jota tukee Tabarin tallentama kertomus Muhammedista, joissa islamin profeetta sanoo niiden kristittyjen, jotka elivät ennen häntä, tulevan pelastetuiksi, mutta ne, jotka ovat kuulleet hänestä ja hylänneet hänen profetiansa, eivät pelastu.


Apinat ja siat

Seuraavaksi tulee ensimmäinen pahamaineisista kertomuksista "apinoista ja sioista." Tämänpäivän jihadistit viittaavat rutiininomaisesti juutalaisiin apinoina ja sikoina; idea tulee Koraanin jakeista 2:63-66, 5:59-60 ja 7:166. Ensimmäisessä näistä Allah kertoo juutalaisista, jotka "rikkoivat sapatin." "Muuttukaa halveksituiksi apinoiksi!" Kertomus jatkuu näiden kirottujen olevan "pelottavan esimerkin nykyiselle sukupolvelle ja tuleville." Islamin perinteisessä teologiassa tämän tekstin ei katsota tarkoittavan kaikkia juutalaisia. Ibn Abbas sanoo, että "ne jotka rikkoivat sapatin muutettiin apinoiksi ja he kuolivat ilman jälkeläisiä." Jotkut toiset, kuten varhainen islaminoppinut Ibn Qutaiba, sanoo kuitenkin, että nykyiset apinat ovat sapatin rikkoneiden juutalaisten jälkeläisiä.

Tätä käytetään nykyään yleisesti vertauskuvana juutalaisten rappeutuneisuudesta, jopa eläimellisyydestä. Muhammed itse aloitti tämän, kun hän puhutteli Quraiza-heimon juutalaisia, jotka hän tulisi joukkomurhaamaan, "apinoiden veljiksi." Uskonnollinen johtaja kutsui Palestiinalaishallinnon virallisella TV-kanavalla juutalaisia "apinoiksi ja sioiksi." Vuonna 2010 Mohammed Morsi, josta tuli Egyptin presidentti muslimiveljeskunnan edustajana, kunnes hänet syrjäytettiin, moitti juutalaisia sanoen: "nuo verenimijät, jotka hyökkäävät palestiinalaisia vastaan, sodanlietsojat, apinoiden ja sikojen jälkeläiset."

Nykyaikana al-Azharin suur-sheikki, Muhammad Sayyid Tantawi, kutsui juutalaisia "Allahin vihollisiksi, apinoiden ja sikojen jälkeläisiksi." Saudisheikki Abd al-Rahman al-Sudayyis, al-Haraamin, Mekan päämoskeijan, imaami, lisäsi tähän vielä saarnassaan, että juutalaiset ovat "ihmisrodun pohjasakkaa, maailman rottia, sopimusten rikkojia ja pyhien paikkojen häpäisijöitä, profeettojen murhaajia, sekä apinoiden ja sikojen jälkeläisiä." Toinen saudisheikki, Ba'd bin Abdallah al-Ajameh al-Ghamidi, teki yhteyden selväksi: "Apinoiden ja sikojen veljien nykyinen käytös, heidän petollisuutensa, sopimusten rikkomisensa ja pyhien paikkojen häpäisemisensä" on seurausta heidän esi-isiensä teoista islamin varhaisaikoina, "joka todistaa nykyisten juutalaisten ja islamin alkuaikojen juutalaisten suuresta samankaltaisuudesta." Tästä lisää erinomaisessa MEMRIn (Middle East Media Research Institute) tutkimuksessa.

Jae 67 jatkaa nuhtelua siitä, miten israelilaiset kapinoivat Mooseksen välittämiä Allahin käskyä vastaan uhrata hieho (suuran otsikossa mainittu "lehmä"). Kuulemme miten juutalaisten sydämet ovat "paatuneet" (jae 74) ja kuinka Allah lopulta kiroaa heidät (jae 89).

Tämä ei ole lupaava perusta kestäville Israelin ja Palestiinan suhteille.


* * *


Tämä on suomennos Robert Spencerin blogista Blogging the Qur'an: Sura 2, "The Cow", verses 40-75

Lehmän suura: http://www.islamopas.com/koraani/002.htm



21. maaliskuuta 2015

Uskonnollinen myytti tiedelehdessä

Oinomaos kysyi mielipidettäni maaliskuun Tiede-lehden (maaliskuu 2015) Muhammed-artikkelista. Minussa se herättää hieman ristiriitaisia ajatuksia. Toisaalta siinä kerrotaan Muhammedin elämästä monia tarinoita aivan kuin ne käsittääkseni islamin kirjoituksissa esitetään, mutta toisaalta siinä jätetään joitakin historian kannalta olennaisia asioita käsittelemättä. Toisaalta islamin profeettaan suhtaudutaan ymmärtävästi, mutta toisaalta myös todetaan, että islamin arvostelu on nykyään hengenvaarallista.

Artikkelissa keskitytään profeetan uran alkuaikoihin, niin sanottuun Mekan kauteen. Silloin Muhammed saarnasi Jumalan tuomiota niille, jotka eivät hyväksy häntä profeetakseen. Mekkalaiset saivat lopulta tarpeekseen Muhammadin saarnaamisesta ja alkoivat "vainota" muslimeja. Lopulta Muhammed joutui pakenemaan Mekasta, koska mekkalaiset olivat päättäneet tappaa hänet ja hänen suojelijansa Abu Talib oli kuollut.


Eikö historiankirjoituksessa yleensä keskitytä politiikkaan?

Yleensä historiaa kerrotaan keskittymällä hallitsijoiden politiikkaan: mitä sotia he kävivät ja mitä poliittisia uudistuksia he saivat aikaan. Profeetasta kertovassa kirjoituksessa myös olettaisin kerrottavan hänen uskonnostaan, minkälainen on islamin uskonnon doktriini ja miten se eroaa vaikkapa kristinuskosta. Näitä asioita artikkelista on kuitenkin turha etsiä.

Artikkeli keskittyy kertomaan tarinoita Muhammedin lapsuudesta, kuinka hän "istuskeli usein isoisänsä matolla ja kuunteli tämän vilkkaita keskusteluja." Ei hänen sotaretkistään, politiikastaan tai uskontonsa periaatteista. Olisin odottanut näin merkittävän henkilön tekoja esitettävän esimerkiksi seuraavien vuosilukujen pohjalta:

570 - syntyy Mekassa (mainittu)
576 - jää orvoksi äidin kuollessa (mainittu)
595 - solmii avioliiton Khadijan, rikkaan lesken kanssa (mainittu)
610 - saa ensimmäiset ilmestyksensä enkeli Gabrielilta (mainittu)
619 - suojelijana toiminut setä kuolee (mainittu)
622 - pakenee Mekasta Medinaan (Hijra) (mainittu)
623 - määrää ryöstöretkiä Mekan karavaaneja vastaan (mainittu)
624 - Badrin taistelu (mainittu ohimennen kuvatekstissä)
624 - karkottaa Qainuqan juutalaisheimon Medinasta (ei mainintaa)
624 - surmauttaa Ka'b al-Ashrafin (ei mainintaa)
625 - Uhudin taistelu (ei mainintaa)
625 - karkottaa Nadirin juutalaiset (ei mainintaa)
627 - vallihaudan taistelu (mainitaan)
627 - Quraizan verilöyly (ei mainita, vaikka vallihaudan taistelu mainitaan)
628 - Hudaibijan rauhansopimus Mekan kanssa (mainitaan)
628 - Khaibarin juutalaisten hävitys ja alistaminen (ei mainita)
629 - ensimmäinen sotaretki kristittyjä vastaan Mutassa (ei mainita)
630 - valloittaa Mekan yllätyshyökkäyksellä (mainitaan)
631 - toinen sotaretki kristittyjä vastaan Tabukissa (ei mainita)
632 - kuolema (mainitaan)

Mitään Muhammedin hirmutekoja (kuten 800 quraizalaisen joukkomurha) tai muuta kiistanalaista toimintaa (kuten Khaibarin juutalaisten naisten ja lasten ottaminen orjiksi ja miehien alistaminen puoliorjuuteen) ei mainita. Miksi ei? Yleensä jos hallitsija on tehnyt jotain mieltä kuohuttavaa (vaikkapa Henrik VIII:n vaimojen kohtalo), ne tuodaan esille, vaikkei niillä olisikaan poliittista merkitystä (Henrikin vaimoilla tosin oli merkittäviä poliittisiakin vaikutuksia).


Uskonnollinen myytti tiedelehdessä?

Tarinan Muhammedista voi toki kertoa eri näkökulmista ja onhan tässäkin artikkelissa paljon informaatiota. Asiaan sisältyy kuitenkin paljon vakavampi ongelma, jota Tiede-lehden päätoimittaja ei ehkä tullut ajatelleeksi hyväksyessään artikkelin lehteensä.

Tieteessä (jota uskon Tiede-lehden haluavan edustaa) johtopäätökset perustuvat verifioitaviin ja falsifioitaviin faktoihin. Muhammedin tarina perustuu vain ja ainoastaan islamin pyhiin kirjoituksiin, Koraaniin, haditheihin ja Muhammedin elämäkertoihin. Historiallisia tai edes arkeologisia todisteita näistä tarinoista ei ole. Ei mitään. Miksi tämä kirjoitus on Tiede-lehdessä? Jos se olisi Seitsemän Päivää -lehdessä tai Helsingin Sanomien Kuukausiliitteessä tai vaikkapa Mitä Vittua-lehdessä, minulla ei olisi mitään sitä vastaan.

Tiede-lehti esittää uskonnollisen myytin historiallisena tosiasiana. Tehdäänpä seuraava ajatuskoe: Minä tarjoan Tiede-lehdelle seuraavansisältöistä historiallista artikkelia Jeesuksen elämästä:

Ensin kertoisin Vanhasta Testamentista ja kymmenestä käskystä ja siitä kuinka Vanhan Testamentin profeetat ovat ennustaneet Messiaan tulemisen. Sitten kertoisin hieman Rooman valtakunnasta ja silloisesta Palestiinasta. Ehkä maalailisin hieman kuvaa sen ajan juutalaisten elämästä.

Seuraavaksi tulisi kuvaus Johannes Kastajan äidistä, Mariasta ja enkeli Gabrielista (sic!). Kertoisin, kuinka Jeesus oli jo lapsena niin etevä kirjoitusten tuntija, että hän opetti Jerusalemin temppelissä kirjanoppineita.

Jeesuksen rabbiinin uralta kertoisin ehdottomasti ainakin veden muuttamisen viiniksi, sokean miehen tarinan, valtavan väenpaljouden ruokkimisen parilla leivänkannikalla ja tietysti Lasaruksen herättämisen kuolleista.

Sitten juoni tiivistyy ja kertoisin tarinan Juudaasta, viimeisestä illallisesta ja lopulta oikeudenkäynnistä ja teloituksesta. Ylösnousemusta voisin hieman kriittisenä historiantutkijana epäillä, mutta joka tapauksessa opetuslapset lähtivät levittämään sanaa aina Roomaan asti. Kertoisin ehkä vielä kristittyjen vainoista Rooman valtakunnassa ja lopuksi hieman raakalaismaisista ristiretkistä rauhanomaisten ja suvaitsevaisten muslimien maille.

Ottaisitko päätoimittaja Jukka Ruukki tämän artikkelin lehteesi? Lupaan kirjoittaa sen pieteetillä ja loppuun liitän vielä kaikki lähdeviitteet sekä joitain viittauksia myös tarinaan kriittisesti suhtautuviin artikkeleihin. Etkö? Haluan huomauttaa, että tarina perustuisi lähes pelkästään kristittyjen pyhiin kirjoituksiin, Vanhaan ja Uuteen Testamenttiin. Eikä näistä ole mitään historiallisia eikä arkeologisia todisteita - eikun hetkinen! Näistä tapahtumista ON historiallisia ja arkeologisia todisteita.

Monet ulkopuoliset historioitsijat mainitsevat Kristukseksi kutsutun henkilön eläneen Palestiinassa. He myös tietävät, että kyseisellä kansankiihottajalla oli opetuslapsia, jotka levittivät uutta uskontoa johtajansa noin vuoden 30 jKr (sic!) paikkeilla tapahtuneen teloituksen jälkeen (roomalaiset käyttivät ristiinnaulitsemista yleisesti ei-roomalaisten teloitusmuotona). Lisäksi on löytynyt arkeologinen todiste ainakin Pilatuksen olemassaolosta (nimi Pilatus on kaiverrettu kiveen, joka on kuulunut erääseen rakennukseen).

Minun artikkelini olisi siis paljon luotettavampi kuin Hannu Pesosen kirjoitus, vaikka me molemmat käytämme lähteenä vain uskontojen pyhiä kirjoituksia. Uuden Testamentin Jeesus on sentään historiallinen henkilö päinvastoin kuin Muhammed, josta me emme tiedä mitään. Siis tieteelliseltä kannalta. Tiede-lehdessä.

Suosittelen kaikkia Muhammedin historiallisuudesta kiinnostuneita katsomaan Tom Hollandin erinomaisen dokumenttielokuvan Islam: The untold story. Siitä saisi Tiede-lehteen erinomaisen historiallisen artikkelin.



19. maaliskuuta 2015

Saatana piereskelee

Haistatteko? Saatana piereskelee - joku varmasti lukee Koraanin toista lukua!

Koraanin toisen luvun, al-Baqara ("Lehmä"), otsikosta voi tulla ajatelleeksi sen kertovan...lehmästä. Väärin. Koraanin luvut ovat saaneet nimensä jostain luvussa esiintyvästä asiasta, vaikka se olisi merkityksetön yksityiskohta. Tässä tapauksessa nimi tulee tarinasta, jossa Mooses välittää israelilaisille Allahin ohjeet uhrata lehmä (2:67-73). Se on yksi Koraanin monista Raamatusta ja juutalaisesta perinteestä tulevista muunnelluista ja uudelleenkerrotuista tarinoista.

Tämä luku (suura) on yksi Koraanin pisimmistä - 286 jaetta. Se aloittaa Koraanin kaavan (joka pätee pääpiirteittäin, mutta ei aina), jossa lukuja ei ole järjestetty ajallisesti tai aihepiireittäin, vaan asettamalla ne pituusjärjestykseen - poikkeuksena Fatiha (1. suura), jolla on kunnia olla ensimmäisenä sen keskeisen aseman vuoksi islamissa.

Tästä syystä "Lehmää" ei tule pitää alkuperäisenä, ensimmäisenä tai perustavana islamin sanomana pelkästään sen sijainnin vuoksi. Islamin perinnetiedon mukaan luku on itse asiassa Muhammedin profeetallisen uran jälkipuoliskolta - se ilmoitettiin Muhammedille Medinassa, jonne hänen uskotaan paenneen Mekasta vuonna 622. Vasta Medinassa Muhammedista tuli poliittinen ja sotilaallinen johtaja.

Islamin teologit katsovat yleensä Medinan suurien olevan arvovaltaisempia kuin Mekkalaisetsilloin, kun niissä on erimielisyyksiä, perustuen tämän luvun 106:een jakeeseen, jossa Allah puhuu jakeiden kumoamisesta ja niiden korvaamisesta paremmilla. (Tämä jakeen 106 tulkinta ei ole kuitenkaan universaalisti hyväksytty. Jotkut sanovat sen viittaavan siihen, että mitään Koraanista ei ole kumottu, vaan ainoastaan juutalaisten ja kristittyjen kirjoitukset. Tästä lisää myöhemmin.)

"Lehmä" sisältää paljon muslimeille tärkeää materiaalia, ja sitä pidetään suuresti arvossa. Keskiaikainen Koraanin kommentaattori Ibn Kathir (jonka kirjoituksia muslimit edelleen lukevat ja kunnioittavat) sanoo, että "Lehmän" lukeminen kiusaa Saatanaa: hän kertoo, että eräs Muhammedin aikaisimmista seuraajista, Ibn Mas'ud, huomautti, että Saatana "poistuu talosta, jossa Surat al-Baqaraa luetaan, ja pieraisee lähtiessään". Muhammed itse sanoo, ilman Ibn Mas'udin mauttomuuksia: "Saatana pakenee talosta, jossa luetaan Baqaraa".


Mitä Koraanin toisessa suurassa sanotaan?

"Lehmä" alkaa kolmella arabialaisella kirjaimella: alif, lam ja mim. Monet Koraanin kappaleista alkavat kolmella arabialaisella kirjaimella, mikä on antanut melkoisesti aihetta mystisille arvailuille niiden merkityksestä. Tafsir al-Jalalayn, toinen klassillinen Koraanin kommentaari, tiivistää ytimekkäästi vallitsevan käsityksen: "Jumala tietää parhaiten, mitä hän tarkoittaa näillä [kirjaimilla]."

Noita kirjaimia seuraa välittömästi islamin avaindoktriini: "Tämä Pyhä kirja, siitä ei ole epäilystäkään."

Koraania ei tule kyseenalaistaa tai tuomita millään itsensä ulkopuolisilla standardeilla. Koraani on päinvastoin standardi, jolla kaikkea muuta tulee arvioida.


Koraania ei tule koskaan epäillä

Tämä ei tietenkään mitenkään erityisesti eroa siitä, miten muut uskonnot suhtautuvat pyhiin kirjoituksiinsa. Mutta islamissa ei ole koskaan kehittynyt historiallista tai kirjallista kritiikkiä, jotka ovat muuttaneet juutalaisten ja kristittyjen tapaa ymmärtää omia kirjoituksiaan.

Koraani on kirja jota ei koskaan tule epäillä, ei koskaan kyseenalaistaa: kun eräs islaminoppinut, Suliman Bashear, opetti oppilailleen an-Najahin yliopistossa Nabluksessa, että Koraani ja islam ovat enemmänkin historiallisen kehityksen tuotoksia kuin Muhammedin saamaa täydellistä ilmoitusta,hänen oppilaansa heittivät hänet luokkahuoneen ikkunasta ulos.


Uskottomien tuomitseminen

"Lehmä" jatkaa aiheella, joka löytyy uudelleen ja uudelleen Koraanista: laaja luento niiden uppiniskaisuudesta, jotka ovat hylänneet Allahin uskonnon. Tässä mainitaan useita teemoja, jotka toistuvat yhä uudelleen. Meille kerrotaan, että Koraani on opastus Jumalaa pelkääville ja niille, jotka uskovat mitä oli ilmoitettu Muhammedille ja "mikä on ilmoitettu ennen sinua" (jae 4).

Tämä viittaa Koraanissa usein esiintyvään oletukseen, että se on vahvistus Tooralle ja Evankeliumille, joissa opetetaan samaa sanomaa kuin Muhammedille ilmoitetuissa Koraanin ilmestyksissä (katso 5:44-48). Kun huomattiin etteivät Toora ja Evankeliumi pidä yhtä Koraanin kanssa, esitettiin syytös, että juutalaiset ja kristityt ovat väärentäneet kirjoituksensa - mikä on nykyään valtavirran uskomus islamissa.

Maltillinen muslimi, Koraanin kääntäjä ja kommentaattori, Muhammad Asad, joka on kääntynyt islamiin juutalaisuudesta, esittää asian selkeästi:


"Koraanin uskontoa voidaan täysin ymmärtää vain tarkastelemalla sitä suhteessa sitä edeltäviin monoteistisiin uskontoihin, jotka muslimien näkemyksen mukaan huipentuvat ja saavuttavat lopullisen muotonsa islamissa."


Toinen teema "Lehmän" tässä osassa on Allahin täydellinen valta kaikkeen, jopa siihen uskooko yksittäinen sielu häneen vai ei.


"Jumalattomille taasen on totisesti samantekevää, varoitatko heitä vai et; he eivät usko. Jumala on sinetillä sulkenut heidän sydämensä ja korvansa, ja heidän silmiään peittää verho; niin, heitä kohtaa kammottava rangaistus." (jakeet 6-7)



* * *

Koraaniblogi: http://koraaniblogi.blogspot.fi/2015/03/2-lehman-suura-jakeet-1-39.html

Tämä on suomennos Robert Spencerin blogista: Blogging the Qur’an: Sura 2, “The Cow,” verses 1-39


Lehmän suura: http://www.islamopas.com/koraani/002.htm

17. maaliskuuta 2015

Mitä al-Qaida oikein haluaa?

Fouad Hussein kirjoitti kymmenen vuotta sitten kirjan al-Zarqawi: al-Qaida's Second Generation. Kirjansa esipuheessa tämä jordanialainen journalisti kirjoittaa: "Haastattelin monia erilaisia mielipiteitä omaavia al-Qaidan jäseniä saadakseni käsityksen siitä, miten Washingtonin ja terroristien välinen sota tulee kehittymään."

Terroristien seitsemän askeleen suunnitelmassa lopullinen tavoite olisi islamilaisen kalifaatin perustaminen, jota vastaan länsi olisi siinä vaiheessa jo liian heikko taistelemaan.

Ensimmäinen vaihe, "herätys": Tämä oli kirjaa kirjoitettaessa jo tapahtunut ja sen piti suunnitelman mukaan toteutua 2000 - 2003. Se alkoi syyskuun yhdennentoista terrori-iskuilla 2001 New Yorkissa ja Washingtonissa päättyen Baghdadin kaatumiseen 2003. Tekojen tarkoituksena oli saada Yhdysvallat julistamaan sota islamilaiselle maailmalle ja siten "herättää" muslimit. Al-qaida oli hyvin tyytyväinen tulokseen.

Toinen vaihe "silmien avaaminen" kestäisi vuoteen 2006 asti. Husseinin mukaan terroristien tavoitteena on saada länsi tietoiseksi "islamilaisesta yhteisöstä". Al-Qaidan pääpaino olisi nuorten miesten värvääminen organisaation riveihin. Irakista tehtäisiin globaalien operaatioiden keskus. Perustettaisiin armeija ja tukikohdat muihin arabimaihin.

Kolmas vaihe "vastarinnan aloittaminen" kestäisi vuodesta 2007 vuoteen 2010. Hussein ennustaa "painopisteen olevan Syyriassa" perustaen väitteensä tietolähteisiinsä. Hyökkäyksiä tehdään Turkkiin ja Israeliin. Al-Qaidan johtajat toivovat hyökkäyksen Israeliin antavan järjestölle uskottavuutta. Hussein uskoo myös naapurimaiden, kuten Jordanian, olevan vaarassa.

Neljäs vaihe, 2010 - 2013. Tänä aikana tavoitteena on kaataa vihatut arabihallitsijat. Hallitusten kaatuminen vahvistaisi al-Qaidaa. Suunnitelmissa on myös öljytoimitusten terrorisointi ja kyber-hyökkäykset Yhdysvaltoja vastaan.

Viides vaihe. Tässä vaiheessa perustetaan islamilainen valtio, Kalifaatti. Suunnitelman mukaan lännen vaikutus islamilaiseen maailmaan on vähentynyt ja Israel heikentynyt niin paljon, ettei sille ole vastusta. Al-Qaida toivoo, että uusi maailmanjärjestys voidaan silloin ottaa käyttöön.

Kuudes vaihe. Hussein uskoo, että vuodesta 2016 lähtien alkaa "totaalinen sota". Silloin Kalifaatin "islamilainen armeija" aloittaa "sodan uskovien ja uskottomien välille", mitä myös Osama bin Laden on usein ennustanut.

Seitsemäs vaihe. Viimeisessä vaiheessa tulee "täydellinen voitto". Hussein kirjoittaa, että terroristien näkemyksen mukaan Kalifaatti tulee ilman muuta onnistumaan, kun "puolitoista miljardia muslimia" lyövät muun maailman.


Spiegelin Yassin Musharbash ei artikkelissaan oikein jaksanut uskoa suunnitelman järkevyyteen vuonna 2005. Mutta kuinka sitten kävikään?

"Vihatut arabihallitukset" on nyt kaadettu arabikevään kansannousuissa. Islamilainen valtio on perustettu ja se terrorisoi Syyriaa ja Irakia. Uskovia virtaa kaikkialta maailmasta taistelemaan ISISin riveihin. Aikataulu on pitänyt hyvin tähän asti.

Ensi vuonna totaalinen sota? Se jää nähtäväksi.



Lähteet: 
http://www.spiegel.de/international/the-future-of-terrorism-what-al-qaida-really-wants-a-369448.html
http://pamelageller.com/2015/03/pamela-geller-wnd-islamic-caliphate-by-2020.html/
http://en.wikipedia.org/wiki/Fouad_Hussein

14. maaliskuuta 2015

Julia Caesar: Kun journalistit raiskaavat

Tämä on suomennos Julia Caesarin kirjoituksesta: When journalists rape


* * *


Viking Linen Amorellalla tapahtuneen 45-vuotiaan naisen joukkoraiskausta seurasi vielä toinen raiskaus. Journalistit raiskasivat totuuden ja ruotsalaisen yleisön valehtelemalla rikollisten etnisen taustan. Kahdeksan epäillyn väitettiin olevan ruotsalaisia, vaikka heistä todellisuudessa seitsemän oli somalilaisia ja yksi irakilainen.

Pidätetyt rikolliset ovat kaikki somalialaisia ja muslimeja. Kenelläkään ei ole Ruotsin kansalaisuutta. Mutta mediassa heitä kutsutaan "ruotsalaisiksi" kissan korkuisilla kirjaimilla. Ruotsalainen media on jälleen paljastanut raadollisen agendansa väkivaltaisten maahanmuuttajarikollisten suhteen. Tekijöitä suojellaan ja uhrit unohdetaan.


Maahanmuuttajat raiskaavat viisi kertaa useammin

Järkevässä yhteiskunnassa kansalaisilla on pääsy oikeaan informaatioon siitä, ketkä syyllistyvät erityisen väkivaltaisiin rikoksiin, jotta he voivat arvioida itselleen aiheutuvaa riskiä. Miten ruotsalaisten naisten ja tyttöjen oletetaan suojelevan itseään raiskauksilta, jos he eivät tiedä maahanmuuttajien tekevän niitä viisi kertaa enemmän kuin muut? Ruotsin "Rikostenestovirasto" (Brå) paljasti asian raportissaan 2005:17. Se on nyt 10 vuotta vanha ja perustuu 15-20 vuotta vanhaan tietoon.

Poliittisista syistä myöhempiä raportteja ei ole tehty. Koko julkinen Ruotsi, media ja valtaapitävät, ovat tehneet hiljaisen sopimuksen, ettei massamaahanmuuton, islamisaation ja monikultturismin vahingollisia seurauksia näytetä.


Journalistit suojelevat vaarallisia rikollisia

Ruotsi ei ole terve yhteiskunta. Se on vakavasti sairas. Valheet mädättävät yhä useampia yhteiskunnan sektoreita. Poliitikot ovat pahimpia raiskaajia. Joukkoraiskaus M/S Amorellalla on suora seuraus massamaahanmuutosta, jossa Ruotsiin on rahdattu vuosikymmeniä ihmisiä muslimimaista ja primitiivisistä kunniakulttuureista. Massamaahanmuuttopolitiikkamme seurauksena Ruotsi on Euroopan raiskaustilastojen kärjessä ja harjoitetun politiikan seurauksena yhä raaemmat ruotsalaisnaisten raiskaukset vain lisääntyvät.





Kymmeniä tuhansia naisia uhrataan joka vuosi monikulttuurisuuden alttarille. Poliitikot sivuuttavat uhrit. Hiljaisuus paljastaa heidän välinpitämättömyytensä omien kansalaistensa turvallisuudesta. Mikään Ruotsin hallitus ei ole välittänyt yrittää pienentää raiskauslukuja ainoalla tavalla, jolla olisi merkitystä: minimoimalla maahanmuuton muslimimaista. Ruotsin naisten turvallisuuden asettaminen massamaahanmuuton edelle olisi kuitenkin rasismia.


Railakasta menoa ripauksella kansainvälisyyttä

Haluaisitko lähteä viettämään rentouttavan risteilypäivän Itämerellä? Hieman "railakasta menoa" "ripauksella kansainvälisyyttä"? Näin Viking Line -varustamo kirjoittaa nettisivullaan:

"M/S Amorella on risteilyaluksemme, joka seilaa Turun ja Tukholman väliä päivittäin. Voit olla varma railakkaasta menosta ripauksella kansainvälisyyttä, hyvästä ruuasta, runsaista tax-free tarjouksista, rentouttavista spa-hoidoista ja ruotsalaisista tanssiorkestereista, yökerho perjantaisin ja lauantaisin."

Eva, 45, oli yksi niistä, jotka ostivat lipun Amorellan risteilyllä Turkuun 30.1.2015. Ehkä hän odotti rentouttavaa päiväristeilyä. Matka sai kuitenkin odottamattoman käänteen. Hänet houkuteltiin hyttiin ja seitsemän somalia ja yksi irakilainen raiskasivat hänet.


Neljällä viidestä on somalian kansalaisuus

Pettersson's blog julkaisee viiden pidätetyn epäillyn nimet, kolme on pidätettynä Suomessa ja yksi Ruotsissa.

  • Abdullahi Barre Barre, syntynyt 1992, Sundbyberg. Somalian kansalainen.
  • Ahmed Nur Abdurahman Ahmed, syntynyt 1991, Hässelby. Somalian kansalainen. Tuomittu omaisuusrikoksista.
  • Abdullahi Ahmed Jama, syntynyt 1991, Spånga. Somalian kansalainen.
  • Mohamed Ahmed Abdi, syntynyt 1990 Mogadishussa, Somaliassa. Somalian kansalainen.
  • Bjar Mhamad Shakir, syntynyt 1987 Arbilissa, Irakissa. Ruotsin kansalainen, mutta hänellä on luultavasti myös Irakin kansalaisuus. Pidätetty aikaisemmin useista rikoksista.


Neljä kahdeksasta epäillystä raiskaajasta on pidätetty. Kaikki ovat somalialaisia muslimeja ja heillä on somalian kansalaisuus. Neljä on vapaalla jalalla, mukaanlukien irakilainen Bjar Mhamad Shakir, mutta he ovat edelleen epäiltyjä.

"Vapautetut henkilöt ovat edelleen epäiltyinä, mutta en voi kommentoida epäilyjen sisältöä, koska tutkimus on vielä kesken", sanoo syyttäjä Elisabeth Brandt.


Koko media kutsuu tekijöitä "ruotsalaisiksi"

45-vuotiaan Evan raiskausta seuraa vielä toinen raiskaus. Journalistit raiskaavat totuuden ja Ruotsin kansan. Ruotsalaiset journalistit katsovat velvollisuudekseen suojella väkivaltaisia rikollisia salaamalla yleisöltä heidän etnisen taustansa. He ovat ottaneet tavakseen jättää ilmoittamatta faktoja ja ovat siten osallisina tyttöjen ja naisien raiskauksiin.

Uutisköyhä viikonloppu saapuu ja uutishuoneet ovat tyhjillään. Sellaisessa tilanteessa joukkoraiskaus on enemmän kuin tervetullut. Koko ruotsalainen media levittää nopeasti suuria uutisotsikoita.:

Useita ruotsalaisia miehiä epäiltynä raiskauksesta ruotsinlautalla (Dagens Nyheter)

Kuusi ruotsalaista miestä raiskasi naisen hytissä (Aftonbladet)

Kuusi ruotsalaista pidätetty raiskauksesta laivalla (Expressen)

Kahdeksaa ruotsalaista epäillään joukkoraiskauksesta laivalla (TT)

Kaikki raportointi on peräisin TT:stä (sanomalehtien uutispalvelu), jota koko ruotsalainen media käyttää. Jopa suomalaisessa mediassa epäiltyjä kutsutaan ruotsalaisiksi, kuten tässä lainauksessa HBL:n uutisesta:

"Ekotin (ruotsalaiset radiouutiset) mukaan tutkimus siirretään Ruotsiin, koska kaikki miehet olivat ruotsalaisia."

Mutta tieto tulee radio Ekotilta Ruotsista.


Somalian ja irakin kansalaisia kutsutaan "ruotsalaisiksi"

Radio, valtio-omisteinen Ruotsin televisio (SVT), kaikki suuret sanomalehdet ja jokainen paikallislehti huutavat yhteen ääneen kuinka ruotsalaiset ovat raiskanneet ruotsinlaivalla. Edes se, että osa miehistä oli tarvinnut somalinkielen tulkkia suomalaisessa oikeudessa, ei herätä epäilyksiä. Ihmisillä, jotka seuraavat ainoastaan valtamediaa, on käsitys, että heidän maanmiehensä ovat tehneet tämän kauhean rikoksen.

Miksi journalistit tietoisesti valehtelevat Ruotsin kansalle? He tekevät sen ajaakseen omaa sairasta agendaansa ja paukuttavat, että ruotsalaiset miehet ovat verenhimoisia rasisteja, natseja, barbaareita ja raakoja joukkoraiskaajia.

Kyse on ruotsalaisista journalisteista, jotka ovat vannoneet suojelevansa maahanmuuttajarikollisia kaikissa mahdollisissa tilanteissa. Yhtäkään epäiltyä hiusta ei koskaan taiteta maahanmuuttajan päästä. Ja mikä kaikkein omituisinta, nuo journalistit valheellisessa ruotsalaisessa mediassa kuvittelevat tekevänsä jotain hyvää ja ihailtavaa. He kuvittelevat, että he voivat valheillaan vastustaa rasismia ja ksenofobiaa.


Miten he voivat noin vihata Ruotsin kansaa?

Yritän selittää median valheita ruotsalaiselle ystävälleni, joka on asunut vuosia ulkomailla.

"Miksi he tekevät noin? Kuinka he voivat vihata Ruotsin kansaa niin paljon, että keksivät tuollaisia valheita? Eivätkö he ole itse ruotsalaisia?", hän sanoo.

Yritän selittää uudelleen. Siemen ruotsalaisten itseinhoon on istutettu vuosia sitten. Kuinka journalistit katsovat alaspäin tavallista ruotsalaista, ja kuinka journalistit ajattelevat olevansa parempia kuin he, ja kuinka he voivat siitä syystä vihata kaikkia muita ruotsalaisia vihaamatta silti itseään.

Heidän vahingonilonsa, kun ruotsalainen on tehnyt rikoksen.


Koneistot ilman logiikkaa

Olen journalisti. Tiedän mitä uutishuoneissa puhutaan. Kyynisyys. Ylimielisyys. Ronskit vitsit. Ylemmyys. Vallan tunne. Viha kaikkia niitä vastaan, joiden arvot eroavat omistasi. Vastahakoisuus myöntää virheitään. Journalistit eivät tee virheitä. Heillä on tuhansia syitä kirjoittaa niin kuin kirjoittavat. Journalistit ovat aina oikeassa. He tietävät parhaiten ja halveksivat typerää rahvasta.

En yritä enää selittää. En ymmärrä miten journalistit voivat solvata koko kansaa julkeilla valheillaan. Sitä voisi kuvailla parhaiten koneistoksi ilman logiikkaa. Koneistoksi, joka lähentelee hulluutta.


Neljän somalin hakkaama ja raiskaama

Media on käyttänyt samaa taktiikkaa kuin M/S Amorellan tapauksessa joka kerta, kun maahanmuuttajat ovat raiskanneet yksin tai joukolla. Uuden vuoden aattona 2004 Jenny Lemon, 24, joutui raa'an pahoinpitelyn ja raiskauksen uhriksi Göteborgissa - tekijänä neljä somalia: Omar Mohamed Omar, Jassin Abdikarim Mahamud, Abdulgadir Mohamed Khalif ja Mursal Adbullahi.



Jassin Abdikarim Mahamud, syntynyt 1987, potkii häntä useita kertoja nivusiin. Jenny Lemon loukkaantuu vakavasti ja käy läpi useita leikkauksia. Hänen ystävänsä Linda on myös vakavasti loukkaantunut. Kaikki, paitsi Omar Mohamed Omar, saavat syytteen, mutta he saavat lievät rangaistukset.


Aftonbladet käynnistää hyvinöljytyn valhekoneistonsa

Aftonbladet käynnisti hyvinöljytyn valhekoneistonsa ja kutsui tekijöitä "ruotsalaisiksi", kuvittaen juttunsa tyypillisten eurooppalaisten silueteilla. Lukijan oli tarkoitus uskoa, että somaliraiskaajat olivatkin kantaruotsalaisia. Jopa Expressen valehteli tekijöiden etnisyyden.



Jassin Abdikarim Mahamud muutti nimensä Lamin Abdikarim Aliksi, mutta ei muuttanut ulkonäköään. Marraskuussa 2010 hän murtautui 84-vuotiaan naisen asuntoon Sturegatanilla Falunissa ja raiskasi hänet useita kertoja. Miehen lakimies kertoi Expressenissä, että tekijästä tuntui "hyvin pahalta".

"Ajatus siitä, että hän saattaa olla syyllinen siihen, mistä häntä syytetään, tuntuu hänestä hyvin pahalta".

Miltä 84-vuotiaasta naisesta tuntui sen jälkeen, kun hänet oli ryöstetty ja raiskattu useaan kertaan, ei kiinnostanut journalistia.

Jenny Lemonin raiskauksen, 2004, ja 84-vuotiaan raiskauksen, 2010, välisenä aikana Lamin Abdikarim Ali syyllistyi useisiin raakoihin rikoksiin. Huolimatta median suojelusta hänet tuomittiin 2011 huomattavaan rangaistukseen. Tuomioistuin tuomitsi hänet yhdeksäksi vuodeksi vankilaan.



Kaksinaismoraali ja täydellinen moraalikato

Journalistit puolustautuvat sanomalla, että he seuraavat lehdistön eettistä ohjeistoa.

Ohjeiden mukaan rikollisen etnisyys tulee ilmaista vain, jos "se on olennaista asiayhteydessä". Rikollisen etnistä taustaa tai kansallisuutta ei saa ilmaista, jos "sillä ei ole merkitystä ja se olisi loukkaavaa". Hyvin dokumentoitu ruotsalaisten journalistien käsitys asiasta on, että etniisyydellä ei ole koskaan merkitystä - yhdellä poikkeuksella: jos tekijä on ruotsalainen. Silloin etnisyydestä tulee yhtäkkiä niin merkittävää, että eettiset säännöt lentävät ulos ikkunasta ja ruotsalaisen etnisyydestä huudetaan kissan kokoisilla kirjaimilla.

Jopa siinä tapauksessa, että Amorellan raiskaajat olisivat olleet ruotsalaisia, journalistit selkeästi rikkoisivat lehdistön eettisiä sääntöjä ilmaisemalla tekijöiden ruotsalaisuuden. Kaksinaismoraali ja täydellinen moraalikato.


Heistä yritettiin tehdä ruotsalaisia

Media elää nyt erilaisessa todellisuudessa kuin vain muutama vuosi sitten. Totuus livahtaa ulos nopeasti internetissä ja sosiaalisessa mediassa. Oikea tieto Amorellan raiskauksista oli nopeasti netissä saatavilla. Sitten media vaihtoi toiseen epärehelliseen strategiaan.

Dan Malmqvist Nya Tidenissä:

"Kun Richard Aschberg ja Victor Stenquist julkaisivat artikkelinsa Aftonbladetissa, sosiaalisessa mediassa oli jo tiedossa, että tekijät olivat somaleja. On vaikeaa olla ajattelematta, että he yrittivät harjoittaa "damage controllia" , kun molemmat kirjoittavat aloittivat korostamalla miehien oletettua ruotsin kansalaisuutta. He menivät jopa niin pitkälle, että vääristelivät sitä mitä viranomaiset olivat heille sanoneet."


Sanoja pannaan syyttäjän suuhun

Aftonbladet kirjoittaa syyttäjä Elisabeth Brandtista.

"Hän aikoo vaatia asian käsittelyä Ruotsissa, koska uhri ja epäillyt tekijät ovat Ruotsin kansalaisia"

"No, tuosta Aftonbladetin täytyy olla vastuussa", kommentoi syyttäjä Brandt, kun Nya Tider kysyy oliko hän todella sanonut niin

NyT: "Etkö tunnusta sanoneesi tuota?"

"Ei, sanoin että he asuvat Ruotsissa"

Kun medialle lopulta selvisi, että raiskaajat olivat somaleja, uutiset katosivat.


Missä ovat merkittävät feministit?

Afrikkalaiset maahanmuuttajat ovat törkeästi halventaneet ruotsalaista naista. Kuka puolustaisi häntä? Missä ovat merkittävät feministit? Missä he piileskelevät, nuo kovaääniset naisten oikeuksien ja vapauden puolustajat?

Feminister-collage

Missä on Feministipuolueen johtaja Gudrun Schyman? Missä on raiskausasiantuntija Katarina Wennstam? Missä on super-feministit Maria Sveland  ja Athena Ferrokhzad? Entinen tasa-arvoministeri Maria Arnholm? Missä on Margot Wallström?

Haudan hiljaisuus. Mikään hiljaisuus ei kaiu yhtä kovaa kuin feministien hiljaisuus silloin, kun maahanmuuttaja raiskaa ruotsalaisen naisen.


Margot Wallström itkee raiskattujen naisten vuoksi

10. päivä lokakuuta 2010 Margot Wallström itkee valtio-omisteisessa Ruotsin televisiossa (SVT). On sunnuntai ja ohjelman nimi on Agenda.



Margot Wallström oli tähän aikaan ja heinäkuuhun 2012 asti YK:n pääsihteerin erityisedustajana asioissa, jotka koskivat seksuaalista väkivaltaa konflikteissa. Hän oli tavannut Kongossa raiskattuja naisia ja hän itki heidän vuokseen SVT:n Marika Griehselin reportaasissa.

Margot Wallström puhkeaa kyyneliin, mutta kokoaa itsensä ja sanoo

"Nyt on aika pyyhkiä kyyneleet. On aika toimia"


"Olemme rikkoneet historian pisimmän hiljaisuuden"

Laajassa artikkelissa Dagens Industri Weekend:ssä 4.2.2014 Margot Wallströmiltä kysyttiin oliko Ban Ki-moon feministi.

"Kyllä, jos hän ei ole ollut, niin hänestä on tulossa sellainen"

Kun häneltä kysyttiin onko mahdollista lopettaa seksuaalinen väkivalta sodissa ja konflikteissa, hän vastasi:

"Tietenkin on!"

"Nämä eivät ole rikoksia, joista ei anneta rangaistusta tai joista armahdetaan. Tekijöitä ei tule armahtaa. Yhdistyneiden kansakuntien tulee varmistaa, että heiltä suljetaan kaikki ovet. Raiskaajille ei tule antaa virkoja. Heidän tulee tietää, että me seuraamme heitä ja että heitä tullaan rankaisemaan kansainvälisen lain mukaan!"

Hän rinnastaa Nurnbergin oikeudenkäynnin ja raiskauksista puhumattomuuden.

"Olemme rikkoneet historian pisimmän hiljaisuuden."


"Tuo kuulostaa ihan hullulta"

Kun Margot Wallströmiä haastateltiin DI Weekendiin noin kuusi vuotta oli kulunut Jenny Lemonin raa'asta joukkoraiskauksesta Göteborgissa. Myöhemmin samana vuonna kuin haastattelu julkaistiin, 2011, kahdeksan afganilaista turvapaikanhakijaa raiskasi 29-vuotiaan äidin vastaanottokeskuksessa Mariannelundissa. Sen raa'in joukkoraiskaus Ruotsin historiassa. Seitsemän heistä tuomittiin vankeuteen 4,5 ja 6,5 vuodeksi. Kuusi heistä karkotettiin Ruotsista 15 vuodeksi.



Neljä vuotta myöhemmin 45-vuotias Eva raiskataan M/S Amorellalla somalian kansalaisten toimesta.

Kun Granskning Sverige soittaa Margot Wallströmille maaliskuussa 2014 ja esittää hänelle Ruotsin raiskaustilastot, jotka on saatu YK:n UNODC:ltä  hän nauraa ja sanoo:

"Tuo kuulostaa ihan hullulta. En tiedä mistä olette saaneet nuo luvut" (noin kymmenen minuutin kohdalla)


Feministinen ulkomaalaispolitiikka ei koske ruotsalaisia naisia

Tänään Margot Wallström on ulkoministeri Stefan Löfvenin puna-vihreässä hallituksessa ja hän on julistanut ajavansa "feminististä ulkopolitiikkaa". Jos joku kysyisi häneltä, mitä hän aikoo tehdä sille, että 6000 naista raiskataan Ruotsissa joka vuosi (raportoimattomien tapausten määrän arvioidaan olevan 10 kertaa korkeampi, yhteensä siis 60000 Ruotsin rikostenehkäisviraston (Brå) mukaan), hän luultavasti näyttäisi hämmästyneeltä. Kun hän lopulta kokoaisi itsensä, hän varmaan vastaisi ettei "feministinen ulkopolitiikka" koske ruotsalaisia naisia.

Sitten hän luultavasti sanoisi, ettei ministeri voi ottaa kantaa yksittäistapauksiin. Tässä tapauksessa koko hallitus varmasti ajattelee samoin. Stefan Löfvenin hallitusta ja kaikkia muita menneitä Ruotsin hallituksia seurattuaan huomaa, että ne ovat olleet yhdestä asiasta samaa mieltä: on täysin hyväksyttyä uhrata kymmeniä tuhansia naisia joka vuosi monikulttuurisuudelle, joten voimme otaksua Wallströmin myös pitävän sitä hyväksyttävänä.

Hänen viimeinen oljenkortensa olisi viitata itkuiseen tehtäväänsä raiskattujen naisten parissa Kongossa, jossa oli menossa sota ja konflikti. Ja Ruotsi on kuitenkin rauhallinen maa.


Ruotsi ei ole enää rauhallinen maa

Tässähän se juuri onkin. Ruotsi oli kerran rauhallinen maa, mutta ei ole sitä enää. Ruotsi on maa, jonka kansalaiset ovat joutuneet sotaan poliitikkojen vuoksi, jotka ovat sallineet massamaahanmuuton maailman kaikkein alikehittyneimmistä ja väkivaltaisimmista maista ja kulttuureista. Poliitikot raiskaavat oman kansansa tuottamalla maahan kymmeniä tuhansia muslimimiehiä, joiden käsitys naisista on takaperoinen.

Massamaahanmuuton jatkuttua 45 vuotta kukaan ei voi väittää, että maahanmuuttajat Lähi-idästä tai Afrikasta ovat kaltaisiamme, tai kuvitella, että heistä tulee kaltaisiamme sillä hetkellä kun heidän jalkansa koskettavat Ruotsin maaperää. Meillä on runsaasti todisteita päinvastaisesta. Muslimikulttuurissa on luvallista raiskata nainen, jos hän ei peitä itseään. Muslimikulttuurissa miehen kunnia lepää naisen kupeilla, ja miehen seksuaalisuus on naisen vastuulla. Sekä tyydyttäminen (avioliitossa) että kieltäytyminen (avioliiton ulkopuolinen).


Kaikki kulttuurit ovat tasa-arvoisia, jopa ne joissa raiskataan ja murhataan

Kulttuurirelavitistisessä Ruotsissa on kiellettyä pitää yhtä kulttuuria parempana kuin jotain toista. Kaikkien kulttuurien oletetaan olevan yhtä hyviä, myös niiden, jotka alistavat, silpovat tyttöjen sukuelimiä, raiskaavat ja hakkaavat naisiaan ja tappavat omia lapsiaan.

Alkukantaisia kulttuureja ihannoidaan "eksoottisina" ja "jännittävinä", ja maahanmuuttajia rohkaistaan harjoittamaan kulttuurejaan Ruotsin maaperällä. Miten ruotsalaisten naisten oletetaan osaavan suojella itseään elleivät he saa oikeaa tietoa, vaan sen sijaan pakkosyötettyä petollista propagandaa monikulttuurisuuden siunauksesta ja kaikkien samanarvoisuudesta.


Tämän vuoksi ruotsalaisia naisia raiskataan

Niinpä tietämättömien ruotsalaisten tyttöjen ja naisten elämät tuhotaan, kun heidän sielunsa ja sukuelimensä revitään raakalaismaisissa raiskauksissa sellaisten maahanmuuttajien toimesta, jotka pitävät oikeutenaan tehdä väkivaltaa hunnuttamattomalle naiselle.

Siksi neljä somalia (muslimia) raiskasi Jenny Lemonin Göteborgissa.

Siksi somalimuslimi raiskasi 84-vuotiaan naisen Falunissa.

Siksi kahdeksan afgaania (muslimeja) raiskasivat 29-vuotiaan äidin Mariannelundissa.

Siksi seitsemän somalia (muslimeja) raiskasivat 45-vuotiaan Evan M/S Amorellalla.

Siksi ruotsalaisia tyttöjä ja naisia tullaan edelleen raiskaamaan maahantuotujen muslimien toimesta.

On olemassa sana näille pahamaineisille, häikäilemättömille valehtelijoille, poliitikoille ja journalisteille, jotka ovat vastuussa tästä sodasta Ruotsin kansaa vastaan.

Maanpetturi.

* * *

Tämä kirjoitus on käännetty Swedish Surveyorin sivulla olevasta Julia Caesarin englanniksi käännetystä kirjoituksesta: 

Alkuperäinen kirjoitus ruotsiksi löytyy Snaphanen-sivustolta: http://snaphanen.dk/2015/02/08/sondagskronika-nar-journalister-valdtar/



12. maaliskuuta 2015

Koraaniblogi: 1. Avauksen suura

Fatiha (Avauksen suura) on Koraanin ensimmäinen suura (luku) ja islamin yleisin rukous. Hurskas muslimi, joka suorittaa islamin vaatimat viisi päivittäistä rukousta, lausuu Fatihan yhteensä seitsemäntoista kertaa noiden rukousten aikana.

Islamin perinnetiedon mukaan muslimien profeetta Muhammed sanoi, että Fatiha edelsi jokaista Allahin ilmoitusta Toorassa, Evankeliumeissa ja Koraanissa (Allah on "Jumala" arabiaksi ja sitä käyttävät jumalastaan muslimien lisäksi arabiankieliset kristityt ja juutalaiset). Ja on todellakin niin, että se tiivistää hienosti monet Koraanin ja islamin pääteemoista: Allah on "maailmojen valtias", jota ainoastaan kuuluu palvoa ja johon ainoastaan kuuluu turvautua, ja Hän on jokaisen sielun armollinen tuomari Tilinteon päivänä.

Islamin teologiassa jokainen sana Koraanissa on Allahin puhetta. Jotkut ovat pitäneet outona, että Allah sanoo jotain sellaista kuin "Ylistys Jumalalle, maailmojen Valtiaalle", mutta islamin perinnetieto todistaa, että Allah ilmoitti tämän rukouksen Muhammedille hänen profeetan uransa alussa (joka alkoi vuonna 610 jKr, kun hän sai ensimmäisen ilmestyksen Allahilta enkeli Gabrielin välityksellä - ilmoitus sisältyy nyt Koraanin 96:een lukuun), jotta muslimit tietäisivät miten kuuluu rukoilla.

Fatihan kaksi viimeistä jaetta ovat ne, jotka eniten koskettavat toisuskoisia.

---

Shiia-imaami, Husham al-Husainy, aiheutti polemiikkia vuonna 2007 lainattuaan sitä puheessaan Demokraattien kokouksessa (Democratic National Committee), antaen sellaisen vaikutelman, että hän rukoili kokousväen kääntyvän islamiin. Myöhemmin imaami Yusuf Kavakci Dallasin keskusmoskeijasta lausui Fatihan Texasin senaatissa herättäen samanlaisia ajatuksia.

Kaksi viimeistä jaetta Fatihassa pyytävät Allahilta:

"Ohjaa meidät oikeata tietä, niiden tietä, joiden osana on Sinun mielisuosiosi, ei niiden tietä, jotka ovat Sinun vihasi alaisia, eikä niiden, jotka harhaan eksyvät."

Perinteinen islamilainen tulkinta tästä on, että "oikea tie" on islam - vrt. islamin apologistin John Espositon kirja "Islam: The Straight Path" [Islam: Oikea tie] - kun taas ne jotka ovat "vihasi alaisia" ovat juutalaisia, ja ne, "jotka harhaan eksyvät" ovat kristittyjä.

---

Klassillinen Koraanin kommentaattori Ibn Kathir selittää, että "mainitut kaksi polkua ovat kristittyjen ja juutalaisten polut, asia, josta uskovaisen on oltava selvillä välttääkseen niitä. Uskovaisen polku on totuuden tunteminen ja siinä pysyminen. Juutalaiset hylkäsivät uskonnon harjoittamisen ja kristityt kadottivat totuuden. Tämän vuoksi juutalaiset ovat 'vihan alaisia', mutta 'harhaan eksyminen' kuvaa paremmin kristittyjä."

Ibn Kathirin tulkinta tästä tektsistä ei ole ainut "ääritulkinta". Itse asiassa useimmat muslimikommentaattorit uskovat, että juutalaiset ovat ne, jotka ovat ansainneet Allahin vihan ja kristityt ovat eksyneet harhaan.

Tämä on Ibn Kathirin lisäksi Tabarin, Zamakhsharin, Tafsir al-Jalalaynin, Tanwir al-Miqbas min Tafsir Ibn Abbasin ja Ibn Arabin tulkinta. Vastakkaista mielipidettä, mutta ei enemmistöä, edustaa Nisaburi, joka sanoo, että "ne jotka ovat saaneet Allahin vihan, ovat huolimattomia ja ne jotka ovat harhaan eksyneet, ovat kohtuuttomia."

Wahhabisteja kritisoitiin joitakin vuosia sitten, kun he lisäsivät sulkuihin "kuten juutalaiset" ja "kuten kristityt" kyseessä oleviin kohtiin Saudi-Arabiassa painettuihin Koraaneihin.

Jotkut länsimaiset arvostelijat kuvittelivat, että saudit olivat keksineet tämän tulkinnan ja koko idean Koraanin vihamielisyydestä juutalaisia ja kristittyjä kohtaan. Heistä oli uskomatonta, että kaikki maailman muslimit oppisivat ikään kuin itsestäänselvyytenä, että heidän tärkein rukouksensa kiroaa juutalaiset ja kristityt.

Mutta valitettavasti tämä tulkinta on kunnioitettu ja edustaa valtavirtaa islamilaisessa teologiassa. Tulkinnan painaminen sulkuihin käännöksessä tuskin vaikuttaa muslimien asenteisiin, koska arabiankielinen Koraani on kuitenkin aina ja kaikkialla normatiivinen, ja koska monet valtavirran kommentaarit sisältävät ajatuksen, että tässä kritisoidaan juutalaisia ja kristittyjä.

Hurskaat toistavat sen seitsemäntoista kertaa päivässä.

Huomatkaa että en väitä juutalais- ja kristittyjenvastaisen tulkinnan Fatihasta olevan "oikea". Vaikka en uskokaan uskonnollisten tekstien olevan rajattomasti muokattavissa tarkoittamaan mitä tahansa lukija haluaa niiden tarkoittavan, kuten jotkut nähtävästi uskovat, tässä tapauksessa Niburin tulkinta on yhtä kunnioitettava kuin muidenkin: tekstissä itsessään ei ole mitään, mikä erityisesti pakottaisi uskomaan, että siinä puhutaan juutalaisista ja kristityistä. On myös otettava huomioon, että laajassa ja mielikuvituksellisesti nimetyssä 30-osaisessa Koraanin kommentaarissa Fi Zilal al-Qur'an (Koraanin varjossa), 1900-luvun jihad-teoreetikko Sayyid Qutb ei mainitse juutalaisia tai kristittyjä tämän tekstin yhteydessä.

Kuitenkaan islamin idea siitä, että juutalaiset ovat ansainneet Allahin vihan ja että kristityt ovat eksyneet harhaan, ei juonnu yksinomaan tästä tekstinkohdasta. Juutalaiset ovat saaneet "vihaa vihan päälle" (2:87-90) ja kristityt ovat eksyneet harhaan pitäessään Kristusta jumalana: "Totisesti ne ovat harhauskossa, jotka sanovat: 'Jumala on Messias, Marian poika'" (5:72).

Hadith, perinnetieto Muhammedin sanoista ja teoista sekä varhaisista muslimeista sisältää myös materiaalia, joka yhdistää juutalaiset Allahin vihaan ja kristityt Hänen kiroukseensa, koska he ovat eksyneet oikealta polulta. (Myös juutalaiset ovat kirottuja Koraanin 2:89 mukaan, ja molemmat ovat kirottuja 9:30 mukaan). Eräs hadith kertoo, että varhainen muslimi, Zaid bin 'Amr bin Nufail tapasi matkoillaan juutalaisia ja kristittyjä oppineita. Juutalainen oppinut sanoi hänelle: "Et omaksu meidän uskoamme, ennen kuin olet saanut osasi Allahin vihasta," ja kristitty sanoi: "Et omaksu meidän uskoamme, ennen kuin olet saanut osasi Allahin kirouksesta." On kai tarpeetonta mainita, että Zaidista tuli muslimi.

Näiden ja samankaltaisten tekstikohtien perusteella ei pitäisi olla yllättävää, että monet muslimikommentaattorit ovat tulkinneet Fatihan viittaavan juutalaisiin ja kristittyihin.


* * *

Tämä kirjoitus on suomennos Robert Spencerin blogista "Blogging the Qur'an: Sura 1, "The Opening"

Avauksen suura: http://www.islamopas.com/koraani/001.htm

Kirjoitus löytyy myös Koraaniblogista osoitteessa http://koraaniblogi.blogspot.fi/

11. maaliskuuta 2015

Muhammedin tarina: Itsetuhoista jihadia

B4,52,65 Mies tuli profeetan luo ja kysyi: "Eräs mies taistelee sotasaaliin vuoksi; toinen saavuttaakseen kuuluisuutta; kolmas mahtaillakseen; kuka heistä taistelee Allahin puolesta?" Profeetta sanoi: "Se joka taistelee Allahin sanan (islamin) vuoksi on paras taistelussa Allahin puolesta."

I791 Muhammed lähetti kolmentuhannen miehen armeijan Mutaan pian Mekkaan paluunsa jälkeen. Muta oli Medinasta pohjoiseen, lähellä Syyriaa. Kun muslimit saapuivat perille, he löysivät suuren Bysantin armeijan. Jihadistit pysähtyivät kahdeksi päiväksi keskustellakseen asiasta.

Heitä ei oltu lähetetty sinne taistelemaan ammattiarmeijaa vastaan. Mitä heidän pitäisi tehdä? Monet halusivat lähettää Muhammedille kirjeen ja selittää tilanteen. Jos hän haluaisi heidän hyökkäävän, olkoon niin.

Jos hän haluaisi lähettää vahvistuksia, se olisi hyvä. Mutta yksi heistä sanoi: "Miehet, te valitatte siitä, mitä olette tulleet tänne tekemään. Kuolkaa marttyyreina. Islam ei taistele lukumääränsä perusteella vaan islamin puolesta. Tulkaa! Meillä on vain kaksi mahdollisuutta. Kuolema tai marttyyrius; molemmat kelpaavat. Lähdetään hyökkäykseen!"

I796 Muslimit murskattiin. Bysantin kristityt olivat ammattilaisia ja lukumääräisesti ylivoimaisia. He eivät olleet mekkalaisia kauppiaita. Muhammad sanoi, että kolme muslimikomentajaa pääsi taivaaseen kultaisille vuoteille.

Mutta neljännen komentajan vuode kääntyi hieman poispäin, koska hän oli pysähtynyt ennen syöksymistään tuhoonsa. Hän ei ollut täydellinen marttyyri. Mutta Muhammed itki kaikkien kuolleiden puolesta. Tämä oli epätavallista, koska hän oli kieltänyt liiallisen valituksen jihadissa kuolleiden vuoksi.


Kommentteja:

Vaikka Muhammed oli pätevä sotilaskomentaja, hänen jihadin päästrategiansa ei perustunut sotilaalliseen ylivertaisuuteen, vaan hänen kykyynsä innostaa seuraajansa itsetuhoiseen urheuteen taistelussa.

Kun se yhdistettiin islamin kykyyn korvata kaatuneet taistelijat uusilla korkean syntyvyyden avulla, ja täydellisellä sitoutumisella selkkauksiin, islam voitti lopulta kaikki taistelut, joihin se osallistui.

On hyvä huomata, että vaikka Bysantti oli aluksi täysin ylivoimainen muslimeihin verrattuna, muslimit tulisivat pian valloittamaan heidän valtakuntansa.

Muhammed jatkoi jihadiaan kuolemaansa saakka, yhdeksän vuotta Medinaan saapumisensa jälkeen. Silloin hän oli Arabian kuningas, joka oli kukistanut kaikki vihollisensa. Näiden yhdeksän vuoden aikana hän oli osallistunut aseelliseen taisteluun keskimäärin joka seitsemäs viikko.

Ennen kuolemaansa hän lähetti kirjeet mahtaville Persian ja Bysantin hallitsijoille käskien heitä kääntymään islamiin tai kärsimään seuraukset. He luultavasti nauroivat hänen ylimielisyydelleen.

Kuitenkin muutamia vuosikymmeniä myöhemmin muslimit olivat valloittaneet molemmat valtakunnat käyttäen Muhammedin jihadin taktiikkaa. Vaikka menetelmät kehittyivät vuosien kuluessa, periaatteet ovat samat yhä tänäkin päivänä.


Jihadin säännöt:

1) Allah on pyhittänyt jihadin. Korkeampaa auktoriteettia ei ole, joten se on aina sallittua.

2) Älä kunnioita mitään sääntöä tai rajoitusta, päämäärä pyhittää minkä tahansa keinon - vaikka kuinka järkyttävän. Jihad voi olla mitä tahansa, mikä edistää islamia tai heikentää kafireita, joko yksilöä tai ryhmää. Jopa rahan lahjoittaminen jonkun toisen suorittaman jihadin tukemiseksi on eräs jihadin muoto.

3) Esitä aina uhria. Muhammed käänsi tilanteensa ympäri. Vaikka hän hyökkäsi viattomia ihmisiä vastaan ilman mitään syytä, hän syytti heitä siitä, että "he olivat estäneet muita tulemasta muslimeiksi" ja olivat harjoittaneet kuvainpalvontaa. Hyökkäys oli uhrien syytä ja muslimit olivat uhreja, eivät vääräuskoiset (kafirit).

4) Toista tätä niin kauan, että ihmiset alkavat lopulta uskoa siihen. Jos saat uhrin hyväksymään syytökset, olet voittanut, koska kosto vaatii kokemusta epäoikeudenmukaisuudesta. Jos uhri ottaa syyn niskoilleen, hänen vihansa kääntyy häntä itseään vastaan.

5) Kannusta seuraajiasi fanaattisiin itsemurhatehtäviin.

6) Harhauta vihollista (kafireja) aina kun mahdollista varmistaaksesi voittosi.

7) Älä koskaan anna periksi, älä edes silloin, kun olet jo lyöty.

8) Älä koskaan salli Muhammedin, Allahin tai islamin kritiikkiä. Tuhoa sananvapaus.




* * *



Tämä on osittainen suomennos Harry Richardsonin kirjasta "The Story of Muhammed", joka on luettavissa osoitteessa 
http://thestoryofmohammed.blogspot.com.au/


Muhammedin elämäkerran on kääntänyt suomeksi Jaakko Hämeen-Anttila nimellä "Profeetta Muhammadin elämäkerta", Basam Books, 1999, ISBN 952-9842-27-9.
http://www.basambooks.com/kirja/952-9842-27-9/profeetta-muhammadin-elamakerta


Ibn Ishaqin ja A.Guillaumen englanniksi kääntämä Muhammadin elämäkerta:
http://www.amazon.com/The-Life-Muhammad-I-Ishaq/dp/0196360331


Muhammed and the Unbelievers:
http://www.politicalislam.com/product/mohammed-and-the-unbelievers/



Muhammedin tarina löytyy myös täältä:
http://abdullahsarh.wix.com/muhammedintarina


7. maaliskuuta 2015

Koraani kuuluu suomalaisen yleissivistykseen

Olen sitä mieltä, että Koraanin tunteminen kuuluu suomalaisen yleissivistykseen. Jos valtiolta löytyy ylimääräistä rahaa kansansivistykseen, niin mielestäni Koraani pitäisi jakaa jokaiseen suomalaiseen talouteen. Olen tosissani.

Kerronpa ensin oman tarinani.

Vuosia sitten uskoin vilpittömästi islamin olevan ihan mukiinmenevä uskonto (ja mukiinmenevällä en tarkoita alkoholia nauttivaa, koska tiesin, että alkoholi ei kuulu islamiin). Tiesin toki, että siinä oli joitakin asioita, joita en pitänyt edistyksellisenä, esimerkiksi moniavioisuutta, tai järjenvastaisia ruokailusäännöksiä (possu on hyvää ja terveellistä ruokaa). Tiesin myös, että monet terroristit olivat islamin seuraajia.

Yle ja Helsingin Sanomat olivat kuitenkin kertoneet minulle, että kyse ei ollut uskonnosta vaan länsimaiden sorrosta. Muistan, että olin katsonut jonkun dokumenttiohjelman, jossa vakuutettiin, että islam oli ollut tosi rauhanomainen uskonto, mutta sitten ristiretkeläiset olivat tulleet ja radikalisoineet muutoin hyvän muslimihallitsijan, joka hyökkäsi kristittyjä vastaan ikään kuin oikeutettuna kostona. Minä uskoin. Kaikki oli "länsimaiden" omaa syytä. Muhammedista en tiennyt juuri mitään - ajattelin hänen olevan vähän kuin muutkin "profeetat" - se tyyppi, joka saarnaa maailmanlopusta ja käskee luopumaan synnistä.

Vaikka en ollutkaan aivan tyylipuhdas "mokuttaja", kuuluin kuitenkin "hyviin ihmisiin". Olin suvaitsevainen. Tiesin kyllä maahanmuuttajien aiheuttamista haasteista, mutta keksin sellaisia selityksiä tapahtumille, kuten: "no, tietysti he saattavat tehdä jotain rikoksia, mutta se johtuu heidän kokemuksistaan lähtömaissaan, on selvä, että sota traumatisoi ja aiheuttaa epäsosiaalista käytöstä".

Se mitä en silloin ymmärtänyt oli, että mikä saa ihmiset räjäyttämään itsensä hengiltä tai lentämään pilvenpiirtäjiä päin. Siinä ei ollut mitään järkeä. Sotaahan käydään sotimalla. Miksi he eivät yksinkertaisesti aja "pahoja imperialisteja" pois mailtaan? Miksi mennä tappamaan viattomia ihmisiä toiselle puolen maapalloa? Tiesin kyllä Paratiisin neitsyeistä, mutta en oikein jaksanut uskoa, että joku tahallaan tappaisi itsensä parin naikkosen vuoksi. Uskoin ihmisten olevan noin ylipäänsä järkeviä, ajattelevia olentoja. Olin väärässä.

Kukaan ei selittänyt minulle. Mutta minä olen utelias luonteeltani ja yksi kiinnostuksen kohde oli uskonnot. Kirjakaupassa oli hyllyssä Koraani ja minä ostin sen.

Jaakko Hämeen-Anttila antaa esipuheessaan neuvon aloittaa Koraanin lukemisen Joosefin tarinasta. Minä luin. Näin sain tietää, että Koraanissa on kerrottu Raamatun tarinoita omalla tyylillään. Aluksi lukeminen oli tuskallista, koska Koraani on käsittämättömän tylsä kirja. Suurin osa siitä on merkityksetöntä höpötystä. (Myöhemmin opin, että Koraania ei voi ymmärtää ilman Muhammedin elämäntarinaa, joka löytyy Sirasta ja haditheista.)

Kun laitan rahaa kirjaan, niin nuukana miehenä minä myös luen sen kirjan. Muutenhan rahat menisivät hukkaan. Kahlasin läpi kaikki suurat ja jakeet. Eräs asia alkoi kiinnittää huomiotani.

Koraanissa on paljon materiaalia, jotka antavat oikeutuksen terroriteoille. Niitä kohtia ei voi olla huomaamatta. Pysyin edelleen valtamedian luoman kuvan lumoissa, mutta nyt epäilyksen piru oli herännyt. Koraanissa oli jakeita, joita ilkeämieliset terroristit voivat käyttää oikeuttamaan vääräuskoisten tappamisen. Terroristit olivat kaapanneet Koraanin omiin itsekkäisiin suunnitelmiinsa.

Sitten Halla-aho oli ehdokkaana. Olin kuullut tästä "rasistista" aikaisemminkin, mutta ajattelin hänen olevan joku niistä uusnatseista, joita olin jo omassa nuoruudessani nähnyt Ylen dokumentissa. Ne olivat aika säälittäviä tapauksia. Maihinnousukengät ja maastopuku. Kovat puheet, pehmeät aivot.

Olin utelias tietämään, miksi tästä tyypistä niin vouhkataan. Menin lukemaan hänen blogiaan. Hän perusteli näkemyksensä hyvin. Olin hänen kanssaan samaa mieltä monista asioista. Blogin reunassa oli linkki Islamin aikapommi- sivustolle. Siellä oli linkki youtuubiin "Mitä lännen tulee tietää" -dokumenttiin. Yhtäkkiä kaikki loksahti paikoilleen.

Ne Koraanin väkivaltaiset jakeet, jotka olin itse lukenut aikaisemmin, olivat tosiaan terroristien perustelu teoilleen. Opin, että jihad on jokaisen muslimin velvollisuus. Jokaisen muslimin on myös seurattava Muhammedin esimerkkiä. Ja mikä se Muhammedin esimerkki oli? Muhammed määräsi ryöstämään karavaaneja, salamurhaamaan poliittiset vastustajansa, käymään Pyhää Sotaa vääräuskoisia vastaan, ja juutalaiset, niitä Muhammed vihasi yli kaiken.

Terrori-iskut, Israelin-Palestiinan konflikti, ristiretket, islamin historilliset valloitukset, ne kaikki loksahtivat paikoilleen. Kyse on Muhammedista. Muhammed määräsi muslimit käymään pyhää sotaa vääräuskoisia vastaan, kunnes koko maailma tunnustaa, että Allah on ainoa jumala ja Muhammed on hänen profeettansa.

Kaikki mitä ISIS, Boko Haram, al-Shabaab ja al-Qaida tekevät, tulee suoraan Muhammedin elämästä. Nuo järjestöt noudattavat Muhammedin esimerkkiä pilkulleen. He noudattavat islamia sen puhtaimmassa muodossaan. Se on kaikki Koraanissa, haditheissa ja Muhammedin elämäkerrassa, Sirassa.

Siksi Koraani kuuluu suomalaisen yleissivistykseen. Monet varmasti muistavat ministeri Thorsin väitteen, että "Sharia-lain käyttöönotto on Islamin vastaista" tai kansanedustaja Sasin ehdotuksen, että sharia-lakia voitaisiin soveltaa Suomessa. Islam ei ilmiselvästikään kuulu näiden tärkeissä viroissa olevien yleissivistykseen. Islam on tullut Suomeen, ja meidän on tiedettävä, mitä Koraanissa ja muissa islamin kirjoituksissa sanotaan. Ja erityisesti meidän on tiedettävä, mitä siellä sanotaan meistä "vääräuskoisista", joista Koraani käyttää halventavaa nimitystä "kufr". Koraani ja hadith antaa selkeät ohjeet, miten vääräuskoisten kanssa tulee menetellä.

Yleissivistykseen kuuluu tietää, että ISIS ja Boko Haram noudattaa Muhammedin esimerkkiä, kun se pakottaa vangeiksi saadut seksiorjiksi. ISIS noudattaa Muhammedin esimerkkiä, kun se antaa valloitetun kaupungin kristityille kolme vaihtoehtoa: käänny islamiin tai alistu dhimmiksi ja maksa dhimmiveroa, tai sinun sinun kaulausi katkaistaan. ISIS noudattaa Muhammedin esimerkkiä, kun he hävittävät historiallisia taideaarteita ja hakkaavat muinaiset patsaat soraksi. ISIS noudattaa Muhammedin esimerkkiä, kun he hakkaavat vääräuskoisten päät poikki.

Ettekö usko? Se on kaikki kerrottu islamin pyhissä kirjoituksissa, Koraanissa ja haditheissa. Se kaikki on kerrottu Muhammedin elämäkerrassa, jonka voi ostaa Amazonin kirjakaupausta. Se on kerrottu sunni-muslimien arvostetussa lakikirjassa "Reliance of the Traveller". Se on kaikki kerrottu Koraanissa, jonka voi ostaa kaikista hyvinvarustetuista kirjakaupoista.

Tieto on noissa kirjoituksissa. Ongelma on vain tietää, mikä on olennaista. Koraanista suurin osa on merkityksetöntä höpötystä. Kun Yle lukee Koraania radiossa, niin satunnainen kuulija ei voi mitenkään hahmottaa kokonaisuutta. Siksi tarvitaan selitysteokset. Meitä eivät kiinnosta uskovaisten selitysteokset uskonnon yksityiskohdista (kuten se, kuinka monta kertaa täytyy päivässä rukoilla ja mihin suuntaan pitää nenän osoittaa). Meitä kiinnostaa vain se, mitä islam haluaa tehdä vääräuskoisille, meitä kiinnostaa vain islamin poliittinen puoli.

Paras tapa tutustua islamiin on tutustua Muhammedin elämään. Koska suomeksikin käännetty "Sira" on paksu ja tylsä kirja, löytyy netistä tiivistettyjä Muhammedin elämäkertoja, joissa keskitytään siihen, mitä Muhammed määräsi seuraajansa tekemään vääräuskoisille.

Olen siis sitä mieltä, että Koraanin tunteminen kuuluu suomalaisen yleissivistykseen. Muhammedin elämä kuuluu suomalaisen yleissivistykseen. Silloin tarinat pahoista ristiretkeläisistä ja länsimaiden sorrosta eivät enää mene läpi. Silloin Israelin ja Palestiinan konfliktia on helppo ymmärtää. Ja silloin kukaan poliitikko ei enää voi ehdottaa sharia-lain käyttöönottoa ilman seurauksia.

Tosiasioiden tunnustaminen on kaiken viisauden alku. Mutta ensin täytyy tietää, mitä ne tosiasiat ovat.

Ollaksesi muslimi sinun täytyy hyväksyä Muhammed täydellisenä ihmisenä. Hänen elämänsä on esimerkkinä kaikille muslimeille ja heidän täytyy jäljitellä häntä kaikin mahdollisin tavoin. Tietenkään kaikki muslimit eivät ole tässä kovin menestyksellisiä, mutta muslimin hurskautta arvioidaan sen mukaan, miten tarkasti hän noudattaa Muhammedin esimerkkiä ja opetuksia. Tätä ei aseteta islamissa kyseenalaiseksi ja siksi on tärkeää tuntea Muhammedin tarina. Muhammedin elämäntavalle on jopa oma nimensä, joka on "Sunna."

Lue Muhammedin tarina vaikka täältä: http://abdullahsarh.wix.com/muhammedintarina

Lukemistoa:
Islamin aikapommi: https://aikapommi.wordpress.com/mita-lannen-tulee-tietaa/
Koraani, hadith ja Muhammedin elämäkerta helppolukuisina kirjoina:
 http://www.politicalislam.com/product-category/paperbacks/

Koraani suomeksi:
http://www.islamopas.com/koraani/sisallys.htm

Robert Spencerin kirjoja:

The Politically Incorrect Guide to Islam
http://www.amazon.com/Politically-Incorrect-Guide-Islam-Crusades/dp/0895260131/

The Truth About Muhammad
http://www.amazon.com/Truth-About-Muhammad-Intolerant-Religion/dp/1596985283/

The Complete Infidel's Guide to the Koran
http://www.amazon.com/The-Complete-Infidels-Guide-Koran/dp/1596981040


3. maaliskuuta 2015

Miksi islam vihaa juutalaisia?

Citizen Warriorin puhe Netanyahulle Yhdysvaltojen kongressissa:

Arvoisat kongressiedustajat! Haluan tuoda esille, että juutalaisviha ei ole seurausta Israelin valtion perustamisesta 1948, eikä se myöskään alkanut silloin, eikä ole seurausta sen jälkeen tapahtuneista suurista tai vähäisemmistä konflikteista israelilaisten ja arabien välillä. Vihan syy löytyy 1400 vuoden takaa islamin perustajasta. Muslimit vihaavat juutalaisia, koska Muhammed vihasi juutalaisia. Muhammed vihasi juutalaisia, koska he kieltäytyivät tunnustamasta häntä profeetakseen.

Tämä viha on tarina Muhammedista, joka väitti Jumalan puhuneen hänelle enkeli Gabrielin välityksellä, joka saneli hänelle Koraanin. Se on kertomus siitä, kuinka mekkalaiset torjuivat Muhammedin ja pitivät häntä paholaisen riivaamana. Muhammed väitti olevansa seuraava juutalainen profeetta, jolla oli valtuutus palauttaa todellinen Aabrahamin Jumalan uskonto. Heidän tulisi uskoa ja totella häntä, jos he haluaisivat päästä paratiisiin ja välttää helvetin tulen. Mekkalaiset sietivät häntä kymmenen vuotta ennen kuin päättivät surmata hänet, jotta voisivat säilyttää oman elämäntapansa. Hän pakeni Yathribiin, nykyiseen Medinaan, kolmesataa kilometriä Mekasta pohjoiseen.

Tästä alkaa tarinan juutalaisten osuus. Puolet hedelmällisen laakson asukkaista oli juutalaisia, jotka olivat jakautuneet kolmeen heimoon. Toinen puoli asukkaista oli arabeja, jotka harjoittivat samaa kuvainpalvontaa kuin mekkalaisetkin. Muhammed rakensi moskeijan keskelle laaksoa ja teki siitä al-qaidansa, päämajansa sotilasoperaatiohin Mekkaa vastaan. Näitä olivat hyökkäykset karavaaneja vastaan ja ne loppuivat kenttätaisteluihin. Puolessatoista vuodessa hän alkoi puhdistaa Yathribia juutalaisväestöstä.

"Oi te apinoiden ja sikojen veljet!" Muhammed aloitti juutalaisen linnoituksen piirityksen näillä solvaavilla nimityksillä, joita hän oli käyttänyt heistä, kun he olivat kieltäytyneet ottamasta hänen uskontoaan ja hyväksymästä häntä profeetakseen. Piiritys kesti kolme viikkoa kunnes linnoitus antautui. He pyysivät päästä lähtemään Yathribista, mutta Muhammed teloitti kaikki miehet ja pojat (kirjasta "It's All About Muhammad")


Kun Muhammed saapui laaksoon, juutalaiset kuuntelivat häntä kohteliaasti, mutta kun he analysoivat hänen kertomuksiaan, he huomasivat, että ne ovat ristiriidassa Tooran kanssa. Ne olivat juutalaisten legendoista johdettuja kertomuksia profeetoista, mutta niissä itsessäänkin oli eroavaisuuksia, vaikka Muhammed väitti niiden olevat aitoja, koska hän oli saanut ne suoraan Jumalalta. Kun hän edelleen vaati heitä hyväksymään hänet profeetakseen, juutalaiset nauroivat hänelle päin naamaa ja alkoivat pilkata häntä.

Mekassa ollessaan Muhammed oli sepittänyt vihasaarnoja, joita hän seuraajineen lausui mekkalaisia vastaan. Jae toisensa jälkeen hän varoitti helvetin tulesta niitä, jotka eivät uskoneet häneen. "Osa heistä otti sen vastaan uskoen, ja osa heistä suhtautui siihen epäuskoisesti. Helvetissä riittää tulta heidän palamistansa varten.", hän sanoi Koraanissa (4:55) "Sinä luulet heitä yksimielisiksi, mutta heidän sydämensä ovat jakaantuneet, koska he ovat ihmisiä, joilla ei ole ymmärrystä.
He ovat juuri kuin edeltäjänsä, jotka äsken saivat kokea tekojensa onnettomat seuraukset; heitä odottaa tuska ja vaiva." (Koraani 59:14-15).

Hän teki heidän elämästään helvettiä. Hänen vihansa muuttui tappavaksi, kun hänen 300-miehinen joukkonsa voitti kolme kertaa suuremman Mekan armeijan Badrin taistelussa. Tämä taistelu käytiin noin 18 kuukautta hänen Mekasta pakonsa jälkeen. Kun hän saapui voitokkaana Yathribiin, hän alkoi salamurhauttaa juutalaisia runoilijoita, jotka olivat sepittäneet hänestä pilkkarunoja. Kuukauden kuluessa siitä, kun hän oli voittanut mekkalaiset, hän pakotti yhden juutalaisheimoista maanpakoon ja takavarikoi heidän omaisuutensa. Hän oli aikonut mestauttaa heidät kaikki, mutta eräs heidän pakanaliittolaisensa sai hänet taivuteltua.

Badrin taistelusta lähtien Muhammedin tarina on pääasiassa kertomus hänen tekemistään hirmuteoista, erityisesti juutalaisia kohtaan. Vuoden kuluttua ensimmäisen Yathribin juutalaisheimon puhdistuksesta, hän pakotti toisen juutalaisheimon lähtemään kuoleman uhalla, ja hän jakoi heidän linnoituksensa, taateliviljelmänsä ja maatilansa korkea-arvoisille mekkalaisille seuraajilleen. Se oli ollut juutalaisten maata melkein tuhat vuotta. Viimeinen juutalaisheimo, Quraiza, sai kärsiä kauheimman kohtalon sen jälkeen, kun he asettuivat mekkalaisten puolelle taistelussa, joka päättyi huonosti Muhammedin Yathribin suojaksi kaivauttaman vallihaudan vuoksi. Muhammed katkaisi jopa 900 miehen ja pojan kaulat. Hänen hyökkäksensä juutalaisia vastaan jatkuivat Khaibarin valloituksella, joka oli vauras juutalainen keidas ja joka tunnettiin läntisen Arabian taatelitilana, ja hyökkäyksillä muita alueen ikiaikaisia juutalaisasutuksia vastaan.'

Quraizan juutalaisten kansanmurha. Muhammed johti 400-900 miehen ja pojan mestausta. Kirjallisuuden mukaan he toivat viisi tai kuusi mestattavaa kerrallaan ja pakottivat heidät polvistumaan kaivannon reunalle torilla, lähellä Muhammedin moskeijaa. Teloitukset kestivät aikaisesta iltapäivästä myöhään yöhön - yksi joka minuutti seitsemästä viiteentoista tuntiin. Muhammedin serkut Ali ja Zubair toimivat pyöveleinä suurimmassa osassa teloituksia. (kirjasta "It's All About Muhammed")


Kuolinvuoteellaan hän määräsi hävittämään kaikki muut uskonnot Arabian niemimaalta - ja lisäksi muualtakin.

Viha etenee sähkön lailla. Koska muslimit uskovat Muhammedin Koraanin tulevan Jumalalta, ja että kaikki hänen tekonsa olivat Jumalan tahdon mukaisia, nykyajan muslimit ovat imeneet itseensä Muhammedin vihan. Hänen vihansa juutalaisia vastaan on muuttunut muslimien juutalaisvihaksi. Tämä viha on periytynyt sukupolvelta toiselle, ja tänään se on iranilaisten vihaa. Viha, joka on siirtynyt 14 vuosisadan kuluessa iranilaisille, saa heidät nyt suunnittelemaan Israelin tuhoamista."


* * * 

Lue Muhammedin tarina suomeksi täältä: http://tinyurl.com/muhammedintarina


1. maaliskuuta 2015

Muhammedin tarina: Nainen islamissa

B1,6,301 Mennessään rukoilemaan Muhammed ohitti ryhmän naisia ja sanoi: "Hyvät naiset, antakaa rahaa hyväntekeväisyyteen ja lahjoittakaa rahaa epäonnisille, sillä olen todistanut, että suurin osa helvetin asukkaista on naisia.

He kysyivät: "Miksi niin on?"
Hän vastasi: "Te kiroilette liian paljon ettekä näytä kiitollisuuttanne aviomiehillenne. En ole koskaan tavannut ketään, joilta puuttuisi enemmän älykkyyttä tai jotka olisivat puutteellisempia uskossaan, kuin naiset. Varovainen ja älykäs mies voisi johtaa monet teistä harhaan."

He vastasivat: "Millä tavalla meiltä puuttuu älykkyyttä tai uskoa?"

Muhammed sanoi: "Eikö olekin totta, että yhden miehen todistus vastaa kahden naisen todistusta?"

Kun he vahvistivat asian olevan niin, Muhammed sanoi: "Se osoittaa, että naisilta puuttuu älykkyyttä. Eikö ole myös totta, että naisten ei ole sallittua rukoilla kuukautistensa aikana?" He sanoivat senkin olevan totta.

Silloin Muhammed sanoi: "Se osoittaa, että naiset ovat puutteellisia uskossaan"


Kommentteja:

Muslimit seuraavat Muhammedin, islamin täydellisen ihmisen, opastusta kaikissa asioissa. Yllä oleva kehäpäätelmä avaa meille (ja muslimeille) näkymän Muhammedin käsitykseen naisista. Hänen uskontonsa mukaan naisen todistus on oikeudessa vain puolet miehen todistuksesta, ja naisten ei ole luvallista rukoilla tai paastota kuukautisten aikana. Tästä Muhammed veti johtopäätöksen, että naiset ovat älyllisesti ja uskonnollisesti heikompia.

Sharia-lain mukaan:
  • Nainen ei voi hakea avioeroa
  • Naisen perintö on pienempi kuin miehen
  • Naisella on pienempi oikeus lasten huoltajuuteen avioerossa
  • Mies voi avioitua useiden naisten kanssa eikä hänen tarvitse kertoa asiasta uudelle morsiamelleen tai muille vaimoilleen

Nämä ovat vain esimerkkejä musliminaisia koskevista määräyksistä. Mikä on mahdollisesti vieläkin haitallisempaa, on islamin pakkomielle naisten sukupuolimoraalista, Kun muistellaan sitä, miten Muhammed kohteli sotavangeiksi otettuja naisia, tai hänen lapsimorsiantaan tai hänen yhtätoista vaimoaan, saattaa se aiheuttaa hämmennystä toisuskoissa.

Tämäkin hämmennys selviää, kun huomaamme, että islam on koneisto toisten heimojen valloitukseen. Kuten olemme jo nähneet, islam tekee naisista välineen oman päämääränsä saavuttamiseen, käyttäen heidän lisääntymiskapasiteettiaan kasvattaakseen lukumääräänsä.

Naiset nähdään kuitenkin kaksiteräisenä miekkana. Monet kuuluisat erimielisyydet kautta historian ovat syntyneet mustasukkaisuudesta. Troijan Helenalla sanottiin olleen "kasvot, jotka aiheuttivat tuhannen laivan vesillelaskun" (ja kymmenen vuoden sodan), ja Markus Antoniuksen taistelu Julius Ceasarin kanssa sai alkunsa Kleoptran suosion tavoittelemisesta. Nämä esimerkkinä kuinka armeijat ja yhteiskunnat joutuvat selkkaukseen naisten suosion tavoittelun vuoksi.

Erityisesti heimokonflikteissa voi kilpailu naisista, ja erityisesti uskottomuus, aiheuttaa vaarallisia erimielisyyksiä, jotka rikkovat rauhan ja johtavat tuhoon. Muhammed, jolla oli yksitoista vaimoa sekä jalkavaimoja ja seksiorjia, sai varmasti osuutensa naisongelmista. Lopulta ongelmat kasvoivat sellaiseen mittaan, että hän neuvoi heitä hunnuttamaan itsensä.

Saatuaan naiset hallintaan Muhammed huomasi ongelmiensa vähentyneen, ja hän saattoi keskittyä jihadiin. Sharia-laki heijastaa tätä asettamalla naiset heikompaan asemaan syntymästään lähtien. 

Sharia-laki myös esittelee mitä raakalaismaisempia rangaistuksia estääkseen naisilta minkäänlaisen seksuaalimoraalin rikkomisen. Nämä vaihtelevat julkisista ruoskimisista aina kivittämiseen kuoliaaksi haudattuna vyötäröä myöten maakuoppaan. Monesti naisen surmaavat omat perheenjäsenet ennen asian menemistä oikeuteen. Nämä lain ulkopuoliset surmat tunnetaan "kunniamurhina" ja ne ovat yhä yleisempiä länsimaissa.

Estääkseen kaikki mahdolliset "ongelmat", jotkut islamilaiset yhteisöt menevät vielä pidemmälle, ja tekevät tytöille erityisen toimenpiteen ennen kuin he saavuttavat sukukypsyyden. Tämän toimenpiteen kammottavuus lähes ylittää käsityskyvyn (naisten sukupuolielinten silpominen tai naisen "ympärileikkaus").




* * *



Tämä on osittainen suomennos Harry Richardsonin kirjasta "The Story of Muhammed", joka on luettavissa osoitteessa 
http://thestoryofmohammed.blogspot.com.au/


Muhammedin elämäkerran on kääntänyt suomeksi Jaakko Hämeen-Anttila nimellä "Profeetta Muhammadin elämäkerta", Basam Books, 1999, ISBN 952-9842-27-9.
http://www.basambooks.com/kirja/952-9842-27-9/profeetta-muhammadin-elamakerta


Ibn Ishaqin ja A.Guillaumen englanniksi kääntämä Muhammadin elämäkerta:
http://www.amazon.com/The-Life-Muhammad-I-Ishaq/dp/0196360331


Muhammed and the Unbelievers:
http://www.politicalislam.com/product/mohammed-and-the-unbelievers/



Muhammedin tarina löytyy myös täältä:
http://abdullahsarh.wix.com/muhammedintarina