30. tammikuuta 2016

Spencerin Koraaniblogi: Ukonilman suura

Tämä suura ajoittuu, kuten suurat 6, 7, 10, 11 ja 12, myöhäiselle Mekan kaudelle, Muhammedin profeetan uran alkupuolelle. Sen nimi tulee jakeesta 13: "Ukkonen julistaa Hänen ylistystänsä". Suuran pääteema on tiivistettynä ensimmäiseen jakeeseen, missä Allah sanoo Muhammedille: "Nämä ovat (Pyhän) Kirjan säkeistöjä. Ja minkä Herra on sinulle lähettänyt, se on totta. Mutta useimmat eivät usko."

Ibn Kathir näkee neljä arabialaista kirjainta suuran alussa, samoin kuin muut samanlaiset selittämättömät kirjaimet monien muiden suurien alussa, osoituksena sen ihmeellisestä luonteesta: "Jokainen suura, joka alkaa yksittäisillä kirjaimilla, vahvistaa, että Koraani on ihmeellinen ja se on todistuksena siitä, että se on Allahin ilmoitusta, eikä siitä ole mitään epäilystä." Huolimatta näiden kirjainten mysteeristä, hän jatkaa vakuuttamalla, että Koraani on "selvä ja yksikäsitteinen", ja että "useimmat eivät kuitenkaan usko kapinointinsa, jääräpäisyytensä ja tekopyhyytensä takia." Tafsir al-Jalalayn ja Tanwir al-Miqbas min Tafsir Ibn Abbas sanoo, että "useimmat", jotka eivät ensimmäisen jakeen mukaan usko, ovat Mekan asukkaita.

Mihin heidän tulisi uskoa? Jakeissa 2-19 Allah korostaa kaikkivaltiuttaan. Allah "on taivaat korkealle rakentanut ilman näkyviä pylväitä. Sitten Hän nousi valtaistuimelleen. Hän alisti auringon ja kuun noudattamaan lakejansa, niin että kumpikin kulkee määrättyä rataansa. Hän suunnittelee käskynsä ja Hän selittää merkit, jotta tulisitte vakuutetuiksi Herranne tulemisesta" (jae 2). Ajatus taivaasta, jota tukevat näkymättömät pylväät, jotka oletettavasti seisovat maan pinnalla, ilmentää esi-tieteellistä ymmärrystä, joka on ristiriidassa nykyisten islamin apologistien väitteen kanssa siitä, että Koraanissa olisi viitteitä modernista kosmologiasta ja muusta nykyaikaisen tieteen ymmärryksestä, mistä ei tiedetty vielä vuosisatoihin Koraanin kirjoittamisen jälkeen. Ibn Kathir menee vielä pidemmälle jakeen selityksessään: "Ensimmäisen taivaan ja maan välimatka on viisisataa vuotta joka suuntaan, ja sen leveys on myös viisisataa vuotta. Toinen taivas ympäröi ensimmäistä joka suunnassa kattaen kaiken mitä edellinen kantaa ja sen leveys on myös viisisataa vuotta ja niiden välinen etäisyys samoin viisisataa vuotta".

Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että islam pitäisi Allahia fyysisenä hahmona - Allah, jota eivät "katseet saavuta" (6:103) ja joka on "lähempänä häntä [sielua] kuin hänen oma elinsuonensa" (50:16), ei ole fyysinen, mutta tämä on antanut aiheen joihinkin sunni-shiia-erimielisyyksiin. Toiset sanovat, että vaikka Allah on lähempänä kuin elinsuoni, hän ei ole kaikkialla. Jotkut nykyajan muslimit sanovat, että sellaisen väittäminen johtaisi panteismiin ja shirk'iin: kumppaneiden asettamiseen Allahin rinnalle, islamin kuolemansyntiin. He perustelevat tätä sillä, että Allah "nousi valtaistuimelleen" (jae 2, myös 7:54). Imam Abul Hasan al-Ashari (874-936) vastusti rationaalisesti suuntautuneen Mu'tazilite-lahkon väitettä, että tämä jae tarkoittaisi, että Allah on kaikkialla. "Jos olisi niin kuin he väittävät", hän kysyi, "mikä ero silloin olisi Valtaistuimen ja maan välillä?" Myös 900-luvun hadith-oppinut Ibn Khuzaymah julisti: "Jokainen joka ei tunnusta, että Allah on taivaidensa yläpuolella, Valtaistuimellaan ja luotujensa yläpuolella, pitää pakottaa katumaan. Ellei hän kadu, hänen kaulansa tulee katkaista ja hänet on heitettävä jätteiden sekaan niin, että muslimit ja Ahl-Dhimma (kristityt ja juutalaiset) eivät joudu kärsimään hänen löyhkästään."

Kaikessa luodussa on "merkkejä niille, jotka ajattelevat" (jae 3). Allah puhuu pitkään luomisvoimastaan: aurinko ja kuu ovat hänen alamaisiaan (jae 2, pohdittavaa niille, jotka rinnastavat Allahin kuujumalaan); hän näkee kaiken (jakeet 8-9); hän on kuin Zeus ja "singahduttaa salamat keneen tahtoo ja kuitenkin he kiistelevät Jumalasta" (jae 13). Mutta uskottomat, uppiniskaisimpina kuin koskaan, käskevät Muhammedia "edistämään pahaa hyvän kustannuksella" (jae 6) - tarkoittaen, että he pyytävät häntä pilkaten tuomaan heidän päälleen kurituksia, sanoo Tanwir al-Miqbas min Tafsir Ibn Abbas, ja vaativat ihmeitä (jae 7). Toisaalta jokaista uskovaista suojelevat enkelit (jae 11). Ibn Kathir sanoo, että enkeleitä on neljä: kaksi vartijaa, yksi edessä ja yksi takana, ja kaksi, jotka merkitsevät muistiin muslimin hyvät ja pahat teot. Uskova tervehtii näitä enkeleitä rukouksen aikana kääntäen päänsä oikealle ja vasemmalle ja sanoen molemmille "Rauha sinulle".

Sama jae antaa ymmärtää, että ihmisillä on todella vapaa tahto: "Jumala ei muuta ihmisten kohtaloa, elleivät he itse muuta sitä, mitä heidän sydämissään on" (jae 11). Tafsir al-Jalalayn selittää: "Hän ei riistä heiltä suosiotaan - elleivät he ole muuttaneet kaunista sieluaan tottelemattomuudella". On kuitenkin vaikea nähdä, miten tämä sopii yhteen sen kanssa, että "jos Jumala olisi niin tahtonut, Hän olisi totisesti johdattanut koko ihmissuvun" (jae 31); "Ja sillä, kenen Jumala antaa eksyä kadotukseen, ei ole ketään opasta" (jae 33); ja muiden jakeiden kanssa, joissa sanotaan, että usko ja epäusko ovat ainoastaan Allahin kädessä (10:99-100). Islamin historiassa vapaa tahto on jo varhain julistettu kerettiläiseksi. 1100-luvun hanbalilainen oikeusoppinut Ibn Abi Ya'la kuvailee Qadari-lahkoa, joka tunnusti vapaan tahdon, pahimmaksi harhaopiksi: "He ovat niitä, jotka ottavat itselleen vapauden tekoihin (al-istita'a), vapaan tahdon (al-mashi'a) ja vallan (al-qudra). He ovat sitä mieltä, että on heidän vallassaan tehdä hyvää tai pahaa, välttää hankaluuksia ja saavuttaa etuja, totella tai olla tottelematta, ja olla oikeaan tai harhaan johdettu. He väittävät, että ihmisillä on täysi valta tehdä aloite ilman Allahin suostumusta tai jopa Hänen tietämättään. Heidän oppinsa on samanalainen kuin zarathustralaisten ja kristittyjen. Se on kaiken harhaopin juuri."

Sen jälkeen Allah tekee niin kuin usein ennenkin: kertaa vanhoja teemoja. Oikeamieliset pääsevät Paratiisiin (jakeet 20-24, 35); ne jotka rikkovat sopimuksensa Allahin kanssa, kirotaan (jae 25); uskottomat vaativat tunnusmerkkiä (jae 27) ja heitä rangaistaan sekä tässä maailmassa kuten myös tulevassa (jae 34); uskottomat asettavat kumppaneita Allahin rinnalle (jae 33) ja kieltävät osan Koraanista (jae 36), mutta uskovaiset tekevät päinvastoin. He hylkäävät uskottomien vaatimuksen ihmeistä: "Ja jos olisi ollut Koraani, jonka voimalla vuoria olisi siirretty tai maa olisi leikattu kappaleiksi tai kuollut saatu puhumaan, niin olisimme kyllä lähettänyt sen maan päälle. Totuus on se, että kaikki käskyvalta kuuluu täydellisesti Jumalalle" (jae 31) - Koraani on parempi kuin ihmeteko. Tafsir al-Jalalayn selittää, että mikä "ilmoitettiin kun he sanoivat hänelle 'Jos olet tosi profeetta, niin laita nämä Mekan vuoret pois luotamme ja tee meille jokia ja lähteitä, jotta voimme kylvää siemeniä ja herätä kuolleemme puhumaan meille ja kertomaan meille, että olet profeetta.' Mutta vaikka niin tapahtuisi, eivät he uskoisi."

Tafsir al-Jalalayn sanoo, että jae "Jumala pyyhkii pois tahi vahvistaa minkä haluaa, ja Hänellä on alkuperäinen (Jumalan tiedon) Kirja" viittaa Koraaniin: "Jumala pyyhkii [Kirjasta] mitä haluaa ja laittaa sinne säännöksiä ja muita asioita haluansa mukaan, ja Hänen luonaan on Kirjojen Äiti, alkulähde, mikä on ikuisesti muuttumaton ja jonka Hän on kirjoittanut aikojen alussa (azal)." Tämä on edelleen ortodoksinen näkemys Koraanista: se on täydellinen, muuttumaton kopio Kirjojen Äidistä, joka on ollut ikuisesti Jumalan luona.



Koraaniblogin aikaisemmat suomennokset löytyvät Koraaniblogista.



Ukkonen julistaa Hänen ylistystänsä, niin myös enkelit, Häntä kunnioittaen. Ja hän singahduttaa salamat keneen tahtoo (Koraani 13:13) (kuva wikipediasta)



23. tammikuuta 2016

Yhdysvaltojen sota Barbareskivaltioita vastaan

Se mitä Thomas Jefferson, John Adams ja Benjamin Franklin saivat selville islamista, muutti Amerikan historiaa.

Keith Farrell kirjoittaa: "Saavutettuaan itsenäisyyden Englannista amerikkalaisilla laivoilla ei enää ollut Britannian suojelua. Ranska, joka oli tyrmistynyt siitä, ettei Yhdysvallat auttanut sitä sodassa Englantia vastaan, kieltäytyi myös suojelemasta amerikkalaisia laivoja. Lopputuloksena muslimimerirosvot ryöstivät amerikkalaisia aluksia Barbareskirannikolla.

"Luvattuaan maksaa vapaasta kulkuoikeudesta 10 prosenttia kansakunnan surkeasta bruttokansantuotteesta hyökkäykset kuitenkin jatkuivat. Thomas Jefferson, John Adams ja Benjamin Franklin lähetettiin neuvottelemaan ongelmasta. Silloin he saivat selville, että merirosvojen seuraama islamin laki velvoitti nämä hyökkäämään vääräuskoisia vastaan.

"Suurlähettiläs vastasi meille, että [oikeus hyökätä laivojen kimppuun] perustui Profeetan Lakiin, ja että heidän Koraanissaan sanotaan, että kansakunnat, jotka eivät kunnioittaneet heidän auktoriteettiaan, olivat synnintekijöitä ja heidän oikeutensa ja velvollisuutensa oli käydä sotaa heitä vastaan ja ottaa sotavangit orjiksi, ja että jokainen muslimi, joka kuolee taistelussa, pääsee varmasti Paratiisiin", kirjoitti Jefferson ulkoministeri John Jaylle selittäen, ettei rauha ole mahdollinen.

"Benjamin Franklin kirjoitti: ' Vääräuskoisten ryöstämistä ei voi kieltää, koska tämä pyhä kirja (Koraani) on kuuluisa siitä, että Jumala on antanut maailman ja kaiken mitä siihen kuuluu uskollisille muslimeilleen, joiden oikeutena on nauttia siitä heti sen valloitettuaan.'

"John Adams kirjoitti raportissaan Jaylle muslimien profeetasta Muhammadista ja kutsui tätä 'sotahulluksi', joka 'kieltäytyy noudattamasta mitään lakeja; hän vaatii kaiken itselleen väkivalloin.'

Kun Jefferson tuli presidentiksi, Barbareskivaltiot kiristivät yhdysvalloilta  25% sen bruttokansantuotteesta ja silti hyökkäykset jatkuivat. Jefferson ei hukannut aikaa hyväksyessään sotavoimien pyynnön käydä sotaan koko Yhdysvaltain laivastolla Barbareskirannikon merirosvoja vastaan. Jefferson lähetti laivaston matkaan käskien merimiehiä jahtaamaan merirosvoja aina Tripoliin asti, josta tuli säe merijalkaväen tunnuslauluun.

http://www.historyisfascinating.com/2016/01/what-thomas-jefferson-john-adams-and.html

---
Barbareskivaltiot (wikipedia):
Barbareskivaltiot (engl. Barbary) on Pohjois-Afrikan rannikon valtioiden (Algerian,Marokon, Tunisian ja Tripolitanian, nykyisen Libyan) vanha nimitys, joka viittaa erityisesti näiden maiden historialliseen menneisyyteen merirosvovaltioina. Sikäläiset merirosvot tunnettiin nimellä barbareskit. Samoista maista on käytetty myös nimeä Berberia, mikä viittaa berbereihin.
Barbareskivaltiot tulivat kuuluisiksi merirosvoudestansa, jonka vuoksi useimpien Euroopan valtioiden oli turvatakseen laivansa maksettava niille veroa. Ranskan vallattua Algerian1830 loppui merirosvous, viimeksi Marokossa.
Näiden barbareskivaltioiden tuottoisa merirosvous alkoi 1400-luvulla. Nimitys lienee sekoitus alueella asuneen berberiheimon nimestä ja sanasta barbaari. Merirosvoilu alkoi Espanjasta karkotettujen maurien ryhtyessä häiritsemään voittajiensa meriyhteyksiä.
Samalla barbareskivaltiot kävivät Turkin yliherruuden alaisina pyhä sotaa islamin puolesta kristittyjä vastaan. Merirosvojen toiminta oli voimakkaimmillaan 1600-luvulla, jolloin he muodostivat alituisen uhan Välimeren satamakaupungeille ulottaen ryöstöretkensä aina Irlantiin ja jopa Islantiin saakka. Gibraltarin itäpuolelle uskaltautuneet eurooppalaiset kauppa-alukset menettivät lastinsa merirosvolaivastoille, ja vangitut merimiehet myytiin orjiksi tai vapautettiin korkeita lunnaita vastaan.
Kauppavaihto Välimeren maiden kanssa järjestettiin siten, että useimmat Euroopan valtiot suorittivat barbareskivaltioille vuosittain tietyn maksun saadakseen oikeuden vapaaseen purjehdukseen. Useista merirosvoja vastaan lähetetyistä rangaistusretkikunnista huolimatta kaappaustoiminta jatkui 1800-luvulle saakka. Vasta amerikkalainen kommodori Decatur sekä lordi Exmouthin johtama brittiläis-hollantilainen laivasto saivat barbareskivaltiot 1815-16 luopumaan omaksumistaan menettelytavoista. Ranskan suorittama Algerian valloitus 1830 merkitsi merirosvojen toiminnan loppumista. Marokko vaati vuosittaisia maksujaan edelleenkin, kunnes Tanska ja Ruotsi viimeisinä maina lopettivat ne 1845.


Ranskalainen laiva barbareskivaltioiden merirosvojen hyökkäyksen kohteena.
Aert Anthoniszin (1579-1620) maalaus.

19. tammikuuta 2016

Vihasaarnaaja, joka luopui islamista

Nick Sommerland haastattelee Sohail Ahmedia Mirror-uutissivustolla:

Opiskelija ja vihasaarnaaja, joka radikalisoi ainakin yhden brittiläisen jihadistin Syyriassa ja joka vakavasti harkitsi tekevänsä itsemurhaiskun Lontoossa, on luopunut ääri-islamista - ja tunnustautunut homoseksuaaliksi.

Sohail Ahmed sanoo kasvaneensa vihaamaan länsimaita tiukkojen muslimivanhempiensa kautta, jotka laittoivat hänet kovan linjan madrassaan Itä-Lontoossa.

23-vuotias Sohail sanoo saavuttaneensa kunnioitusta collegessa ja yliopistossa Sheik ul Islamina kertoessaan seuraajilleen, että länsi on sodassa islamin kanssa ja "kafirit" - eli vääräuskoiset - ovat pahoja.

Sohail Ahmed
Sohail kertoo, että hänen epävarmuutensa omasta seksuaalisuudestaan sekä apu entisiltä ääri-islamisteilta Quilliam Foundation -säätiössä, auttoi hänet ulos islamimismista.

Hillittykäytöksinen luonnontieteiden opiskelija syntyi Lontoossa pakistanilaisille vanhemmille Kashmirista.

Hän kertoo: "Isäni tuli tänne, kun hän oli kolmevuotias ja ätini silloin, kun hän nai isäni 16-vuotiaana."


"Neljä- tai viisivuotiaaksi asti vanhempani eivät olleet mitenkään uskonnollisia eivätkä varmasti radikaaleja."

"Sitten he ystävystyivät erään naapuriperheen kanssa, joka tutustutti heidät kovan linjan saudi-arabialaisiin Salafi/Wahhabi islamin lahkoon."

"Isäni kasvatti pitkän parran. Äitini vaihtoi huivin hijabiin, jilbaabiin ja sitten niqabiin, ja lopulta hän peitti myös kädet ja jalat."

Sohail sanoo, että hänen vanhempansa  luopuivat sukulaisistaan ja vanhoista ystävistään, jotka eivät olleet "oikeita muslimeita" ja hänen ei sallittu seurustella luokkatovereidensa kanssa.

Hän kertoo: "Aloin käydä madrassassa koulun jälkeen. Niihin aikoihin hän alkoi uskoa, että Länsi on vihollinen ja että länsimaat ovat sodassa islamin kanssa ja että kafirit ovat vihollisia."

"Vanhempani teroittivat minulle, että minun on opiskeltava ahkerasti ja muutettava pois johonkin kunnolliseen muslimimaahan. Opiskelin ahkerasti ja menestyin oikein hyvin koulussa."

Häntä kiusattiin koulussa, osaksi siksi, että hän on mielestään  autistinen ja osaksi siksi, että hänen vanhempansa olivat fundamentalisteja. Mutta syyskuun yhdennentoista iskujen kaltaiset tapahtumat muuttivat Sohailin elämän.

Hän selittää: "Kun 9/11 tapahtui, kaikki iloitsivat. Kaikki olivat onnellisia tapahtuneesta. Kafirit saivat mitä ansaitsivat. Jos se olisi tapahtunut täällä Britanniassa, reaktio olisi ollut sama."

"Kun menin collegeen, sain paljon ystäviä. Irakin ja Afganistanin jälkeen monet nuoret alkoivat kuunnella radikaaleja."

"Minusta tuli yksi Islamic Society:n tärkeistä jäsenistä ja monet opiskelijat oppivat tuntemaan minut. Saarnasin ja radikalisoin ihmisiä ajattelemaan samalla tavoin kuin minä."

"Käytin nimeä Sheikh ul Islam. Kerroin ihmisille, että Länsi on vihollinen ja että se haluaa tuhota islamin. En puhunut tällaisia julkisesti vaan ainoastaan ihmisille, joihin luotin."

"Collegessa asiat muuttuivat. Minulla meni hyvin. Yhtäkkiä minua ei kohdeltukaan huonosti. Ihmiset kunnioittivat minua. Ihmiset kuuntelivat minua."

Sohail uskoo, että kaksi hänen ystäväänsä lähtivät Syyriaan taistelemaan. Hän kertoo: "Harkitsin lähtemistä Syyriaan."

"Ensin ajattelin lähteä avustusjärjestön riveihin. Sitten harkitsin lähteä taistelemaan. Mutta kun pyysin vanhemmiltani lupaa, he eivät antaneet minun lähteä."

"Ystäväni lähti siihen avustusjärjestöön, johon olin itsekin aikonut lähteä ja luulen, että hän on nyt taistelemassa."

"En radikalisoinut häntä, mutta eräs toinen ystäväni collegesta soitti minulle. Hän kertoi, että hän oli veljien kanssa Syyriassa ja minulla oli ollut muiden ohella tärkeä rooli hänen radikalisoimisessaan."

"Kun tapasin hänet ensi kerran, hän ei ollut lainkaan uskonnollinen. Hän ei edes uskonut islamiin."

"Hän sanoi soittavansa uudestaan, mutta ei koskaan tehnyt sitä. Ehkä hän on kuollut."

Sohail harkitsi tekevänsä itsemurhaiskun Lontoon Canary Wharfin liikekeskuksessa.

Hän kertoo: "Harkitsin vakavasti pommi-iskun tekemistä Canary Wharfissa. Se olisi ollut sellainen "yksinäinen susi"-isku.

"Olin ollut aina hyvä tiedeopinnoissa ja tiesin mistä saisin tietoa iskun suorittamiseksi. En kuitenkaan koskaan hankkinut tietoa."

"Pelkäsin jääväni kiinni, mutta tiesin ihmisiä, jotka auttaisivat minua logistiikassa, jos tarvitsisin sitä. Minulla oli kontakteja myös ulkomailla."

"Sen jälkeen minusta tuli maltillisempi. Luin oppineiden kirjoituksia, joissa sanottiin, ettei minun tulisi hyökätä Britanniaa vastaan - ei sen vuoksi, että se olisi väärin, vaan yksinkertaisesti siksi, että olin Britannian kansalainen, jolloin olin allekirjoittanut sopimuksen Britannian hallituksen kanssa."

Sohail sanoo, että tämä on yleinen juoni, jota monet radikaalisaarnaajat käyttävät, ettei heitä vangittaisi terrorismilakien perusteella.

Hän sanoo: "Ajatus että olisin britti - se oli naurettava. En koskaan pitäisi itseäni brittinä. Ajattelin, että muslimit, jotka pitävät itseään britteinä, haluavat vain jäljitellä valkoisia."

Hän meni yliopistoon opiskelemaan luonnontieteitä ja liittyi Islamic Society:iin, missä hänen mukaansa radikaaleja näkemyksiä ilmaistiin avoimesti: "Siellä oli hyvin kiivaita puheita."

"Eräs puhuja sanoi avoimesti, että Länsi on islamin kanssa sodassa, ja että he haluavat tehdä meistä heidän kaltaisiaan, ja että meidän on käytävä väkivaltaiseen jihadiin ja puolustettava itseämme."

"Ajattelin, että vau!, hän sanoo tuon julkisesti. Mutta olin samaa mieltä hänen kanssaan."

Yliopistossa Sohail alkoi kuitenkin epäilemään omia radikaaleja näkemyksiään. Hän opiskeli evoluutioteoriaa, joka ei radikaalien mielestä ollut totta.

Mutta Sohail vakuuttui tieteellisistä todisteista.

Hän kertoo: "Epäilin Jumalan olemassaoloa, mutta tiesin helvetin todelliseksi. Niinpä omituisesti olin varma, että joudun helvettiin, koska en uskonut Jumalaan."

"Olin hyvin ahdistunut ja minulla oli itsemurha-ajatuksia."

"Olin aina pitänyt sharia-lakia ongelmallisena, ihmisten kivittämistä kuoliaaksi, ei-muslimien verotusta, uskonluopioiden tappamista. En pitänyt siitä, mutta minusta tuntui, että minun oli hyväksyttävä se, koska se tuli Jumalalta."

Hän alkoi myös ymmärtää olevansa homoseksuaali: "Minulla oli ollut näitä ajatuksia jo nuorena. Mutta lapsena minulle kerrottiin, mitä homoille pitää tehdä."

"Heidät heitetään korkealta vuorelta ja kivitetään kuoliaaksi. Niinpä kasvoin vihaten itseäni. Ajattelin, että olin paha."

"Olin hyvin homofobinen. Menin mukaan homofobiseen vitsailuun."

"ISIS tappaa homoja heittämällä heitä talojen katoilta ja voin kuvitella kuinka se voisin olla minä tai joku, josta välitän."

"Mikä häiritsi minua vielä enemmän, oli se, että saattaisin olla itse heittämässä heitä katolta."

"Olisin voinut olla uhri tai tekijä."

Hänen perheensä heitti hänet ulos kodistaan, kun hän kertoi, ettei ollut varma Jumalan olemassaolosta. Myöhemmin isä kutsui hänet takaisin.

Sohail selittää: "Hän sanoi selvittäneensä salaisuuteni. Hän käski minun tulla takaisin kotiin. Olin kauhuissani ja ajattelin heidän tappavan minut."

"Isäni vei minut puutarhaan, koska hän ei halunnut veljieni ja siskojeni kuulevan. Hän kysyi minulta oliko minulla poikaystävää ja olinko harrastanut seksiä. Valehtelin."

"Hän sanoi minun olevan iljettävä. Hän sanoi minun olevan 'pahempi kuin eläin'. Hän sanoi, että voisin jäädä taloon ainoastaan, jos suostuisin manattavaksi."

"Seuraavien kahden kuukauden aikana minua manattiin joka päivä. Vanhempani laittoivat kätensä päälleni ja lukivat Koraania. Kylvin pyhässä vedessä."

Sen jälkeen kun hän oli yrittänyt itsemurhaa, jonka hänen isänsä onnistui estämään, Sohail hankki vuokra-asunnon läheltä yliopistoa: "Jos en olisi tehnyt niin, en luultavasti olisi elossa. Se oli elämäni paras päätös."

"Löysin entisten muslimien ryhmän ja menin pubiin ensimmäisen kerran elämässäni."

"Olen yrittänyt kahdesti puhua vanhempieni kanssa, mutta siitä ei tullut mitään. En ole puhunut sisarusteni kanssa kahdeksaan kuukauteen."

Hän sanoo, että on monia hänen kaltaisiaan, jotka ovat joutuneet brittiläisen valtakulttuurin ja islamilaisten juuriensa väliseen ristiriitaan, ja jotka etsivät pakotietä radikalisoitumisesta.

Hän sanoo: "Pidin kovasti joistakin läntisen kulttuurin asioista, mutta minun oli sanottava vihaavani niitä."

"Pidin sananvapaudesta, uskonnonvapaudesta, tasa-arvosta, lain suojasta, äänestysoikeudesta, musiikista, elokuvista, televisiosta, urheilusta."

"Luulen, että monet muslimit ajattelevat samoin ja jotkut tuntevat siitä syyllisyyttä. Niinpä he radikalisoituvat. Ihmiset tekevät noita kauheita tekoja, koska he pakenevat itseään."

Sohail ei ole yllättynyt siitä, että perheet lähtevät Britanniasta liittyäkseen ISISiin: "Se kuulostaa iljettävältä, mutta se on täysin järkeen käypää."

"Islam vaatii heitä joko liittymään ISISiin tai taistelemaan sen puolella. Mutta he myös tietävät elämän olevan täällä helpompaa."

"Ne ihmiset, joiden tiedän lähteneen islamilaiseen maahan, ovat tulleet sieltä takaisin. Se on hyvin tekopyhää."

Hän kehottaa muita entisiä radikaaleja - erityisesti niitä, jotka ovat palanneet Irakista tai Syyriasta - tulemaan esiin: "Tiedän kuinka vaarallista se on, ja monet ihmiset ymmärtävät sen. Emme ole ainoastaan fyysisessä, vaan myös ideologisessa sodassa."

"Tarvitsemme kaikki voimavarat, joita voimme saada, ja parhaat voimavarat tulevat niiltä, jotka ovat olleet siellä, tulleet takaisin ja kertovat meille, että se on kaikki yhtä v*tun p*skaa."

Lisää tietoa Quilliam Foundation -säätiöstä täältä: http://www.quilliamfoundation.org/wp/wp-content/uploads/publications/free/in-and-out-of-extremism.pdf
---


Alkuperäinen kirjoitus: http://www.mirror.co.uk/news/uk-news/i-hate-preacher-who-radicalised-6341557






18. tammikuuta 2016

Koraanin tarina

Kun Muhammedin elämän tapahtumat yhdistetään Koraanin tekstiin, kirjan tarina tulee esiin. Se alkaa rukouksilla ja ylistyksillä Luojalle ja päättyy poliittiseen voittoon kaikista vihollisista, silloin ja nyt.

Mekan kauden Koraani on pääsääntöisesti uskonnollinen ja toistaa yhtä teemaa: totelkaa Allahin profeettoja! Tottele Muhammedia tai pala Helvetissä. Medinan kauden Koraanissa viesti muuttuu: tottele Muhammedia tai tule tuhotuksi tässä elämässä - jihadissa. Kafirien (vääräuskoisten) vahingoittaminen on poliittinen teko. Se on politiikkaa.

Koraani on perustaltaan ristiriitainen. Mitä sanotaan toisessa kohdassa voidaan kumota myöhemmin.

Koraani on suureksi osaksi johdettu toisista kirjoituksista. Tuomiopäivä, Paratiisi, Helvetti, Mooses, Nooa ja muut kristinuskosta ja juutalaisuudesta tutut hahmot pistävät silmään. Samoin siinä on vaikutteita zarathustralaisuudesta. Siitä löytyy kristinuskon ja juutalaisuuden kadonneiden kerettiläisten lahkojen vaikutusta. Vanhoja arabialaisia tarinoita kerrotaan selittämään, miksi Arabiasta löytyy hylättyjä kaupunkeja.

Koraanin ainoa omaperäinen ajatus on se, että Muhammed on Allahin profeetta, koko maailman tulee jäljitellä häntä, ja ellet tee niin, sinua voidaan rangaista. Koraanin horisontti rajoittuu Muhammedin maailmaan. Se väittää olevansa universaali, mutta se on hyvin paikallinen.


LOGIIKKA

Koraani laajentaa logiikkaa. Ilmestykset määrittelevät totuuden. Mikään fakta tai argumentti ei voi todistaa Koraania vastaan. Looginen taivuttelu perustuu toistolle ja jatkuvalle vakuuttelulle. Toinen osa taivuttelua on henkilöön käyvä hyökkäys niitä vastaan, jotka vastustavat islamia. Koraani vahvistaa argumenttejaan esittämällä uhkauksia kansoille ja ryhmille. Jos taivuttelu ei tehoa, silloin poliittinen tai looginen väittely voidaan ratkaista väkivalloin.

Toinen puoli Koraanin logiikassa on käyttää nimittelyä ja henkilökohtaisia loukkauksia totuuden edistämiseksi. Koraani, jonka kieli on runollista ja joka sisältää toistuvia uhkauksia ja väkivaltaa, perustaa logiikkansa tunteille.

Vaikka Koraanin totuus voi olla ristiriitainen, tätä ristiriitaa ei tarvitse ratkaista. Ilmiselvien ristiriitaisuuksien ymmärtäminen on avain islamilaisen logiikan ymmärtämiseen. Koraanissa ristiriita ei todista väitettä vääräksi. Se mikä vaikuttaa loogiselta ristiriidalta on dualistinen väite, jossa molemmat vaihtoehdot ovat tosia olosuhteiden mukaan. Tämä on dualistista logiikkaa.


DUALISMI

Koraanin toistuva teema on jako niihin, jotka uskovat Muhammediin, ja niihin, jotka eivät usko. Tämä on pyhä dualistinen jako; Kafirit ovat ali-ihmisiä ja heihin sovelletaan erilaista moraalikoodia. Dualismia sovelletaan politiikassa, kulttuurissa ja uskonnossa. Kafirien kohtelu kehittyy kahden eri lähestymistavan kautta: Mekan Koraanin lähestymistapa ja Medinan Koraanin lähestymistapa.

Jotkut Koraanin jakeet ovat ristiriidassa, mutta kirja tarjoaa periaatteen näiden ristiriitaisuuksien ratkaisemiseksi. Myöhemmät jakeet abrogoivat (kumoavat) aikaisemmat jakeet. Koska koko Koraani on kuitenkin Allahin sanaa, kaikki jakeet ovat totta eikä mikään jae ole väärässä. Niinpä myöhemmät, ristiriitaiset jakeet ovat vain voimakkaampia kuin aikaisemmat heikommat jakeet. Käytännössä siis molemmat ristiriitaiset väitteet ovat tosia - dualistista logiikkaa.


ETIIKKA

Koraanissa ei ole kultaista sääntöä. Koska Koraanin eettinen järjestelmä on dualistinen, ei kultaista sääntöä voi olla. Se miten henkilöä kohdellaan, riippuu siitä onko hän uskova vai kafir. Uskoviin ja kafireihin sovelletaan erilaisia eettisiä sääntöjä. Petos ja väkivalta on hyväksyttyä niitä kafireja kohtaan, jotka vastustavat Koraanin logiikkaa. Uskovia tulee kohdella veljinä ja siskoina. Se mikä edistää islamia on hyvää. Se mikä vastustaa islamia on pahaa.


POLITIIKKA

Koraanin tarina kulminoituu poliittisen islamin voittoon. Koraani opettaa, että islam on täydellinen poliittinen järjestelmä ja se tulee lopulta hallitsemaan koko maailmaa. Hallitusten ja perustuslakien tulee alistua poliittiselle islamille. Jos kafirien poliittiset järjestelmät eivät alistu, on käytettävä voimaa, jihadia. Jihad on aina itsepuolustusta, koska kieltäytyminen alistumasta islamille on hyökkäys Allahia vastaan. Kaikkien muslimien on tuettava jihadia. Se voi tapahtua monilla tavoilla - taistelemalla, islamin lähetystyöllä tai lahjoittamalla rahaa jihadiin.

Islamin dualistisen lakijärjestelmän, sharian, perusta asetetaan Koraanissa.


KORAANIN TILASTOJA

Eräs tapa mitata asian tärkeyttä, on tutkia miten useasti siihen viitataan. Voimme yksinkertaisesti laskea kuinka monta sanaa on omistettu kullekin aiheelle, jolloin voimme päätellä asian tärkeyden.

Koraani omistaa 64% tekstistä kafirille (vääräuskoiselle). "Ulkopuolisia", kafireita, käsittelevä osa islamia määritellään poliittiseksi islamiksi. Koska suurin osa Koraanista käsittelee kafiria, voimme päätellä tilastollisesti, että islam on pääasiassa poliittinen järjestelmä eikä niinkään uskonto.

Mekan kauden Koraanin väkivalta muodostuu loukkauksista ja kuolemanjälkeisestä Helvetin Tulesta. Medinassa Koraani siirtyy miekan käyttöön.

Jihadia käsittelevä osuus Koraanin tekstistä. Mekan ja Medinan kauden Koraani.


Muhammed saarnasi islamia 13 vuotta Mekassa ja sai noin 150 seuraajaa. Hän joutui muuttamaan Medinaan, missä hänestä tuli poliitikko ja sotilas. Elämänsä viimeisten yhdeksän vuoden aikana hän oli osallisena väkivallan tekoihin keskimäärin joka kuudes viikko. Hänen kuollessaan jokainen hänen valtakunnassaan oli muslimi. Muhammed onnistui politiikassa, ei uskonnossa. Voimme piirtää kuvaajan islamin kasvusta Siran ja historiallisen datan avulla.

Islamin kasvu. Uskonto - Mekka. Politiikka, Jihad - Medina.


Kasvu johtuu kahdesta eri prosessista - uskonnollisesta ja poliittisesta. Uskonnon opettaminen toi noin 12 uutta muslimia vuodessa. Politiikka ja jihad toi 10.000 uutta muslimia vuodessa, mikä on valtava muutos. Jos Muhammed olisi jatkanut saarnamiehenä, voimme laskea, että hän olisi ehtinyt käännyttää 300 muslimia ennen kuolemaansa.

Mekan kauden Koraanissa on vain vähän juutalaisvastaisia jakeita, mutta Medinan Koraani on säälimätön juutalaisia kohtaan. Medinan kauden Koraanissa on enemmän juutalaisvihaa kuin Hitlerin Mein Kampfissa.

Juutalaisviha Koraanissa tekstin määrän mukaan.
 Mekan (1%) ja Medinan kauden (17%) Koraanit.
Hitlerin "Taisteluni" (7%).


Koraanin asenne naisiin on mielenkiintoinen. Seuraava kuvaaja luotiin keräämällä kaikki jakeet, joissa on jokin maininta naisista. Ne luokiteltiin sitten neutraaleihin sekä alhaiseen, tasa-arvoiseen ja korkeaan statukseen. Neutraaleja jakeita ei ole otettu tähän tutkimukseen mukaan. Korkean statuksen saavat äidit. Tasa-arvoinen status liittyy Tuomiopäivään, jolloin miehet ja naiset tuomitaan tekojensa mukaan. Naista arvioidaan kuitenkin sen mukaan, miten hyvin hän on totellut aviomiestään ja ollut hänelle kiitollinen.

Naisen asema Koraanissa (151 jaetta).
Alhainen (67%), tasa-arvoinen (25%) ja korkea asema (7%).


TÄSTÄ KIRJASTA

Tämä on kafir-keskeinen kirja, joka perustuu kriittiseen ajatteluun ja islamin lähteisiin: Koraaniin ja Siraan. Voidaan väittää (Foundational school), että on mahdotonta ymmärtää islamia ellei tunne Koraania ja sunnaa. Jotta ymmärtäisit islamia, sinun on tunnettava Muhammed ja Allah.


LISÄTIETOA

http://www.politicalislam.com/

---

Tämä kirjoitus päättää Kahden tunnin Koraanin suomennoksen. Kirjoitussarja löytyy kokonaisuudessaan osoitteesta http://kahdentunninkoraani.blogspot.fi/ 


Kahden tunnin Koraani on suomennettu Bill Warnerin kirjasta "A Two Hour Koran". Englanninkielisen kirjan voi ostaa esimerkiksi Amazonin kirjakaupasta

Tämän kirjan sisältö voidaan jäljittää alkuperäisiin lähteisiin referenssinumeroiden perusteella. I234 on viitenumero Ibn Ishaq'in teoksessa Sirat Rasul Allah, jonka on englanniksi kääntänyt A. Guillaume otsikolla "The Life of Muhammad". 12:45 on viittaus Koraanin lukuun (suura) 12, jakeeseen 45.







17. tammikuuta 2016

Sharia, Jumalan laki

4:170 Ihmiset, nyt on profeetta tullut teidän luoksenne tuoden totuuden Herraltanne; uskokaa siis omaksi hyödyksenne! Mutta jos ette usko, niin totisesti on sittenkin Jumalan vallassa kaikki taivaassa ja maan päällä; katso, Jumala on tietävä, viisas.

Sharia on islamin laki, joka perustuu Koraaniin, haditheihin (Muhammedin sanat ja teot) ja Siraan (Muhammedin elämäkerta). Islamin poliittinen päämäärä on korvata kaikki (ihmisen laatima) lainsäädäntö ja perustuslait sharialla, joka tulee Allahilta. Suurin osa shariasta perustuu sunnaan (Muhammedin esimerkkiin). Alla on kuitenkin esimerkkejä jakeista, joista näkyy, miten sharia on saanut alkunsa.


AVIOLIITTO/ERO/SEKSI

Muhammed kertasi näiden jakeiden pääkohdat naisista viimeisessä puheessaan Mekassa.
4:34 Miehet olkoot naisten esimiehiä, koska Jumala on asettanut heidät näihin nähden korkeampaan asemaan, ja myöskin niiden suoritusten tähden, joita miesten on omaisuudestaan naisten hyväksi tehtävä. Hyveelliset naiset ovat alistuvaisia ja vaalivat huolellisesti, kätkössä, kaikkea sitä, minkä Jumala on kätköön tarkoittanut. Mitä niihin tulee, joiden puolelta kohtaatte uppiniskaisuutta, niin varoittakaa heitä, erottakaa heidät vuoteestanne ja kurittakaa heitä, mutta jos he silloin tottelevat teitä, niin älkää etsikö riitaa heidän kanssaan. Katso, Jumala on ylevä ja suuri.
4:35 Jos pelkäätte välien rikkoutumista miehen ja vaimon kesken, niin lähettäkää (heidän luokseen) erotuomariksi joku miehen suvusta ja toinen vaimon suvusta. Jos he toivovat sovintoa, niin Jumala saa aikaan yhteisymmärryksen heidän välillänsä; Jumala on totisesti tietävä, viisas.
24:30 Sano uskovaisille miehille, että he luovat katseensa maahan ja hillitsevät halujaan. Tämä on heille säädyllisintä, ja Jumala tietää mitä he tekevät. Sano myös uskovaisille vaimoille, että luovat silmänsä maahan ja hillitsevät halujaan eivätkä näyttele sulouttaan tavallisuudesta poiketen ja että huntu verhoaa heidän povensakin. Älkööt he näyttäkö sulouttaan muille kuin miehilleen tai isilleen tai apilleen tai pojalleen tai poikapuolilleen tai veljilleen tai veljiensä pojille tai sisariensa pojille tai palvelusnaisilleen tai orjattarilleen tai sellaisille palvelijoille, joilla ei ole vetoa naisiin, tai poikasille, jotka eivät ole tietoisia naisten salaisuuksista. Älkööt he siten astuko kulkiessaan, että heidän kätketyt sulonsa havaittaisiin. Kääntykää kaikki Jumalan puoleen, oi uskovaiset, jotta saisitte menestystä!
24:32 Päästäkää avioliittoon keskuudessanne olevat naimattomat naiset, ja samoin naittakaa kunnolliset orjanne sekä orjattarenne. Jos he ovat köyhiä, niin Jumala on armostaan antava heille toimeentulon, sillä Jumala on runsaskätinen, tietävä. Mutta hillitkööt ne itseään, joilla ei ole varoja mennäkseen naimisiin, kunnes Jumala armossaan antaa heidän vaurastua. Ja jos jotkut orjistanne pyytävät vapautuskirjaa, antakaa se heille, jos tiedätte heidän hyvässä ansioituneen, ja antakaa heille jotakin omaisuudestanne, jonka Jumala on teille suonut. Älkää pakottako orjatyttöjänne tämän maailman voitonhimon houkuttelemana haureuteen, jos he haluavat viettää siveätä elämää. Jos joku heidät pakottaa, niin Jumala, koska heidät on pakotettu, on heille anteeksiantavainen, armollinen.
2:221 Älkää naiko monijumalaisia naisia, elleivät he käänny uskoon. Uskovainen orjatar on totisesti parempi kuin monijumalainen vapaa nainen, vaikkapa tämä miellyttäisi teitä enemmän. Älkääkä antako tyttäriänne vaimoiksi monijumalaisille, ennenkuin he kääntyvät uskoon. Uskovainen orja on totisesti parempi kuin vapaa monijumalainen, vaikkapa jälkimmäinen miellyttäisi teitä enemmän. Nämä johdattavat teidät Tuleen, mutta Jumala kutsuu Paratiisiin ja armahdukseen ja selittää tunnusmerkkinsä ihmisille, jotta he pitäisivät ne mielessään.


Nämä jakeet ovat perusta miehen ja vaimon seksuaaliselle kanssakäymiselle.
2:223 Vaimonne ovat teidän vainionne, käykää vainiollanne mielenne mukaan, mutta suorittakaa myös ensin jotakin hyvää sielujenne puolesta. Pelätkää Jumalaa ja tietäkää, että tulette kohtaamaan hänet. Julista, Muhammed, uskovaisille ilosanomaa!
4:15 Niitä teidän naisianne vastaan, jotka tekevät huorin, on teidän kutsuttava joukostanne neljä todistajaa; jos he todistavat heidät syyllisiksi, niin pitäkää heidät eristettyinä asunnoissanne, kunnes kuolema heidät korjaa tai Jumala osoittaa heitä varten jonkun muun mahdollisuuden (uuden lainsäädännön kautta). Sellaiseen häpeään syyllistyviä on kumpaakin rangaistava, mutta jos he katuvat ja tekevät parannuksen, niin jättäkää heidät rauhaan. Katso, Jumala on sääliväinen ja laupias.
4:17 Sääliä riittää Jumalalta ainoastaan niille, jotka tekevät pahaa tietämättömyydessään, mutta sitten viipymättä katuvat. Näitä on Jumala säälivä, sillä Jumala on tietävä, viisas. Mutta mitään armoa ei ole niille, jotka tekevät pahoja töitä aina siihen saakka, kunnes ovat kuolemaisillaan ja silloin sanovat: »Nyt minä teen totisesti parannuksen», eikä niille, jotka kuolevat uskottomuudessa; heille Me olemme valmistanut tuskallisen rangaistuksen.
4:19 Teidän, jotka uskotte, ei ole lupa ottaa (edesmenneiden sukulaistenne) naisilta, vastoin heidän tahtoaan, heidän perintöään, eikä estää heitä menemästä naimisiin toisen kanssa, ottaaksenne heiltä takaisin osan siitä, minkä olette heille antaneet, paitsi jos he syyllistyvät ilmeiseen huoruuteen; vaan kohdelkaa heitä hyväntahtoisesti. Jos tunnette vastenmielisyyttä heitä kohtaan, niin voi olla, että vastenmielisyytenne kohdistuukin sellaiseen henkilöön, johon Jumala on kätkenyt paljon hyvää.
4:20 Jos haluatte ottaa (uuden) vaimon toisen (erottamanne) sijaan ja olette antaneet jälkimäiselle vaikkapa suurenkin rahasumman, niin älkää ottako mitään siitä takaisin. Kuinka anastaisittekaan sitä väärin syytöksin ja ilmeisesti syntiä tehden? Ja kuinka voisittekaan anastaa sen, kun olette viettäneet läheistä yhdyselämää toistenne kanssa ja he (vaimonne) ovat saaneet teidän juhlalliset liittolupauksenne?


MUITA LAKEJA

5:38 Varkailta taasen, olkootpa mies~ tai naispuolisia, leikatkaa kädet. Se on palkka heidän omista teoistaan ja muita varoittava kuritus Jumalalta. Jumala on mahtava, viisas. Mutta ken tekee katumuksen ja parannuksen pahoista teoistaan, häntä kohtaan on Jumala sääliväinen. Jumala on totisesti armahtava, laupias.
2:178 Teille, jotka uskotte, on määrätty verenkosto murhatapauksissa: vapaa mies vapaasta, orja orjasta ja nainen naisesta, mutta jos joku saa sen jotenkin muuten anteeksi (loukatulta) veljeltä, on se järjestettävä asianmukaisella tavalla ja hyvitettävä runsaalla mitalla. Tämä on lievitys ja laupeudenosoitus Herraltamme, mutta sitä, joka tämän jälkeen rikkoo, odottaa tuskallinen rangaistus. Verenkosto varjelee teidän henkeänne, jotta te, joilla on ymmärrystä, karttaisitte pahaa.
2:180 Teille on määrätty, että kun joku teistä on kuolemansairaana ja jättää jälkeensä jotakin omaisuutta, niin hän laatikoon rehellisesti testamentin vanhempien ja lähimpien omaisten hyväksi. Tämä on kaikkien pahaa karttavien velvollisuus. Jos joku muuttaa testamenttia, sen jälkeen kuin on sen kuullut, luetaan se synniksi vain niille, jotka sitä muuttavat. Katso, Jumala on totisesti kuuleva, tietävä. Mutta jos joku pelkää testamentin tekijän olevan harhassa tai väärässä ja oikoo asioita rakentaakseen rauhaa (perillisten välillä), niin ei sitä lueta hänelle synniksi. Jumala on totisesti armahtavainen ja laupias.
4:92 Uskovainen ei saa surmata toista uskovaista, jollei se ehkä tapahdu vahingossa. Jos joku vahingossa surmaa uskovaisen, sovittakoon sen vapauttamalla yhden uskovaisen orjan ja maksamalla täyden henkisakon surmatun suvulle, jolleivät he häntä siitä vapauta. Jos surmattu kuului viholliskansaan, mutta oli uskovainen, niin surmaaja sovittakoon sen vapauttamalla yhden uskovaisen orjan. Jos hän kuului kansaan, jonka kanssa te olette liitossa, sovittakoon surmaaja asian täydellä henkisakolla hänen suvulleen ja vapauttamalla yhden uskovaisen orjan. Se taas, jolla ei ole varoja orjan lunastamiseen, paastotkoon kaksi kuukautta peräkkäin. Tämä on Jumalan sovitus katumuksen kautta. Jumala on tietävä, viisas.
4:93 Mutta sen palkka, joka tahallisesti surmaa uskovaisen, on iankaikkisesta oleva Helvetti, sillä Jumala on vihastunut häneen, kironnut hänet ja valmistanut hänelle peloittavan rangaistuksen.
 ---

Lisää shariasta:

Shafi'i -koulukunnan shariakäsikirja Reliance of Traveller.
Bill Warnerin Sharia Law for Non-Muslims
Islamic Law Wikiislam-sivustolla.

Haditheja suomeksi: http://hadithkirjasto.tumblr.com/
Koraani suomeksi: http://www.islamopas.com/koraani/sisallys.htm
Sira suomeksi: http://www.basambooks.com/kirja/978-952-260-330-2/profeetta-muhammadin-elamakerta/




14. tammikuuta 2016

Nicolai Sennelsin haastattelu

Löysin MV-lehdestä linkin tähän Homma-foorumilla julkaistuun ja Veikko Suvannon kääntämään Nicolai Sennelsin haastatteluun. Kirjoitus on niin mainio ja ajankohtainen, että julkaisen sen tässäkin blogissa:


HommaForumin M.K.Korpela haastatteli Nicolai Sennelsiä 17.12.2009.


Nicolai, kertoisitko lyhyesti tähänastisen elämäntarinasi?

Synnyin vuonna 1976 ja kasvoin Tanskan maaseudulla. Opiskellessani Kööpenhaminassa toimin teinejä avustavana sosiaalityöntekijänä. Psykologian opintojeni aikana soitin myös muutaman vuoden ajan puoliammattilaisessa rockbändissä. Olen tehnyt koko aikuisikäni työtä ongelmanuorten kanssa. Minun on aina ollut helppoa pitää heistä, saada heihin yhteys ja auttaa heitä. Olen kehitellyt uudenlaisia terapiamuotoja, etenkin musliminuorille, ja niitä on kehuttu monissa ammattilehdissä, sanomalehdissä ja radiossa.

Milloin aloit kiinnostua integraatioon ja islamiin liittyvistä kysymyksistä?

Kymmenen vuotta sitten Tanskassa sattui kammottava tapaus. Neljä muslimipoikaa raahasi nuorta naista tukasta pitkin Kööpenhaminan suurinta ostoskatua Strøgetia ja yritti raiskata tämän. Vaikka nainen huusi ja oli selvää että jotakin hirveää oli tekeillä, kukaan ei tehnyt elettäkään estääkseen tätä tapahtumasta. Kuvitelkaa: nuorta naista raahataan pitkin Tanskan vilkkainta ostoskatua eikä kukaan puutu tähän mitenkään. Pahinta mitä itsetunnolleen, henkilökohtaiselle etiikalleen ja humanistisille arvoilleen voi tehdä on olla estämättä pahan tapahtumista, vaikka se sitten merkitsisikin työtoverien, ystävien tai suvun paheksuntaa tai jopa mustaa silmää. Jos autamme heikompiamme vain silloin kun se ei merkitse minkäänlaista riskiä meille itsellemme, olemme hyödyttömiä pelkureita. Nykyään tämä auttaminen ei ole niinkään fyysistä – joskin kaikkien miesten pitäisi mielestäni oppia kamppailutaitoja joko taistelulajeissa tai armeijassa – vaan pikemminkin henkistä. Kirjeiden kirjoittaminen yleisönosastoihin, blogin pitäminen, rehellisten ajatustensa ilmaiseminen keskustelun siirtyessä lounastauolla islamiin tai maahanmuuttoon – kaikki tällainen auttaa paljon. Sen sijaan passiivisena pysyminen samalla kun naisia kohdellaan kaltoin ja epäonnistunut integraatio uhkaa koko arvojärjestelmäämme ja hyvinvointivaltioitamme merkitsee vastuusta vetäytymistä. Etenkin miesten tulisi suhtautua vakavasti osaansa naisten suojelijoina.

Kuten suurin osa tanskalaisista, minäkin olin järkyttynyt raiskaustapauksesta kuullessani. Sekä tapauksen brutaalisuus että naisen jääminen vaille apua tuntui hirvittävältä. Ennen tätä tapausta en ollut ottanut islamin ja muslimimaahanmuuton kritiikkiä kuuleviin korviini, mutta sen jälkeen aloin kuunnella vakavissani. Noihin aikoihin olin edelleen varma että integraatio onnistuisi ennen pitkää ja että jännitteet etnisten ryhmien välillä johtuivat pääasiassa yhteiskunnallisesta epäoikeudenmukaisuudesta. Pelkäsin myös arvostelua muiden taholta siinä määrin etten kertonut heille epäilyksistäni. Nyt on toisin: en enää äänestä sosiaalidemokraatteja enkä välitä siitä mitä ihmiset ajattelevat muslimikulttuuria yms. koskevista mielipiteistäni. En ole myöskään enää passiivinen – tunnen kunnia-asiakseni puolustaa alistettuja musliminaisia ja vapauksiamme ja näyttää ihmisille, että meillä on oikeus sanoa kakistelematta mitä mieltä olemme islamista ja muslimimaahanmuutosta.

Sivumennen sanoen: kävi sattumalta niin, että kolme noista neljästä muslimipojasta tuomittiin joksikin aikaa laitokseen jossa minä olin tuolloin töissä. He olivat epävarmoja, hämmentyneitä nuoria miehiä, joilla oli muslimimiehille liiankin tyypilliset sovinistiset asenteet ja voimakas uhrimentaliteetti eikä mitään varsinaisia elämänarvoja, paitsi pyrkimys saada mahdollisimman paljon mahdollisimman vähällä vaivalla.

Kertoisitko konfliktistasi Kööpenhaminan kaupunginhallituksen kanssa?

Tehtyäni vuosia töitä sekä tanskalais- että muslimilasten ja -nuorten kanssa minulle oli valjennut, että näiden kahden kulttuurin välillä on hyvin syviä psykologisia eroja. Nämä erot ovat niin syvällekäyviä että muslimien täytyisi luopua monista perustavista arvoistaan voidakseen integroitua yhteiskuntaamme ja tuntea itsensä tanskalaisiksi, suomalaisiksi, saksalaisiksi jne.

Koska olen rikollisuuteen ja maahanmuuttajiin erikoistunut psykologi, Kööpenhaminan integraatiovastaava Jakob Hougaard kutsui minut osallistumaan integraatiota käsittelevään konferenssiin kaupungintalolla. Keskustelu koski rikollisia maahanmuuttajia, maahanmuuttajia ja integraatiota, maahanmuuttajia ja terrorismia, maahanmuuttajia ja rinnakkaisyhteiskuntia jne. Minua alkoi ärsyttää keskustelun yleinen kulku, sillä kaikki osanottajat niputtivat ”maahanmuuttajat” yhteen ikään kuin he kaikki tulisivat samasta kulttuurista. Esitin omana käsityksenäni että suurin osa ongelmallisista maahanmuuttajista tulee muslimikulttuureista ja että meidän tulisi ratkaisuja ja toimintamalleja miettiessämme ottaa huomioon kulttuuriset tekijät. Tämä oli liian suoraa puhetta sekä Hougaardille että suurimmalle osalle keskustelijoista. Toinen keskustelu konferenssissa koski sitä että meidän pitäisi auttaa rikollisia maahanmuuttajia löytämään rauha elämässään rohkaisemalla heitä suuremmassa määrin uskonnon pariin. Tällöin minä muistutin Hougaardia ja muita keskustelijoita monista Koraanin kohdista, joissa yllytetään muslimeja tekemään rikoksia – ja että monet Kööpenhaminan moskeijoista tiedetään erittäin radikaaleiksi. Tämäkin oli poliitikoille liikaa.

Sittemmin olen väitellyt Kööpenhaminan pormestarin kanssa sanomalehti Jyllands-Postenin nettisivuilla pitämässäni blogissa nimeltä ”Kulttuurien kuilu”. Debatti alkoi siitä että hän lupasi kustantaa muslimien uskonnolliset juhlat, jos nämä auttaisivat häntä tulemaan valituksi uudelleen paikallisissa vaaleissa 17. 11. 2009. Hän ei muuten voittanut vaaleja. Valitettavasti voittaja, Klaus Bondam, on tavallaan vielä huonompi vaihtoehto: koska hän on avoimesti homoseksuaali ja käyttää meikkiä, hänellä tulee luultavasti olemaan vaikeuksia kommunikoida muslimiyhteisön kanssa.

Miksi muslimien kanssa on niin vaikea saada aikaan dialogia korkeasta rikollisuusasteesta ja integraatio-ongelmista?

Syy piilee kulttuuripsykologiassa. Muslimikulttuurissa ihmiset katsovat, että heidän elämäänsä kontrolloivat pääasiassa ulkopuoliset tekijät: islam, Allah, imaami, perheen isä, kulttuurin normit ja perinteet sekä – aina kun ilmenee jokin ongelma – vääräuskoiset ja etenkin vääräuskoiset auktoriteetit. Länsimaisessa kulttuurissa tilanne on monessa suhteessa päinvastainen. Katsomme olevamme itse vastuussa elämästämme. Pidämme motivaatiotamme, elämänkatsomustamme, ajattelutapaamme, kommunikointi- ja toimintatapojamme tärkeimpinä elämäämme vaikuttavina tekijöinä. Siksi meillä on niin paljon psykiatreja ja terapeutteja, suuri määrä yhteiskuntatieteitä, rivikaupalla elämänhallintakirjoja yms., jotka on kirjoitettu sisintä elämäämme ajatellen ja perustuvat sille ajatukselle että me luomme ja hallitsemme itse elämäämme. Nämä asiat ja tämä katsantokanta puuttuvat muslimikulttuurista. Jos olet muslimi ja sinulla on jokin ongelma, sinua ei ole kasvatettu ajattelemaan: ”Mitä teen väärin koska joudun jatkuvasti vaikeuksiin?” Muslimikulttuurissa katse on aina suunnattu ulkomaailmaan: ”Kuka teki tämän minulle, minun elämälleni?”

Tällainen ajattelutapa saa ihmisen pitämään aina itseään uhrina ja jotakuta tai jotakin ulkopuolista syypäänä ongelmiinsa. Professori Bernard Lewis, kuuluisa islam-historioitsija, on tehnyt saman havainnon. Hän muotoili tämän kulttuurieron niin, että länsimaalaiset kysyvät: ”Mitä tein väärin?”, kun taas muslimit kysyvät: ”Kuka teki tämän minulle?”

Niinpä monet muslimit ovat sitä mieltä etteivät he ole itse vastuussa ongelmistaan. Ja on vaikea puhua ihmiselle hänen ongelmistaan jos hänen mielestään kaikki on jonkun muun syytä...

Liittyykö rikollinen käyttäytyminen jotenkin kasvatukseen?

Mitä suurimmassa määrin. Hyvän kasvatuksen saaneilla ihmisillä on yleensä hyvä itsetunto, he ovat yleensä hyväntuulisia ja osaavat ratkaista ongelmansa rakentavalla tavalla. Heidän on helppo rakastaa lähimmäisiään ja olla hyödyksi sekä heille että itselleen.

Kokeneena ammattipsykologina voin kertoa että useimmilla rikollisilla on sisimmässään paljon vihaa, epävarmuutta ja hyvin vähän kykyä empatiaan. Tärkeä kysymys on seuraava: miksi niin monet muslimit saavat sellaisen kasvatuksen joka tekee heistä rikollisia?

Vastaan kysymykseen analogialla. Jotkin perheet tarjoavat lapsille hyvän kasvuympäristön. He oppivat ottamaan vastuuta, tuntemaan empatiaa ja tajuamaan että tuhoisat tunteet kuten viha, kateellisuus, kostonhalu jne. ovat negatiivisia ja että ne tulee pitää kurissa. Toiset perheet taas tarjoavat huonon kasvuympäristön: lapsista tulee yhteistyökyvyttömiä, haluttomia sopeutumaan yhteiskunnan sääntöihin, piittaamattomia muista ja itsestään jne. Tässä mielessä jokaisessa perheessä on oma kulttuurinsa, omanlaisensa tunne- ja kulttuuriympäristö joka muokkaa siinä kasvavia ihmisiä. Perheet ovat erilaisia ja voivat vaikuttaa ihmisten kehitykseen terveellisellä tai epäterveellisellä tavalla, ja sama pätee myös kulttuureihin.

Ei ole epäilystäkään että muslimikulttuuri tarjoaa yleisesti ottaen epäterveen kasvuympäristön. Sille ominainen vihan ihailu, naisellisten piirteiden (joita psykologiassa kutsutaan ”feminaksi”) tukahduttaminen, epävarma suhde kunniaan, uhrimentaliteetti ja kyvyttömyys nähdä yhteys oman käytöksen ja omien ongelmien välillä on kaikki omiaan luomaan epäkypsiä, aggressiivisia ja matalalla itsetunnolla varustettuja yksilöitä.

Pidetäänkö näkemyksiäsi poliittisina eikä ammattipsykologin esittäminä kiihkottomina havaintoina?

Minua ja kirjaani on toki kritisoitu. Kuten voitte itsekin kuulla, sanon asiat suoraan. Mutta kriitikoillani joko ei ole kokemusta työskentelystä muslimien kanssa tai sitten he ovat itse muslimeja. Kun luennoin opettajille ja sosiaalityöntekijöille kouluissa joissa on paljon muslimeja, he ovat aina samaa mieltä kanssani. Noissa tilaisuuksissa keskustelu ei koske sitä, olenko väärässä vai oikeassa, sillä he kaikki ovat tehneet täsmälleen samanlaisia havaintoja kuin minä. Luentojen päätteeksi siirrymme heti pohtimaan ratkaisuja. Kirjani arvosteltiin hiljattain tanskalaisten ammattipsykologien lehdessä PsykologNyt. Arvostelu oli hyvin myönteinen ja kirjaa kuvailtiin ”provosoivaksi herätyshuudoksi, vakuuttavaksi ja konkreettisiin esimerkkeihin perustuvaksi”. Myös monet sanomalehdet kirjoittivat siitä myönteisesti ja jopa kuuluisin muslimipoliitikkomme, Naser Khader, joka on itsekin kirjoittanut kirjan muslimikulttuurista, antoi siitä myötämielisen lausunnon. Khaderin mukaan ”Nicolai Sennelsin ammattikokemus on poikkeuksellinen ja hänen selkeät esimerkkinsä tekevät tästä kirjasta pakollista luettavaa jokaiselle opettajalle ja sosiaalityöntekijälle”. Ihmiset joilla on kokemusta muslimeista pitävät minua kokeneena ammattipsykologina.

Mikseivät media ja akateemiset piirit reagoi millään tavoin? Johtuisiko tämä siitä että ne toimittajat ja yliopistoväki, joilla on niin sanoakseni oma lehmä ojassa myönnytyspolitiikassa, olisivat vaarassa joutua luopumaan urastaan? Paluu assimilaatiopolitiikkaan merkitsisi monille monikultturismista uran tehneille ihmisille mediassa ja yliopistoissa henkilökohtaista katastrofia.

Tärkein opinkappale akateemisissa piireissä on se että syyn ja seurauksen laki ei päde muslimien kohdalla. Tarkoitan syyllä ja seurauksella yksinkertaisesti sitä että ihmiset luovat itse oman elämänsä. Yliopistomaailmassa opetetaan että köyhien ja yhteiskunnalle vahingollisten ihmisten kohtalo on meidän muiden käsissämme. Kuitenkin on selvää että muslimit ovat itse vastuussa ongelmistaan kieltäytymällä integroitumasta, oppimasta tanskaa, tarjoamasta lapsilleen koulutusta, työskentelemästä, avautumasta läntiselle kulttuurille jne. Naisellisten piirteiden tukahduttaminen on erityisen vahingollista sekä heidän naisilleen, miehilleen ja lapsilleen että mahdollisuudelle rakentaa vapaita, demokraattisia ja humaaneja yhteiskuntia. Yliopistoväen mielestä syyn ja seurauksen laki pätee ainoastaan rikkaiden ihmisten kohdalla: kun he ovat epätoivoisia tai epäonnistuneita, se on heidän omaa syytään ja heille ihan oikein... Naurettavaa. Jos emme halua näyttää ihmisille, missä määrin he ovat itse vastuussa ongelmistaan, kuinka voimme opettaa heitä ratkaisemaan nuo ongelmat?

Iso-Britannia ja Ruotsi tuntuvat kilpailevan siitä, kumpi on Euroopan mestari lakaisemaan ongelmat maton alle. Tanskaa taas pidetään joskus eräänlaisena vapaamman keskustelun edelläkävijänä. Mutta tämä käsitys Tanskasta ei ehkä ole täysin oikea – osa tanskalaista mielipideilmastoa ovat kuitenkin edelleen Tøger Seidenfaden ja DR. Onko Tanskan politiikassa siis muuttunut viime vuosina niin paljon kuin puheista voisi päätellä?


Tanska on maailmankuulu avoimesta islamia ja muslimimaahanmuuttoa koskevasta keskustelusta. Ja tämä huomio on epäilemättä ansaittu. Sanomalehdissä julkaistaan jatkuvasti kirjeitä joissa kritisoidaan islamia ja muslimien epäonnistunutta integraatiota. Tanskalaiseen kulttuuriin yksinkertaisesti kuuluu, että ihmisiä jotka suuttuvat arvostelusta ja menettävät malttinsa pilkataan julkisesti. Meillä on toki myös ihmisiä jotka eivät tajua islamin ja etnisten jännitteiden vaaraa. Ei ole epäilystäkään että äärivasemmistolaiset lehdet kuten Tøger Seidenfadenin Politiken menettäisivät lukijoita – ja siten myös rahaa – jos ne ottaisivat realistisemman asenteen näihin ongelmiin. Mutta ne menettävät lukijoita joka tapauksessa ja ainoat äärivasemmistolaiset puolueet, Enhdeslisten ja De Radikale Venstre, ovat nekin hiljalleen valumassa eduskunnan viemäristä alas. Normaali kadunmies ja -nainen näkee selvästi mitä maallemme on tapahtumassa. Hän tapaa aggressiivisia muslimeja diskoissa, lastensa kouluissa, metrossa jne. On tärkeää että ihmiset puhuvat näistä asioista. Jokainen joka mainitsee muslimimaahanmuuttoa koskevista huolistaan vaikkapa työpaikalla auttaa monia työtovereitaan ajattelemaan asiaa ja puhumaan siitä avoimemmin töissä, perheaterioilla jne.

Jos saisit päättää, mikä olisi tärkein muutos jonka tekisit tavassa käsitellä muslimimaahanmuuttajia?

Ihmisten kutsuminen täysin erilaisesta kulttuurista asumaan meidän maissamme on suurin sosiologinen koe ihmiskunnan historiassa ja on selvää että se päättyy huonosti. Syvällekäyvät muutokset kokonaisen maanosan demografiassa ovat äärimmäisen vaarallisia. Maahanmuuttajat joilla ei ole halua assimiloitua – siis omaksua kulttuurimme ja tulla länsimaalaisiksi – eivät kuulu tänne. Meidän pitäisi löytää planeetaltamme jokin paikka jossa sellaiset ihmiset voisivat elää ilman painetta sopeutua ja jossa heidän yhteiskunnalle haitallinen käytöksensä, uskonnollinen fanatisminsa ja taloudellinen taakkansa ei vahingoittaisi heidän ympäristöään.

Maahanmuuttokriittisillä keskustelupalstoilla myönnytyspolitiikkaa pidetään onnistuneen integraation täydellisenä vastakohtana. Etenkin muslimivoittoisilla alueilla asuneet tanskalaiset ja ruotsalaiset sanovat että myönnytykset saavat muslimit vain vaatimaan lisää. Onko myönnytyksillä vaikutusta rikollisuuteen? Ovatko kaikki myönnytykset pahasta vai näetkö niissä joitakin valoisia puolia?

Myönnytykset vahvistavat epäilemättä muslimien tunnetta että he ovat voimakkaita ja oikeassa. Se saa myös meidät näyttämään heikoilta heidän silmissään. Heidän uhrimentaliteettinsa kasvaa joka kerta kun joku myönnytyspolitiikan harjoittaja avaa suunsa. Myönnytykset nimittäin kuuluvat läntiseen perinteeseen. Me odotamme että tekemällä kompromisseja ja olemalla ystävällisiä saamme toiset tuntemaan kiitollisuutta ja tekemään parhaansa ratkaistakseen ongelmansa. Muslimit ajattelevat toisin – heidän kulttuurissaan koira joka haukkuu kovimmin pääsee päälliköksi.

Me olemme tottuneet ajattelemaan että vain pienet koirat haukkuvat – isojen koirien ei tarvitse haukkua, koska ne voivat tehdä mitä haluavat. Kun ne haukkuvat, ajattelemme että ne ovat epäkypsiä ja tarvitsevat vain lisää kasvatusta. Tekemällä myönnytyksiä ja kompromisseja omien arvojemme suhteen saamme muslimit pitämään meitä heikkoina ja haavottuvaisina, ja he tuntevat yhä vähemmän tarvetta sopeutua kulttuuriimme. Myönnytyspolitiikka on kuolettava seuraus kyvyttömyydestä ymmärtää tätä oleellista eroa läntisen ja islamilaisen kulttuurin välillä.

Pahinta mitä myönnytyspoliitikot ja poliittinen korrektius ovat saaneet aikaan on se että monet ihmiset pelkäävät sanoa mielipiteensä. Ihmiset pelkäävät vaikuttavansa rasistilta tai saavansa huonon maineen. Minun neuvoni heille on: älkää välittäkö! Jos näkisitte neljän pojan raahaavan tyttöä hiuksista – ettekö yrittäisi estää heitä? Jos olette vakavasti huolissanne islamista ja muslimimaahanmuutosta – eikö teidän vastuunne ole puhua siitä?

---

Kirjoituksen voi ladata tästä linkistä PDF-dokumenttina.

13. tammikuuta 2016

Kristityt ja juutalaiset ovat väärentäneet kirjoituksensa

Kahden tunnin Koraani kertoo seuraavaksi, miten ainoastaan ne juutalaiset ja kristityt ovat oikeita juutalaisia ja kristittyjä, jotka hyväksyvät Muhammedin profeetakseen ja noudattavat sharia-lakia. Juutalaiset ja kristityt ovat väärentäneet Tooran ja Evankeliumin.

---

24:51 Kun uskovaiset kutsutaan Jumalan ja Hänen lähettiläänsä luokse, jotta Hän ratkaisisi heidän asiansa, heidän on yksinkertaisesti vastattava: »Me kuulemme ja tottelemme». Tällaiset ovat niitä, jotka menestyvät.


KRISTITTYJEN JA JUUTALAISTEN LOPULLINEN ASEMA

Kun Muhammed aloitti saarnaamisensa Mekassa, hänen uskontonsa oli arabialainen. Sitten Allah rinnastettiin Jehovaan ja uskontoon tuli juutalaisia elementtejä. Kun Muhammed muutti Medinaan, hän riitaantui juutalaisten kanssa näiden kieltäessä hänen asemansa juutalaisena profeettana. Hän hävitti juutalaiset eikä enää lisännyt yhteyksiä juutalaisuuden ja islamin välillä. Lopullisessa julistuksessaan hän teki juutalaisista ja kristityistä poliittisesti toisen luokan kansalaisia, dhimmejä (heidän tulee olla alamaisia ja maksaa dhimmimaksua, jizyaa). Vain niitä juutalaisia ja kristittyjä, jotka alistuvat islamille, suojellaan.

Islam määrittelee juutalaisuuden ja kristinuskon. Todelliset kristityt ovat niitä, jotka kieltävät kolminaisuusopin ja hyväksyvät Muhammedin viimeisenä profeettana. Todelliset juutalaiset ovat niitä, jotka tunnustavat Muhammedin jumalansa Jehovan viimeisenä profeettana. Sekä kristittyjen että juutalaisten tulee hyväksyä Koraani totena Kirjoituksena ja myöntää, että Vanha ja Uusi Testamentti ovat väärennettyjä ja virheellisiä. Se, että Koraani on ristiriidassa Vanhan ja Uuden Testamentin kanssa, on todiste siitä, että kafirit ovat väärentäneet ne.

Kaikki muut juutalaiset ja kristityt seuraavat väärää uskontoa ja he ovat kafireja (vääräuskoisia).

9:29 Taistelkaa niitä vastaan, jotka, vaikka ovat saaneet Kirjoituksen, eivät usko Jumalaan eivätkä viimeiseen päivään, eivät pyhitä sitä, minkä Jumala ja Hänen lähettiläänsä ovat selittäneet pyhäksi, eivätkä tunnusta totista uskontoa, taistelkaa, kunnes he auliisti maksavat veronsa ja tunnustavat alistuvansa.


Kristityt ovat kätkeneet profetiansa, joissa ilmoitetaan Muhammedin tulemisesta ja siitä, että hän vie loppuun Kristuksen aloittaman työn. Uskominen Kristuksen jumaluuteen tarkoittaa sitä, että kieltäytyy kääntymästä islamiin. Sellaiset kristityt ovat kafireja ja vääräuskoisia. Kuten juutalaiset, ainoastaan ne kristityt, jotka alistuvat islamille ja tulevat dhimmeiksi, ja ovat sharian (islamin lain) alaisia, ovat oikeita kristittyjä. Islam määrittelee kaikki uskonnot. Muut uskonnot eivät määrittele itseään, ainoastaan islam.

5:14 Niidenkin kanssa, jotka sanovat: »Katso, Me olemme kristittyjä», Me teimme liiton, mutta he unohtivat osan siitä, mitä heille opetettiin. Sentähden Me herätimme heissä kaunan ja vihan toisiansa vastaan aina Ylösnousemuspäivään asti, jolloin Jumala tekee heille selviksi heidän kättensä työt.
5:15 Te, joiden ovat Kirjoitukset! Nyt on tullut luoksenne Meidän lähettiläämme tähdentäen teille paljon siitä, minkä talletitte Kirjoituksessa, ja jättäen paljon syrjään. Nyt on teille tullut Jumalalta valo ja selvä Kirjoitus, jonka mukaisesti Jumala ohjaa rauhan poluille niitä, jotka etsivät Hänen mielisuosiotaan. Pimeydestä tahtoo Hän päästää heidät valkeuteen ja opastaa heidät oikealle tielle.
5:17 Ne ovat todella epäuskoisia, jotka sanovat: »Katso, Jumala on Messias, Marian poika.» Sano heille: »Kuka sitten voi mitään Jumalaa vastaan, jos Hän tahtoo hukuttaa vaikkapa Messiaan, Marian pojan, ja hänen äitinsä ja ylipäänsä jok'ainoan maan päällä. Jumalan on herruus taivaassa ja maassa ja niiden välisessä avaruudessa. Hän luo mitä tahtoo, ja Jumala on kaikkivoipa.
5:72 Totisesti ne ovat harhauskossa, jotka sanovat: »Jumala on Messias, Marian poika»; mutta Messias sanoi: »Oi, Israelin lapset! Palvelkaa Jumalaa, - minun Herraani ja teidän Herraanne.» Totisesti, kuka ikinä rinnastaa (muita) Jumalaan, häneltä Jumala kieltää pääsyn autuuden puutarhaan, ja Hänen asuinsijansa on tuli; siellä ei ole auttajia väärintekijöille. Totisesti ne ovat harhauskossa, jotka sanovat: »Jumala on kolmas kolmesta.» Eihän ole muuta jumalaa kuin ainoa Jumala, ja elleivät he lakkaa niin sanomasta, lankeaa tuskallinen kuritus niiden ylitse heidän keskuudessaan, jotka ovat väärässä uskossa. Eivätkö he aio kääntyä Jumalan puoleen ja anoa Häneltä anteeksiantoa? Onhan Jumala armahtavainen, laupias.
5:75 Messias, Marian poika, on vain Jumalan lähettiläs; lähettiläät ennen häntä elivät vain aikansa; ja hänen äitinsä oli todellinen nainen; hehän sitäpaitsi molemmat söivät maallista ravintoa. Katso (Muhammed), miten Me teemme heille selviksi sanomamme, ja huomaa, miten he kääntyvät pois (totuudesta). Sano: »Palveletteko Jumalan ohella sellaista, jonka vallassa ei ole tuottaa teille vahinkoa eikä hyötyä?»


---

Koraaniblogi: Oletko juutalainen tai kristitty? Silloin tiedät kuinka asia on: islam on totuus, mutta sinä kiistät sen vastoin parempaa tietoasi. Niin sanotaan Koraanissa: Imranin perheen suura, jakeet 64-120.

Koraaniblogi: Pöydän suura

---

Kahden tunnin Koraani on suomennettu Bill Warnerin kirjasta "A Two Hour Koran". Englanninkielisen kirjan voi ostaa esimerkiksi Amazonin kirjakaupasta

Tämän kirjan sisältö voidaan jäljittää alkuperäisiin lähteisiin referenssinumeroiden perusteella. I234 on viitenumero Ibn Ishaq'in teoksessa Sirat Rasul Allah, jonka on englanniksi kääntänyt A. Guillaume otsikolla "The Life of Muhammad". 12:45 on viittaus Koraanin lukuun (suura) 12, jakeeseen 45.

10. tammikuuta 2016

Älkää ikinä luovuttako!


Viimeaikaiset Pariisin ja San Bernardinon joukkomurhat olivat sellaisten ihmisten tekoja, jotka uskovat Jumalan ilmoittaneen tahtonsa maailmalle Muhammedin välityksellä, ja jotka uskovat Muhammedin olleen "viimeinen ja lopullinen" profeetta ennen tuomiopäivää, jolloin koko ihmiskunta tuodaan Jumalan tuomiolle.

Sellaisille ihmisille kuin Syed Rizwan Farook ja hänen vaimolleen Tashfeen Malikille, noille San Bernardinon tappajille, on palkintona taivas ja heitä johdattaa Muhammedin ilmoittama valo. Helvetti on niiden rangaistus, jotka hylkäävät valon. Tuo "valo", jonka Muhammed toi, pitää sisällään kaikkien niiden ihmisten murhaamisen, jotka hylkäävät hänet ja hänen uskontonsa, ja niin Farook ja hänen vaimonsa ryhtyivät massamurhaajiksi.

Ajatus ampumisten takana on levittää kauhua ihmisten keskuuteen niin, että ihmiset lopulta kääntyvät islamiin, Muhammedin "valoon".

Muhammed oli maailman ensimmäinen ideologinen massamurhaaja. Kommunistit uskoivat luovansa oikeudenmukaisen maailman luomalla uuden ihmisen ja epäitsekkään sosiaalisen järjestyksen, mutta kun ihmiset torjuivat heidän idealisminsa, he aloittivat valtavan terrorikampanjan ja lopulta gangsterit olivat vallassa.

Totalitaarit aloittavat idealisteina ja lopettavat massamurhaajina eikä Muhammed ollut poikkeus. Hän uskoi omiin tarinoihinsa helvetin tulesta ja halusi luoda täydellisen ihmisen, jonka käyttäytyminen tässä maailmassa toisi palkintona paratiisin ikuisen ilon. Hän uskoi tekevänsä ihmisille palveluksen säästämällä heidät ikuiselta kadotukselta. Hän rakensi aatteensa sen ajatuksen ympärille, että hän tekee ihmisille palveluksen.

Kuten kommunismi, hänenkin utopistinen fantasiansa oli mahdollista toteuttaa vain väkivalloin. Se oli luonnoton ja omituinen eivätkä hänen aikalaisensa vapaaehtoisesti hyväksyneet sitä. Niinpä meillä on tarina Koraanin - hänen manifestinsa - ohella, jossa terrori saa lopulta vallan. Lopulta hän syyllistyi lähes kaikkiin sellaisiin tekoihin, joita nykyään pidettäisiin rikoksina ihmisyyttä vastaan. Monia hänen toimiaan pidettäisiin nykyään järjestäytyneenä rikollisuutena. Ne ovat kaikki seurausta hänen ideologiastaan, jossa ihmisille pyritään tekemään palvelus.

Tässä joitain hänen pahamaineisista rikoksistaan:
Kriitikkojen salamurhat. Hän lähetti miehiä moskeijastaan murhaamaan kriitikoitaan ja vastustajiaan ylistäen murhaajia jälkeenpäin siitä, että he olivat toteuttaneet "Jumalan tahdon".
Hän pani toimeen joukkomurhan niiden ihmisten keskuudessa, jotka torjuivat hänet ja hänen uskontonsa. Eräässä tapauksessa Medinassa hän mestautti kokonaisen juutalaisheimon, joiden ruumiit ja päät heitettiin kaivantoihin. Jopa 900 miestä ja poikaa teloitettiin.
Varkaus. Hän takavarikoi uhriensa omaisuuden mukaan lukien kiinteistöt, karjan, aseet, työkalut ja niin edelleen. Hän jakoi omaisuutta omille miehilleen palkintona osallistumisesta ryöstöretkiin ja taisteluihin, mutta piti itsellään viidenneksen perheensä elatukseen ja tulevien sotaretkiensä rahoitukseen. Joissakin tapauksissa hän piti kaiken itsellään.
Orjuus. Hän otti joskus myös miespuolisia orjia, mutta lähinnä hän orjuutti naisia ja lapsia. Sen jälkeen, kun hän oli murhannut Medinan juutalaisheimon 900 miestä ja murrosikäistä poikaa, hän orjuutti jäljelle jääneet tuhat naista ja lasta. Heistä 800 myytiin orjamarkkinoilla ja saadut tulot jaettiin hänen sotilailleen. Loput 200 orjaa hän piti itsellään.
Kidutus. On merkitty muistiin, miten hän kidutti erästä juutalaisten johtomiestä Khaibarissa, jonka hän valloitti noin puolitoista vuotta Medinan juutalaisten hävittämisen jälkeen. Mies oli kätkenyt kultaa, hopeaa ja muita aarteita ja Muhammed halusi ne itselleen. Hän sytytti tulen miehen rinnan päälle, jotta saisi hänet paljastamaan aarteen kätköpaikan, mutta kun tämä ei puhunut, Muhammed käski katkaista hänen kaulansa.
Ryöstöretket. Hän levitti uskontoaan loputtomilla sotaretkillä kyliin, kaupunkeihin ja paimentolaisten leireihin.

Jos Muhammed oli jossain oikeassa, niin siinä, että terrori toimii. Hän ei olisi mitenkään voinut toteuttaa utopistista fantasiaansa, ellei hän olisi pakottanut ihmisiä alistumaan. Useimmat Arabian ihmiset valitsivat mieluummin antautumisen hänelle ja hänen "valolleen" kuin tulivat teurastetuiksi. Terrori on toiminut 14 vuosisataa ja tänä päivänä noin 1,5 miljardia ihmistä elää tämän terrorin seurauksena syntyneen vallan alla.

Islamille ei riitä mikään. Harhaisessa mielessään Muhammed uskoi, että hänet oli lähetetty maailmaan levittämään Jumalan sanaa koko ihmiskunnalle. Sellaiset ihmiset kuten Farook ja hänen vaimonsa on aivopesty uskomaan tähän utopistiseen hölynpölyyn. Sellaiset ihmiset uskovat olevansa Jumalan asialla. Terrori saa lopulta jäljellä olevat ei-muslimit kääntymään islamiin. Mitä enemmän he tappavat ja vammauttavat, sitä enemmän ihmiset pelkäävät ja sitä suuremman osan ihmiskunnasta he onnistuvat pelastamaan helvetin tulelta, koska massat saadaan pakotettua alistumaan totuudelle - valolle. Omissa ajatuksissaan ja uskonveljiensä mielissä farookit ja malikit eivät ole tässä Muhammedin näytelmässä alhaisia, kieroutuneita raukkoja, vaan Jumalan jaloja sotureita.

Islam tuottaa tällaisia ihmisiä liukuhihnalta. Terrori-iskujen määrä on maailmanlaajuisesti kasvussa ja ne tulevat yhä lisääntymään ja pahenemaan. Voimme nähdä menneisyyden lukujen perusteella, että terrori on saavuttanut pisteen, mistä ei ole enää paluuta. Kuvaajan viiva osoittaa jyrkästi ylöspäin.

Nämä ovat pelottavia aikoja, mutta tulevaisuus on rohkeiden ja kärsivällisten. Tulevaisuus on niiden käsissä, jotka hankkivat tietoa tästä pahuudesta ja jakavat oppimaansa eteenpäin. Tulevaisuus on niiden käsissä, jotka innostavat muutkin vastustamaan tätä pahuutta. Jonain päivän vastustus voi tulla voimakkaammaksi kuin sen kohde.

Meidän on hyvä muistaa nämä Winston Churchillin sanat. "Älkää ikinä luovuttako. Älkää ikinä luovuttako. Ikinä, ikinä, ikinä, ikinä."

---

Farook ja vaimonsa Malik. Kukapa olisi uskonut, että he ovat tulevia joukkomurhaajia?


Winston Churchill
"Kuinka kauhistuttavia ovatkaan kiroukset, jotka muhamettilaisuus lan­gettaa kannat­tajilleen! Ei ole ainoastaan fanaattista kiihkoa, joka ihmi­sessä on yhtä vaarallista kuin vesikauhu koirassa, vaan myös tämä hir­veä fatalistinen apa­tia. Vaikutukset ovat ilmi­selviä monissa maissa. Ajat­tele­mattomia tapoja, huo­limattomia maanviljelysjärjes­telmiä, lais­koja kau­pan­käyn­ti­mene­telmiä ja omai­­suu­den turvat­tomuut­ta tapaa kaikki­alla, missä profeetan seuraajat hallit­sevat tai asuvat. Alhainen sensu­a­lismi riistää tältä elämältä sen viehkeyden ja sivis­tyneisyyden; tulevalta sen ar­vokkuuden ja pyhyyden. Se tosiasia, että muhamettilaisen lain mu­kaan jokaisen naisen on kuu­luttava jollekin miehelle tämän ab­soluut­ti­sena omaisuutena, joko lapsena, vaimona tai jalkavai­mona, vii­västyttää väistämättä orjuuden lopullista häviämistä aina siihen asti, kunnes isla­min us­ko on lakannut olemasta suuri voima ihmisten keskuu­dessa. Yksit­täiset musli­mit saattavat toki osoittaa loistavia ominaisuuk­sia, mutta tämän uskonnon vaikutus halvaannuttaa sen seuraa­jien sosi­aalisen kehi­tyksen. Maailmassa ei ole voi­mak­kaam­paa taannuttavaa voimaa. Muha­met­tilaisuus on taistelunhaluinen ja käännytystä har­joit­tava uskonto, joka on kaik­kea muuta kuin kuolemaisillaan. Se on jo le­vinnyt kautta Keski-Afrikan tuottaen pelottomia taistelijoita joka askel­mal­laan. Ja jos kris­tin­uskoa eivät suojelisi tieteen vahvat käsivarret — tie­­teen, jota vas­taan se oli tur­haan taistellut — mo­der­nin Euroopan sivilisaa­tio saattaisi romahtaa, samoin kuin romahti muinai­­sen Rooman sivilisaa­tio."
Winston Churchill kirjassaan The River War
---

Burleigh on kirjoittanut kirjan Muhammedin elämästä: It's All About Muhammad: A Biography of the World's Most Notorious Prophet


Se mitä et tiedä saattaa vahingoittaa sinua.
Opiskele kaikki tarvittava Muhammedista ja opi ymmärtämään miksi muslimit tekevät niinkuin tekevät. http://www.amazon.com/Its-All-About-Muhammad-Biography/dp/0996046909/

9. tammikuuta 2016

Muhammedin lopullinen jihad

Kahden tunnin Koraani jatkuu kuvauksella Muhammedin lopuista sotaretkistä. Referenssinumerot, kuten I756 viittaavat Ibn Ishaq'in teokseen Sirat Rasul Allah, jonka on englanniksi kääntänyt A. Guillaume otsikolla "The Life of Muhammad"

---

3:53 Herramme, Me uskomme siihen, mitä olet ilmoittanut, ja me seuraamme Sinun profeettaasi; merkitse meidät siis tunnustajien joukkoon.»

KHAIBAR

I756 Hudaibijan rauhansopimuksen jälkeen Muhammed viipyi Medinassa pari kuukautta ennen kuin hän kokosi armeijansa ja marssi Khaibariin, jossa sijaitsi varakkaiden juutalaisten maanviljelijöiden linnoitetut kylät, noin 160 kilometriä Medinasta.

I758 Muhammed valloitti linnoitukset yksi kerrallaan. Vankien joukossa oli kaunis juutalaisnainen nimeltä Safiya. Muhammed otti hänet seksiorjakseen. Yksi hänen miehistään oli jo valinnut tämän itselleen, mutta Muhammed vaihtoi hänet hänen kahteen serkkuunsa.

I759 Khaibarissa Muhammed antoi uusia määräyksiä seksistä vangittujen naisten kanssa.

I764 Muhammed tiesi, että jossain Khaibarissa oli piilotettuna suuri omaisuus ja niinpä hän kuulusteli juutalaista, jonka hän oletti tietävän aarteen kätköpaikan. Muhammed kidutti häntä ja lopulta hänen päänsä katkaistiin.

I764 Muhammed teki Khaibarin asukkaista ensimmäisiä dhimmejä. Dhimmillä ei ole kansalaisoikeuksia ja hänen on noudatettava sharia-lakia. Heidän arvokkain omaisuutensa takavarikoitiin ja heidät jätettiin sitten viljelemään maata. He antoivat Muhammedille puolet voitoistaan dhimmiverona, jota kutsutaan nimellä jizya.


PYHIINVAELLUS

I789 Palattuaan Khaibarista Muhammed järjesti monia ryöstöretkiä. Seitsemän vuotta Medinaan muuttamisensa jälkeen, ja vuosi Hudaibijan rauhansopimuksen jälkeen Muhammed johti muslimit Mekan Kaabaan. Siellä ollessaan hän suuteli yhtä Kaaban kivistä ja kulki Kaaban ympäri. Kun hän tuli Mustan Kiven nurkkaukseen, hän käveli sen luo ja suuteli sitä. Hän toisti tämän kolme kertaa.

I790 Kun hän oli ollut Mekassa kolme päivää, quraishit pyysivät häntä lähtemään kuten rauhansopimus edellytti. Muhammed pyysi saada jäädä vielä hääjuhliin ja lupasi kutsua myös quraishit. Quraishit kieltäytyivät ja niin Muhammed lähti.


MUTAN SOTARETKI

I791-3 Muhammed lähetti 3000:n miehen armeijan Mutaan pian palattuaan Mekasta. Muta sijaitsi Medinasta pohjoiseen, lähellä Syyriaa. Päästyään perille muslimit kohtasivat suuren Bysantin armeijan. Muslimit revittiin kappaleiksi. Bysanttilaiset olivat ammattisotilaita ja lukumääräisesti ylivoimaisia.


MEKAN VALLOITUS

I803 Hudaibijan rauhansopimuksessa oli sovittu, että Muhammed voi liittoutua muiden heimojen kanssa.

I811 Mekka oli taistellut Muhammedin liittolaisheimoa vastaan, jolloin hän hyökkäsi Mekkaan 10.000:lla miehellä rangaistaakseen heitä.

I819 Muhammed käski päälliköitään tappamaan vain ne, jotka olivat puhuneet Muhammedia vastaan. Tapettujen joukossa olivat:
  • Eräs Muhammedin kirjuri, joka oli sanonut, että kun hän kirjoitti ylös Muhammedin ilmestyksiä, hän oli joskus ehdottanut parempaa sanamuotoa ja Muhammed oli muuttanut ilmestystä kirjurin ehdotuksen mukaan. Tämä sai kirjurin menettämään uskonsa ja hänestä uskonluopio.
  • Kaksi laulajatyttöä, jotka olivat tehneet satiiria Muhammedista.
  • Muslimien veronkerääjä, joka oli luopunut uskostaan (jättänyt islamin).
  • Eräs mies, joka oli loukannut Muhammedia.



HUNAININ TAISTELU

I840 Kun Muhammed valloitti Mekan, ympäröivät arabiheimot ymmärsivät, että ellei häntä vastusteta, hänestä tulee koko Arabian kuningas. Hawazin arabit päättivät käydä häntä vastaan Malikin johdolla.

I842 Hän lainasi haarniskoja ja aseita varakkaalta Mekkalaiselta ja kokosi 12.000:n miehen armeijan.

I845 Muslimit olivat lähellä tappiota sinä päivänä.

9:25 Totisesti Jumala on auttanut teitä jo monella taistelukentällä ja Honain päivänä, kun ylpeilitte monilukuisuudestanne, joka kuitenkaan ei auttanut teitä vähääkään; ja maa tuli teille ahtaaksi laajuudestaan huolimatta; ja te käännyitte pakoon.
9:26 Silloin lähetti Jumala tyyneytensä lähettiläälle ja oikeauskoisille, Hän lähetti sotajoukkoja, joita te ette nähneet, ja rankaisi uskottomat. Tämä on uskottomien palkka. Sen jälkeen armahtaa Jumala kenet tahtoo, sillä Jumala on anteeksiantava, armollinen.



TABUKIN SOTARETKI

I894 Muhammed päätti käydä bysanttilaisten kimppuun. Miehet alkoivat valmistautua, mutta innostus laantui, kun sää oli kuuma, oli sadonkorjuun aika ja miehet muistivat edellisen taistelun bysanttilaisia vastaan, jossa he kärsivät kirvelevän tappion.

Mutta Koraani julisti:

9:45 Ainoastaan ne pyytävät sinulta lupaa, jotka eivät usko Jumalaan eivätkä viimeiseen päivään ja joiden sydämet ovat täynnä epäilyä; epäilyksessään horjuvat he sinne tänne. Jos he olisivat halunneet lähteä retkelle, he olisivat varmasti ryhtyneet varusteluihin, mutta Jumalalle oli vastenmielinen heidän lähtönsä ja Hän teki heidät hitaiksi, ja heille sanottiin: »Jääkää niiden luokse, jotka paikoillaan pysyvät!» Jos he olisivat lähteneet teidän kanssanne, he eivät olisi muuta lisänneet kuin huolianne ja kohentaneet keskuudessanne eripuraisuutta, ja joukossanne olisi ollut heitä kuuntelevia. Jumala tuntee väärintekijät. Yrittiväthän he jo aikaisemmin kiihoittaa riitoihin ja hautoivat juonia sinua vastaan, kunnes totuus tuli ilmi ja Jumalan määräykset astuivat voimaan, vaikka he olivat sitä vastaan.


I902 Kun he saapuivat Tabukiin, paikalliset kristityt maksoivat jizya-veroa. Maksaessaan veron muslimien ei ollut sallittua hyökätä heidän kimppuunsa eikä tappaa tai ryöstää heitä. Ne jotka maksavat jizyaa, ovat islamin suojeluksen alaisia.


IKUINEN JIHAD

Kaikkien näiden voittojen jälkeen jotkut muslimit ajattelivat taisteluiden olevan ohi ja he alkoivat myydä aseitaan. Jihad tunnustettiin kuitenkin normaaliksi asiaintilaksi. Koraani lausuu tästä asiasta näin:

9:122 Ei ole mahdollista kaikkien uskovaisten lähteä yhdessä retkelle; mutta miksipä ei osa jokaisesta heimosta lähtisi liikkeelle, avartuakseen uskossa ja voidakseen kotiuduttuaan varoittaa kansaansa, jotta se olisi valveilla.
9:123 Te, jotka uskotte, taistelkaa niitä uskottomia vastaan, jotka ovat lähellänne, jotta he kokisivat teidän voimanne, ja tietäkää, että Jumala on niiden kanssa, jotka hartautta harjoittavat.

Suura 9, Koraanin viimeinen luku, sisältää kuuluisan Miekkajakeen:

9:5 Mutta kun pyhät kuukaudet ovat kuluneet, niin vuodattakaa pakanain verta missä tahansa heitä tapaattekin. Ahdistakaa ja piirittäkää heitä ja väijykää heitä kaikkialla, mutta jos he kääntyvät (oikeaan Jumalan uskoon), rukoilevat ja antavat almut, niin päästäkää heidät menemään. Jumala on totisesti anteeksiantava ja armollinen.


I924 Koraani käsittelee sen jälkeen Tabukin sotaretken asioita. Muslimien on vastattava jihadin kutsuun. Se on pakollista. Jos sota Bysanttia vastaan olisi ollut helppo ja sotasaalis runsas, muslimit olisivat välittömästi lähteneet sotaan. Sen sijaan he keksivät tekosyitä. Muslimin ei tule vältellä taistelua eikä pihistellä sotaretken kulujen maksamisessa.

9:38 Te, jotka uskotte! Miksi te niin kiinteästi maahan juututte, kun teitä käsketään lähtemään Jumalan retkelle? Oletteko enemmän mieltyneitä tämän maailman elämään kuin tulevan? Tämän maailman mukavuus on vain vähäpätöistä verrattuna tulevaan. Jos ette lähde Jumalan retkelle, Hän on langettava teille tuskallisen tuomion ja valitseva sijaanne toisen kansan, ettekä te kykene vahingoittamaan Häntä vähääkään. Sillä Jumala pystyy tekemään kaikki halunsa mukaan.
9:40 Jos te ette auta häntä (Muhammedia), niin on Jumala kuitenkin jo antanut hänelle apunsa, kun uskottomat karkoittivat hänet erään toisen kanssa ja nämä kaksi olivat luolassa ja hän sanoi toverilleen: »Alä murehdi, onhan Jumala totisesti kanssamme!» Silloin Jumala vuodatti tyvenen rauhansa hänen mieleensä ja vahvisti häntä näkymättömin sotajoukoin, ja Hän teki uskottomain sanan mitättömäksi; mutta Jumalan sana pysyy ylinnä; Jumala on mahtava, viisas. Lähtekää retkelle, kevyesti ja myös raskaasti aseistetut, ja pankaa alttiiksi varallisuutenne ja henkenne Jumalan asian hyväksi! Tämä on parasta teille, jospa sen vain tietäisitte.


I926 Ne jotka yrittävät vältellä jihadia, ovat teeskentelijöitä. Profeetan on taisteltava heitä vastaan. He joutuvat helvettiin.

9:73 Oi, profeetta, taistele uskottomia ja ulkokullattuja vastaan, ole ankara heitä kohtaan. Heidän viimeinen asuntonsa on oleva helvetti, onneton määränpää.


YHTEENVETO MUHAMMEDIN SOTARETKISTÄ

I973 Yhdeksän vuoden aikana Muhammed osallistui henkilökohtaisesti 27:ään sotaretkeen. Muita taisteluita ja sotaretkiä oli 38. Se on yhteensä 65 sotaretkeä, mihin lukuun ei ole luettu mukaan salamurhia eikä teloituksia, keskimäärin yksi väkivaltaisuus joka kuudes viikko. Muhammedin kuollessa hänen vihollisistaan ei ollut ketään jäljellä.

--- 

Lisälukemista

List of Killings Ordered or Supported by Muhammad


Muhammedin elämäkerta on myös suomennettu ja sen voi ostaa täältä: http://www.basambooks.com/kirja/978-952-260-330-2/profeetta-muhammadin-elamakerta/