24. joulukuuta 2018

Enkeli taivaan

Koskapa kouluissakaan ei enää aina tätä vanhaa joululaulua lauleta, niin laitetaan se tänne internettiin, jotta ei aivan unohdu.

Enkeli taivaan

1. Enkeli taivaan lausui näin:
"Miks' hämmästyitte säikähtäin?
Mä suuren ilon ilmoitan
maan kansoille nyt tulevan."

2. Herramme Kristus teille nyt
on tänään tänne syntynyt,
ja tää on teille merkiksi:
seimessä lapsi makaapi."
3. Jo riennä, katso, sieluni,
ken seimessä nyt makaapi.
Hän on sun Herras', Kristukses',
Jumalan Poika, Jeesukses'!

4. Oi terve tänne tultuas!
Syntist' et hylkää, armias.
Sä köyhäks' tulit, rikkahin,
sua kuinka kyllin kiittäisin?

5. Ah, Herra, joka kaikki loit,
kuink' alentaa noin itses voit
ja tulla halpaan seimehen
heinille härkäin, juhtien?

6. Vain heinät on sun vuoteenas,
oi Herra, Taivaan Kuningas,
vaikk' eivät kultavaattehet
sun oisi valtas' arvoiset.

7. Näin näytät esimerkilläs',
ettei sun kelpaa edessäs',
ei kunnia, ei korkeus,
ei valta, kulta, rikkaus.

8. Ah, Herrani, mun Jeesuksein,
tee asunnokses' sydämein!
Mua älä hylkää tuskissa,
vaan vahvista ain' uskossa.

9. Ah, iloni, jos sinuss' ois,
enk' unhoittaa sua koskaan vois!
Suo siihen apus' armosta,
niin kiitän aina riemulla.

10. Nyt Jumalalle kunnia,
kun antoi ainoon Poikansa!
Siit' enkelitkin riemuiten
veisaavat hälle kiitoksen.

HYVÄÄ JOULUA JA ONNELLISTA UUTTA VUOTTA KAIKILLE LUKIJOILLENI!




22. joulukuuta 2018

Marokon murhavideo

Suomennos artikkelista Here is Why I watched the Infamous Murder video and Why You Should Too .

Parin viime päivän aikana on internetissä levinnyt hirvittävä ja julma video. Videon ovat kuvanneet kaksi islamistia, jotka raiskasivat ja murhasivat kaksi skandinaavista parikymppistä nuorta naista.

Selailin 4chan sivustoa, kun eräs keskustelu kiinnitti huomioni. Siellä puhuttiin kahden pohjoismaalaisen nuoren naisen murhista Marokon Atlas-vuorilla. Löysin myös linkin videoon, jonka päätin katsoa alusta loppuun.

Monet ihmiset eivät pysty sitä katsomaan, enkä moiti heitä siitä, se oli vaikeaa katsottavaa alusta loppuun ja lopussa tärisin raivosta. On kuitenkin äärimmäisen tärkeää nähdä kauhistuttavat tosiasiat omin silmin.

Tässä on kuvaus videon kulusta:

  • Yö, ulkona, taskulampun valo, kivistä seutua
  • Tyttö makaa mahallaan, housut vedetty alas
  • kaksi arabia seisoo hänen yllään ja puhuvat arabiaa
  • yksi heistä alkaa sahaamaan tytön niskaa pitkällä veitsellä
  • tyttö huutaa "ai, ai" ja sitten "MOOOOR" ('äiti' tanskaksi, hän huutaa äitiään)
  • tyttö yrittää kääntyä ympäri sillä seurauksella, että mies sahaa hänen kurkkuaan
  • verta ylt'ympäriinsä
  • kuvaaja astuu jalallaan tytön naamalle ja pitää sitä siinä
  • tyttö yrittää vielä heikosti työntää veitsen käyttäjää pois
  • hetken päästä tytön käsi veltoksi, kun hän menettää tajuntansa
  • mies jatkaa sahaamista kunnes pää on irti
  • mies kantaa pään teltalle ja heittää sen maahan
  • yksi miehistä sylkäisee tytön pään päälle.

Nämä tytöt olisivat voineet olla sinun tyttäriäsi, siskojasi, ystäviäsi. Ongelmien lakaiseminen maton alle ei saa niitä katoamaan, ja tämä on sitä, mitä "monimuotoisuus" tuo meidän omiin maihimme. Tätä videota pitää katsoa ja jakaa, sillä tämä video näyttää millaista raakuutta ja vihaa nämä ihmiset tuntevat eurooppalaisia kohtaan. Naisten murhia ei saa unohtaa, vaan ne pitää kostaa.

Poliittinen korrektius ja uusliberalismi aivopesee ihmiset uskomaan, että koko maailma on sateenkaarimaa, missä mitään pahaa ei voi tapahtua. Nämä nuoret naiset uskoivat sen ja kuolivat sen vuoksi.

---

Matinpoika ei ole katsonut kyseistä videota, eikä katso, eikä suosittele sen katsomista kenellekään, mutta se löytyy kyllä helposti internetistä.

Kuvat murhatuista tytöistä ja teosta epäillyistä miehistä löytyy tästä The Guardianin artikkelista:


Tiernapojat

1. syyskuuta 2018

13 luentoa poliittisesta islamista: Jihad

Bill Warnerin 13 luentoa poliittisesta islamista jatkuu luennolla jihadista:

  • Muhammad kehitti jihadin Medinassa, missä hän alkoi harrastaa sodankäyntiä ja politiikkaa.
  • Jihad alkoi mekkalaisten karavaanien ryöstelyillä ja kehittyi sitten avoimeksi sodankäynniksi. Koraanin sanoma muuttui samalla uskonnollisesta poliittiseksi, ja siitä tuli perusta sodankäynnille vääräuskoisia - kafireja - vastaan.
  • Muhammad voitti ensimmäisen taistelunsa Badrissa, mutta hävisi seuraavan taistelun. Sen jälkeen hän ei enää kokenut tappioita. Hän saapui Mekkaan valloittajana kymmenen vuotta lähtönsä jälkeen.
  • Koraani käskee kaikki muslimeja osallistumaan jihadiin, kukin kykyjensä mukaan. Hadith on pullollaan ohjeita jihadiin.
Koraanin jako uskoviin ja kafireihin on jihadin perusta. Jihad on väkivallan käyttöä tarkoituksena alistaa vääräuskoiset. Jihad on äärimmäistä islamia.

Jihad on Muhammadin ainutlaatuinen keksintö. Jihad ei sanana tarkoita sodankäyntiä vaan kamppailua. Harb on arabiankielinen sana sodalle.

Toinen väärinkäsitys jihadista on, että se on vain tappamista. Jihad on ennemminkin kamppailua kafireja vastaan. Kirjeen kirjoittaminen lehden päätoimittajalle siitä, miten rauhanomainen uskonto islam on, on jihadia. Väite, että (Yhdysvaltain) itsenäisyysjulistus perustuu islamilaisille ideoille, on jihadia. Kun muslimi menee naimisiin vääräuskoisen naisen kanssa, kyseessä on jihad, sillä lapset on kasvatettava muslimeiksi. Mikä tahansa kamppailu kafireja vastaan on jihadia.

Jihadia tehdään suulla, kynällä, rahalla ja miekalla.


MUHAMMADIN JIHAD PÄHKINÄNKUORESSA

Jihad alkoi vasta, kun Muhammad oli asunut Medinassa noin vuoden verran - siihen mennessä muslimit olivat köyhtyneet. Mekan kauppakaravaanit kulkivat läheltä Medinaa. Se oli tilaisuus hankkia tuloja ja kostaa niille, jotka olivat karkottaneet hänet Mekasta.

Ishaq 425 Islam teki ensimmäisen iskun Mekan quraisheja vastaan. Muslimit hyökkäsivät aseistamattoman karavaanin kimppuun. Mies nimeltä Amr oli ensimmäinen jihadissa kuollut uhri, hän sai nuolen rintaansa. Yksi mies onnistui pakenemaan, mutta kaksi muuta jäi vangiksi. Muslimit ottivat vihollistensa kamelit ja omaisuuden ja lähtivät takaisin Muhammadin luo Medinaan. Matkalla he keskustelivat siitä, että Muhammad ottaisi viidenneksen saaliista.

Mekkalaiset varustivat pienen armeijan ja lähtivät taistelemaan Muhammadia vastaan. Mekkalaiset ja muslimit kohtasivat Badrin kaivolla. Taistelu käytiin aamulla:

Ishaq 440 Kun Muhammad näki quraishien marssivan pieneen laaksoon, hän sanoi: "Oi Allah, sieltä tulee Quraish, turhamaisina ja ylpeinä, vastustaen Sinua ja kutsuen minua valehtelijaksi. Oi Allah, auta minua kuten olet luvannut. Tuhoa heidät tänä aamuna!"

Ishaq 445 Armeijat tiivistivät rivistönsä ja lähestyivät toisiaan. Muhammad oli antanut sotilailleen käskyn olla hyökkäämättä ennen kuin hän antaisi luvan. Hän otti kourallisen pieniä kiviä, heitti ne quraisheja kohti ja sanoi: "Kiroa nuo naamat." Muslimit etenivät ja taistelu alkoi.

Muslimit olivat lukumääräisesti alakynnessä, mutta he voittivat taistelun.

Ishaq Taistelun lopulla vangit otettiin kiinni ja Muhammad näki inhon Saedin kasvoilla. Hän sanoi: "Et näytä pitävän siitä mitä näet" Saed vastasi: "Niin, kautta Allahin, tämä on ensimmäinen voittomme kafireista ja meidän pitäisi tappaa heidät viimeisen mieheen."

Koraani 8:67 Ei profeetalta voi vaatia, että hänellä olisi vankeja, ennenkuin verenvuodatus on tapahtunut maan päällä. Te halajatte tämän maailman hyvyyttä, mutta Jumala tahtoo teille tulevaa elämää, ja Jumala on mahtava, viisas.

Ishaq 451 Taistelun tuoksinassa Muhammad antoi käskyn etsiä Abu Jahlia, joka oli Allahin vihollinen, kaatuneiden joukosta. Hänet tavattiin taistelemasta pusikossa. Kun muslimisoturi pääsi iskuetäisyydelle, hän iski tältä jalan irti. Toinen muslimi tuli paikalle, kun Abu Jahl makasi maassa tehden kuolemaa ja pani jalan tämän niskalle. Muslimi sanoi: "Onko Allah saattanut sinut häpeään, Allahin vihollinen?" Abu Jahl vastasi: "Miten hän on häpäissyt minut? Olenko minä sen kummempi kuin muut, jotka olet tappanut?" Muslimi katkaisi hänen kaulansa.

Ishaq 452 Hän vei irtileikatun pään Muhammadille ja sanoi: "Tässä on Allahin vihollisen pää" ja heitti sen Muhammadin jalkoihin. Profeetta huudahti: "Ylistäkää Jumalaa!"

Ishaq 454 Quraishien ruumiit heitettiin kaivoon. Allahin lähettiläs ojentui kaivon ylle ja huusi ruumiskasaan: "Oi kaivon ihmiset, oletteko nähneet Allahin lupauksen käyvän toteen?" Muslimit ihmettelivät kysymystä. "Puhutko sinä kuolleille?" he kysyivät. Muhammad selitti, että kuolleet kyllä ymmärsivät häntä.

Muslimit eivät olleet taistelleet yksin. Allah oli lähettänyt tuhat enkeliä auttamaan pakanoiden tappamisessa. Muhammadin vastustaminen tiesi kuolemanrangaistusta Allahilta.

Koraani 8:12 Muista, kuinka Herrasi julisti enkeleille: »Olen kanssanne; tukekaa siis niitä, jotka uskovat. Täytän pian uskottomien sydämet pelolla; silloin hakatkaa poikki heidän kaulansa ja heidän kaikki sormensa.» Ja tämä siksi, että he niskoittelevat Jumalaa ja Hänen lähettilästään vastaan, sillä jos joku niskoittelee Jumalaa ja Hänen lähettilästään vastaan, on Jumala totisesti ankara rangaistessaan. Tässä on rangaistus teille; maistakaa sitä siis! Uskottomia varten on tulen tuska.

Muhammadista oli nyt tullut poliittinen voima millaista historia ei ollut ennen tuntenut. Uskonnon ja politiikan muodostama yleinen mandaatti oli luonut kestävän voiman. Sotasaaliista tuli islamin vaurauden lähde. Muhammadin pelko on Jumalan pelkoa.

Bukhari 1.7.331 Profeetta sanoi: "Minulle on annettu viisi asiaa, joita ei ole koskaan annettu kenellekään muulle
  1. Allah on tehnyt minut voittoisaksi pelolla, sillä Hän hän peloittaa viholliseni kuukauden matkan takaa.
  2. Maa on annettu minulle ja minun seuraajilleni, jotta voimme rukoilla ja suorittaa rituaalejamme; niinpä seuraajani voivat aina rukoilla, kun on rukouksen aika.
  3. Sotasaalis on tehty minulle luvalliseksi vaikka se ei ollut luvallista kenellekään ennen minua
  4. Minulle on annettu välimiehen valtuutus Ylösnousemuksen päivänä.
  5. Jokainen profeetta lähetettiin omalle kansalleen, mutta minut on lähetetty koko ihmiskunnalle.
Vuoden jälkeen Medinassa oli 250 - 300 muslimia; Mekassa heitä oli ollut 150. Badrin taistelun jälkeen syntyi uusi islam. Muhammad ratsasti Medinasta poliitikkona ja kenraalina - islamista tuli aseellinen poliittinen liike. Badrin jälkeen muslimit vaurastuivat ja saavuttivat poliittista valtaa.

Seuraava suuri taistelu käytiin, kun mekkalaiset palasivat seuraavana vuonna ja taistelivat islamia vastaan Uhudissa. Muslimit kokivat tappion ja Muhammad haavoittui. Tämä aiheutti islamissa kriisin. Allah oli lähettänyt tuhat enkeliä Badrissa muslimien avuksi, mutta mitä nyt oli tapahtunut?

Ishaq 595 Muslimien tappion syynä olivat jousimiehet, jotka eivät pysyneet asemissaan. Kun he näkivät mekkalaisten menettävän yhteyden leiriinsä, he ryntäsivät ryöstämään saalista. Ahneus sai heidät jättämään noudattamatta Muhammadin käskyä. Heidän olisi pitänyt aina totella Muhammadia, joka puhui Jumalan valtuuttamana.

Ishaq 597 Allah antoi mekkalaisten voittaa koetellakseen muslimeja. Nyt he todella oppivat tuntemaan itsensä. Olivatko he Muhammadin ystäviä vain hyvän sään aikana vai näkisivätkö he omat puutteellisuutensa? Jos he tottelisivat Muhammadia, heistä voisi tulla oikeita muslimeja. Oikea muslimi ei milloinkaan menetä moraaliaan eikä koskaan vaivu epätoivoon.

Koraani 3:139 Älkää väsykö älkääkä murehtiko; te voitatte, jos olette (tosi-)uskovaisia! Jos teitä kohtasi isku, niin on yhtä ankara isku kohdannut (uskottomia) ihmisiä tätä ennen . Me annamme ihmisten kesken päivien vaihdella, jotta Jumala tulisi tuntemaan ne, jotka uskovat, ja voisi hankkia itselleen todistajia teidän keskuudestanne - väärintekijöitä ei Jumala rakasta - ja jotta Jumala voisi koetella uskovaisia ja tuhota uskottomat.

Seuraava isompi konflikti tunnetaan nimellä vallihaudan taistelu. Mekkalaiset palasivat Medinaan, mutta heitä pidätteli puolustukseksi kaivettu vallihauta tai kaivanto. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun tällaista puolustusrakennelmaa käytettiin Arabiassa. Sotilaallisesti taistelu oli ratkaisematon. Poliittisesti se oli islamin voitto, sillä mekkalaiset olivat yrittäneet tuhota islamin, mutta epäonnistuivat.

Suurien taisteluiden väliaikoina islam kävi jihadiin lähimpiä heimoja vastaan. Jihadistit ryöstivät karavaaneja, orjuuttivat kafireja ja tappoivat ne, jotka vastustivat poliittista islamia. Yhdeksän vuoden aikana Muhammad lähetti sotilaat taisteluun keskimäärin joka kuudes viikko.

Muhammad lähti suuren joukon kanssa pyhiinvaellukselle Mekkaan. [Arabit olivat tehneet pyhiinvaelluksia Mekkaan vuosia ennen Muhammadia. Muhammad otti suurimman osan näistä pakanallisista rituaaleista mukaan islamiin.] Mekkalaiset kohtasivat heidät Mekan ulkopuolella ja kielsivät heitä tulemasta kaupunkiin. Muhammad kirjoitti rauhansopimuksen mekkalaisten kanssa. Tämä rauhansopimus oli poliittinen voitto Muhammadille.

Ishaq 750 Muhammad piti sopimusta mekkalaisten kanssa valana Allahille ja voittona islamille. Mekan hallinto oli kohdellut Muhammadia itsenäisenä poliittisena voimana. Monet arabit tunsivat vetoa islamin uskontoon nyt kun siitä oli tullut rikas ja mahtava.

Hudaibiyyan sopimus asetti mallin islamin asenteelle sopimuksiin nykypäiviin asti. Islam tekee sopimuksen ainoastaan silloin, kun se on heikossa asemassa. Sopimus on voimassa ainoastaan niin kauan kun islam on heikko. Kun islam vahvistuu, jihad alkaa uudelleen.

Koraani 47:33 Te, jotka uskotte, totelkaa Jumalaa, olkaa kuuliaisia sananjulistajalle älkääkä saattako tekojanne raukeamaan! Totisesti ne, jotka eivät usko, vaan hylkäävät Jumalan tien, kuolevat, koska he ovat epäuskoisia, eikä Jumala anna heille mitään anteeksi. Älkää siis olko heikkoja anoen rauhaa, sillä te olette voitolla ja Jumala on kanssanne. Hän ei tee tekojanne mitättömiksi.

Vuosi sopimuksen solmimisen jälkeen Muhammad keksi syyn rikkoa Hudaibiyyan sopimus. Hän oli jatkanut ryöstöretkiä kafiriheimoja vastaan saaden rikkauksia ja käännynnäisiä. Islam oli nyt vahvempi kuin sopimusta solmittaessa. Nyt oli aika marssia Mekkaan 10.000:n sotilaan voimin.

Mekka antautui ilman taistelua. Islam oli voittoisa.

Ishaq 821 Muhammad meni Kaabaan ja kiersi sen seitsemän kertaa. Jokaisella kierroksella hän ohitti mustan kiven ja kosketti sitä sauvallaan. [Mekan Kaaba on rakennettu kivistä. Sen yhdessä kulmassa on musta kivi, jota pidetään Muhammadin ansiosta pyhänä.] Sitten hän haetutti temppelin avaimen ja astui sisään. Sisällä oli puinen kyyhkystä esittävä patsas, jonka hän rikkoi ja heitti ulos. Siellä oli myös rituaaliesineitä ja eri arabiheimojen taideteoksia. Muhammad antoi polttaa ja hävittää ne kaikki.

Muhammadin toinen teko aina valloituksen jälkeen oli tuhota kaikki uskonnolliset teokset.

Ennen kuolemaansa Muhammad kävi vielä kaksi suurta taistelua.


JIHAD


Jihadin poliittinen järjestelmä perustuu eettiselle dualismille. Jihad määritellään Trilogiassa. Sirassa jihad on sotaa kafireita vastaan. Haditheista löytyy myös toisenlainen jihad, suurempi jihad, joka on sisäistä, henkistä kamppailua. Kuitenkin vain 3% Bukharin hadithkokoelmasta käsittelee tätä suurempaa jihadia ja 97% on sodankäyntiä kafireja vastaan. Koraanissa jihadia kutsutaan "taisteluksi Jumalan retkellä" ja kaikki nämä "taistelut Jumalan retkellä" viittaavat tappamiseen, orjuuttamiseen ja kafirien läksyttämiseen kunnes he alistuvat islamille.

Jihad on poliittinen metodi ja sillä on poliittinen päämäärä. Jihadin päämääränä on tehdä kafirit alamaisiksi islamille. Syy Muhammadin hyökkäyksille toisia kansoja vastaan oli se, että nämä eivät olleet alistuneet islamille.

Muslimit tappavat myös muita muslimeja, mutta se ei ole jihadia. Jihadia käydään vain kafireja vastaan. Kafirit ovat loukanneet Allahia hylkäämällä hänet, ja niinpä jihadia voidaan pitää puolustautumisena. Jihadin syynä on vääräuskoisten epäusko. Jihad on dualistista politiikkaa.


HUOMAUTUS

Koraanin huolellinen tutkiminen paljastaa, että sen lähteinä on käytetty Vanhaa Testamenttia, juutalaisia kansantaruja, kerettiläisiä kristinuskon lahkoja ja arabien pakanallisia uskontoja. Koraanin aidosti uusi keksintö on jihad. Juuri jihad teki islamista mahtavan Muhammadin aikana ja se oli jihad, joka loi islamilaisen valtakunnan. Myös tänä päivänä jihad on se, joka tekee islamista voimakkaan.


JIHAD JA HADITHIT

Ollaksesi oikea muslimi sinun tulee haluta olla jihadisti.

Bukhari 020.4696 Muhammad sanoi: "Mies, joka kuolee ilman, että on osallistunut jihadiin eikä ole koskaan tuntenut vetoa pyhään sotaan, kuolee teeskentelijänä."

Tämä on Allahin sopimus muslimien kanssa: kuolema jihadissa on suora tie Paratiisiin. Jos jihadisti ei kuole, hän voi pitää kaiken omaisuuden, jonka onnistuu ottaamaan vihollisilta, vääräuskoisilta.

Bukhari 4.52.46 Muhammad sanoi: "Pyhä muslimisoturi, joka taistelee Allahin tiellä, on kuin sellainen, joka ainoastaan paastoaa ja rukoilee. Allah lupaa jokaiselle Hänen puolestaan taistelevalle pääsyn Paratiisiin. Jos soturi selviää taistelusta hengissä, hän voi viedä mukanaan voitettujen omaisuuden."

Muslimien tulee tukea jihadisteja joka päivä. Sitä voi tehdä rahoittamalla taistelijoita ja heidän perheitään. Nykyään tämä tapahtuu islamilaisten hyväntekeväisyysjärjestöjen kautta.

Bukhari 4.52.96 Muhammad sanoi: "Se, joka varustaa jihadistin, saa saman palkinnon kuin taistelija, ja jokainen joka huolehtii taistelijan huollettavista, saa saman palkinnon kuin taistelijakin.

Allah palkitsee ne, jotka avustavat jihadia ja kiroaa ne, jotka eivät.

Bukhari 2.24.522 Muhammad sanoi: "Kaksi enkeliä laskeutuu Paratiisista joka päivä. Toinen sanoo 'Oi Allah! Palkitse niitä, jotka osallistuvat jihadiin' ja toinen sanoo 'Oi Allah! Surmaa ne, jotka kieltäytyvät tukemasta jihadia.'"

Muslim 020.4649 Muhammad sanoi: "Velkaa lukuunottamatta kaikki marttyyrin synnit annetaan anteeksi."

Muhammad käytti usein rahaa saadakseen ihmiset kääntymään islamiin.

Bukhari 4.53.374 Muhammad sanoi: "Annan rahaa qurashilaisille, jotta he pysyisivät uskollisina oikealle islamille, koska he ovat uusia uskossaan ja heidän aikansa tietämättömyydessä on vielä tuoreessa muistissa."

Jihadissa kuoleminen on parasta elämässä.

Bukhari 5.59.377 Uhudin taistelun aikana mies kysyi Muhammadilta: "Mihin joudun, jos kuolen taistelussa?" Muhammad vastasi: "Paratiisiin." Mies viskasi pois kantamansa ateriansa, ryntäsi taisteluun ja taisteli kunnes sai surmansa.

Vangiksi saatujen naisten raiskaaminen oli tavallinen käytäntö Muhammadille ja hänen joukoilleen. Viehättävistä naisista tuli seksiorjia ja Muhammad sai valita kauneimmat aina itselleen. Tämä on islamissa esimerkillinen käytäntö.

Bukhari 3.34.431 Eräs vangeista oli kaunis juutalaisnainen Safiya. Dihya otti hänet ensin, mutta sitten hänet annettiin Muhammadille.

Muhammad hyväksyi sen, että jihadistit raiskasivat kafirinaisia.

Bukhari 3.34.432 Kun istuin Muhammadin kanssa, minä [Abu Said Al-Khudri] kysyin: "Muhammad, joskus saamme naisia osuutenamme sotasaaliista. Olemme tietenkin huolissamme heidän arvostaan [seksiorjista, jotka ovat raskaana, saa pienemmän maksun myytäessä]. Mitä mieltä olet yhdynnän keskeytyksestä? Muhammad kysyi: "Teettekö te niin? On parempi olla tekemättä niin. Se on Allahin kädessä syntyykö lapsi tai ei."

Jotkut Medinan juutalaiset viljelivät taateleita. Yksi jihadin taktiikoista on hyökätä vihollisen taloutta vastaan. [Syyskuun 11. päivän iskut vuonna 2001 tehtiin World Trade Centeriä, kaupallista keskusta, vastaan.]

Bukhari 3.39.519 Muhammad tuhosi juutalaisten taateliviljelmiä ja Hassan kirjoitti siitä runon: "Bani Luain päälliköt saivat nauttia juutalaisten puiden palamisen katselusta."

Seuraava hadith kuvaa elegantisti jihadia:

Bukhari 4.52.73 Muhammad sanoi: "Muistakaa, että Paratiisi lepää miekkojan varjossa."


KYSYMYKSIÄ

Mitä erilaisia tapoja on osallistua jihadiin?

Mikä on sodan (harb) ja jihadin ero?

Miksi Badrin taistelu on yksi historian tärkeimmistä taisteluista?

Mitkä viisi asiaa oli annettu Muhammadille? Mitkä niistä ovat poliittisia? Entä uskonnollisia?

Kun islam tekee rauhansopimuksen, mikä merkitys sillä on heille? Mitä tapahtuu myöhemmin?

Muslimit sanovat, että todellinen jihad on sisäistä kilvoittelua. Mitä Muhammadin elämä kertoo meille jihadista?

Tutustu syyskuun 11. päivän iskuihin World Trade Centeriin. Millä tavalla isku perustui Muhammadin esimerkkiin jihadista?




----




5. heinäkuuta 2018

13 luentoa poliittisesta islamista: Islamin perusteet

  • Koraanissa on se mitä Muhammad väitti Allahin sanomaksi. Monia Vanhan Testamentin tarinoita on kerrottu uudelleen tukemaan islamin väitettä siitä, että Muhammad on viimeinen juutalaisista sekä muista profeetoista.
  • Koraani määrittelee kuka Allah on. Allahia tulee pelätä, ei rakastaa. Allah päättää kaiken mitä tapahtuu ja Hän vihaa vääräuskoisia.
  • Hadith-kokoelmat sisältävät Muhammadin sanat ja teot, jotka ovat esikuvana muslimeille. Sira kertoo hänen elämäntarinansa.
  • Islamissa on uskonnollinen puoli ja poliittinen puoli.

ISLAMIN TUNTEMINEN

On vain yksi tapa todella tuntea islam. Aloitetaan sillä mistä jokainen maailman muslimi on yhtä mieltä. Ollaksesi muslimi sinun täytyy lausua "Ei ole muuta jumalaa kuin Allah ja Muhammad on Hänen profeettansa." Tämä paljastaa islamin perustan. Koraanista löytyy ainoastaan Muhammadin jumalan, Allahin, sanoja. Mutta Koraani sanoo useammin kuin 70 kertaa, että kaikkien muslimien on jäljiteltävä Muhammadia kaikissa toimissaan. Mutta kuinka me tiedämme, mitä meidän pitäisi jäljitellä? Muhammadin sanat ja teot (s.o. sunna) on kirjattu ylös hyvin yksityiskohtaisesti.


ISLAMIN RAAMATTU - TRILOGIA

Islam voidaan määritellä kolmen asian avulla: Allahin sana, Koraani, sekä Muhammadin sanat ja teot. Muhammadin sanat ja teot, joita kutsutaan sanalla sunna, löytyvät kahdenlaisista tekstikokoelmista - Sira (Muhammadin elämäkerrat) ja Hadith (Muhammadin sanat ja teot). Hänen sanansa ja tekonsa katsotaan islamissa Allahin pyhittämäksi esikuvaksi koko ihmiskunnalle.

Hadith, tai perimätieto, on lyhyt kertomus siitä mitä Muhammad on sanonut tai tehnyt. Hadith tarkoittaa myös näistä kertomuksista laadittua tekstikokoelmaa (mikä voi olla hieman hämmentävää). Kaikkiaan haditheja on satojatuhansia, mutta joitakin niistä ei pidetä luotettavina. Tiedämme esimerkiksi Koraanista, että Muhammad ei tehnyt ihmetekoja. Monissa haditheissa kuitenkiin kerrotaan tällaisista ihmeistä. 

Kaikki muslimit hyväksyvät Bukharin ja Abu Muslimin kokoelmat "evankeliumikseen". Trilogia on siis:
  • Koraani
  • Sira, Ibn Ishaqin ja Al Tabarin Muhammadin elämäkerrat
  • Hadith, Bukharin ja Abu Muslimin perimätieto

Trilogia on islamin perusta. Kaikki Muhammadin elämäkerrat perustuvat Siraan ja Hadithiin. Islamilainen laki, sharia, perustuu Trilogiaan. Kaikki poliittisen islamin määräykset ja toimet perustuvat Trilogiaan.

Koraania verrataan virheellisesti Raamattuun. Koraani on vain 14% islamin pyhistä kirjoituksista eikä se sisällä edes riittävästi tietoa, miten olla muslimi. Muslimin raamattu on Koraani, Sira ja Hadith yhdessä. Koraania voidaan verrata Tooraan, Vanhan Testamentin viiteen ensimmäiseen kirjaan. Siraa voidaan verrata evankeliumeihin ja Hadithia Uuden Testamentin kirjeisiin.

Tekstin määrällä mitattuna islam on 86% Muhammadia ja 14% Allahia.


MIKÄ ON KORAANI

Islamin mukaan Koraani on täydellinen, ikuinen, yleispätevä ja lopullinen ainoan jumalan Allahin sana. Koraanissa ei ole pienintäkään virhettä. Se ilmoitettiin Muhammadille, joka on täydellinen esikuva kaikille ihmisille kaikkina aikoina, nyt ja ikuisesti.

Sana "Koraani" tarkoittaa "ääneen lausumista" ja se on jaettu lukuihin (suura). Muslimit sanovat, että Koraani oli Allahin oikeassa kädessä maailman alussa, ja se oli kirjoitettu smaragditauluihin taivaassa ja ilmoitettiin Muhammadille näyissä enkeli Gabrielin välityksellä.

Koraanissa on paljon toistoa. Mooseksen tarina kerrotaan 39 kertaa. Kirjan kokoaminen kesti kaksikymmentäkolme vuotta. Muhammadin kuollessa ei ollut Koraania siinä muodossa kuin me sen tänään tunnemme. Se oli kirjoitettu eri materiaaleille paperista lapaluihin. Suurimmaksi osaksi se oli vain painettu muistiin. Vasta Muhammadin kuoltua se yritettiin kirjoittaa muistiin. Nykyisen teoksen kokoaja on kolmas kalifi Uthman, joka antoi koota sen kirjaksi noin 60 vuotta Muhammadin kuoleman jälkeen. Alkuperäiset lähteet poltettiin sen jälkeen. Muslimit sanovat ettei Koraanista ole erilaisia versioita (mikä ei pidä kuitenkaan paikkaansa). 

Koraani oli ensimmäinen Arabiassa kirjoitettu kirja. Sitä ennen oli merkitty muistiin ainoastaan runoja ja kauppadokumentteja. Muhammad mainitsee "Kirjan kansat" moneen kertaan, millä viitataan juutalaisiin ja kristittyihin ja Raamattuun.

Mooses, Aadam, Nooa, Salomo, Daavid, Jeesus, Loot, Joosef ja Jaakob löytyvät Koraanista ja heitä kaikkia kutsutaan Allahin profeetoiksi. Tarinat näistä "profeetoista" ovat kovasti lyhennettyjä versioita ja varsin erilaisia kuin Raamatun kertomukset. Niiden ydinsanoma on, että on seurattava Allahin profeettoja ja tehtävä niin kuin he sanovat. Niinpä tulee toimia kuten Muhammad sanoo, sillä hän on profeetta. Muhammadin ainut todiste omasta profetiastaan oli sanoa, että juutalaisilla oli profeettoja ja että hän on heidän seuraajansa. Muhammad oli profeetta koska hän sanoi niin. Koraani väittää, että siitä löytyvät profeettojen todet kertomukset ja että juutalaisten ja kristittyjen kirjoitukset ovat vääriä.

Koraaneita voidaan ajatella olevan kaksi - varhainen Koraani on kirjoitettu Mekassa ja myöhempi Koraani Medinassa. Mekkalaisessa Koraanissa on monia juutalaisia kertomuksia ja se toistaa sanomaa, että Muhammad on profeetta ja kaikkien pitää totetella hänen käskyjään. Myöhempi Medinalainen Koraani on hyvin poliittinen ja se tuomitsee juutalaiset. Siinä on myös monia uskonnollisia ja lainopillisia määräyksiä. Koraanissa on noin 200 jaetta, jotka ovat ristiriidassa keskenään. Tässä näkyy Koraanin dualistinen puoli. Islamissa samasta asiasta on aina kaksi keskenään ristiriitaista viestiä. Dualismiin kuuluu, että molemmat ristiriitaiset viestit pitävät paikkansa. Dualismi on avain islamin ymmärtämiseen ja sitä käsitellään myöhemmin lisää.


ALLAH JA KORAANI

Joskus käännöksissä käytetään sanaa Jumala Allahin sijasta. Jumalalla tarkoitetaan länsimaissa juutalaisten ja kristittyjen Jumalaa/Jehovaa/Jahvea. Sanojen merkitys määrittyy kuitenkin tekstien perusteella. Allah määritellään Koraanissa, mutta Jehova/Jahve määritellään Vanhassa Testamentissa. Tekstiensä perusteella juutalaiset, muslimit ja kristityt eivät palvele samaa jumalaa. Kuten punainen ja sininen ovat molemmat värejä, mutta sininen ei ole sama kuin punainen. Samoin Allah ja Jehova ovat jumalia, mutta ne eivät ole sama jumala. Allah ei ole Jahve.

Arabikristityt käyttävät myös sanaa Allah. Sana allah on johdettu sanasta ilah, jumala, ja määräisestä artikkelista al. Niinpä Allah tarkoittaa "The God". Arabikristityt tarkoittavat kuitenkin sanalla sitä, minkä he löytävät kristittyjen kirjoituksista. Islamin Allahin merkitys tulee Koraanista, mutta arabikristittyjen Allah on sama kuin Jehova.

Niinpä Allah on ainoa hyväksyttävät termi Koraanin Ainoasta Jumalasta.


KORAANI JA RAKKAUS

Koraanissa on 300 viittausta Allahiin ja pelkoon, mutta vain 49 viittausta rakkauteen. Näistä 39 on negatiivisia kuten 14 mainintaa rahan, vallan, muiden jumalien ja arvostuksen rakastamiseen. Kolme säettä käskee ihmiskuntaa rakastamaan Allahia ja kaksi jaetta kertoo kuinka Allah rakastaa uskovaisia. 25 säettä mainitsee, että Allah ei rakasta vääräuskoisia.

Jäljelle jää viisi säettä rakkaudesta. Kolmessa niistä kehotetaan rakastamaan sukulaisiaan tai muslimiveljiään. Yksi säe kehottaa muslimia antamaan rakkaudesta Allahiin. Viimeinen rakkauden käsky kehottaa antamaan rakastamansa asia hyväntekeväisyyteen, mutta tämäkin on dualismin saastuttamaa, sillä muslimien hyväntekeväisyys menee ainoastaan toisten muslimien hyväksi.

Koraanissa ei ole yhtäkään säettä myötätunnosta tai rakkaudesta vääräuskoisia kafireja kohtaan, mutta 14 jaetta opettaa, että muslimin ei pidä olla kafirin ystävä.

Helvetti mainitaan Koraanissa 146 kertaa, mutta vain yhdeksän kertaa se mainitaan moraalisten epäonnistumisten takia - ahneuden, hyväntekeväisyyden laiminlyönnin, tai maallisen menestyksen rakastamisen takia. Muut 137 mainintaa Helvetistä liittyvät ikuiseen kidutukseen sen vuoksi, ettei ollut samaa mieltä Muhammadin kanssa. Näin 94% maininnoista viittaavat Helvettiin poliittisena vankilana toisinajattelijoille ja vääräuskoisille.


HADITH

Hadith on yksittäinen kertomus Muhammadista. Hadith-kokoelmaa nimitetään myös sanalla Hadith. Kokoelmista kuusi nauttii muslimien arvostusta. Kokoelmia on muitakin, mutta niitä ei pidetä samalla tavoin luotettavina. Jos lainaat hadithia, joka on muslimille epämieluisa, hän voi sanoa: "Jotkut noista haditheista eivät ole niin luotettavia." Tässä kirjoituksessa mainitut hadithit ovat vain kaikkein luotettavimmista lähteistä. Tärkeimmän Hadith-kokoelman on laatinut Bukhari. Hän merkitsi muistiin noin 6800 perimätietoa. Viittamme yleensä häneen, mutta myös Abu Muslimiin ja Abu Dawudiin.  

Hadith on yleensä vain yhden kappaleen mittainen lyhyt tarina Muhammadin jostain teosta, lyhyt tarina tai hänen käymänsä keskustelu. Teko voi olla jotain niin yksinkertaista kuin Muhammad juomassa lasin vettä tai solmimassa kenkänsä.

Hadith on Muhammadin sunna (esimerkillinen puhe tai teko), hänen julistuksensa. Sanat ja teot, joita tulee seurata on sunna - tarina, josta sunna on peräisin, on hadith.

Kaikki hadithit kirjoitettiin noin 200 vuotta Muhammadin kuoleman jälkeen. Niitä on tuhansia ja ne muodostavat islamin tärkeimmät pyhät kirjoitukset. Haditheilla on paljon suurempi merkitys muslimin elämässä kuin Koraanilla.


OIKEAAN JOHDETUT KALIFIT

Muhammadin sunnaan on yksi poikkeus. Muhammadin neljä lähintä miestä - Abu Bakr, Ali, Umar ja Uthman - joista tuli jokaisesta vuorollaan kalifi (islamilainen maallinen ja uskonnollinen hallitsija) Muhammadin kuoleman jälkeen. Myös heidän sanansa ja tekonsa ovat sunna, heidänkin sanansa ja tekonsa ovat täydellinen esimerkki kaikille muslimeille. Heitä voitaisiin verrata auktoriteetissa kristinuskon apostoleihin.


SIRA

Aikaisemmin kerrottu Muhammadin elämäntarina on otettu Sirasta, Muhammadin elämäkerroista. Hadith ja Sira yhdessä ovat sunna. Sira tarkoittaa elämäkertaa. Tärkein elämäkerta on Ibn Ishaqin Sira Rasul Allah (Jumalan lähettilään elämäkerta)[Suomennettu nimellä Profeetta Muhammadin elämäkerta, Basam Books, 1999. suom. huom.] Se on Muhammadin täydellinen elämäkerta ja yksi islamin pyhistä teksteistä.


USKONNOLLINEN JA POLIITTINEN ISLAM

Islam on sivilisaatio, jolla on oma poliittinen järjestelmänsä, kulttuurinsa ja uskontonsa. Islamin uskonnollinen puoli käsittelee sitä miten muslimi pääsee Paratiisiin ja välttää Helvetin. Poliittinen islam määrää miten muslimeja hallitaan ja miten toisuskoisia kohdellaan. Islamin sisäinen politikointi ei ole tämän kirjoituksen aiheena.

Islamin viisi peruspilaria ovat:
  1. Hyväntekeväisyys toisten muslimien auttamiseksi
  2. Allahin rukoilu
  3. Ramadan-kuukauden aikainen paasto
  4. Pyhiinvaellus Mekkaan
  5. Muhammadin julistaminen ainoan jumalan, Allahin, profeetaksi.

Islamin uskonnollinen puoli on tärkeä muslimeille, mutta poliittinen puoli koskettaa myös jokaista toisuskoista.

Islamissa on täydellinen lakijärjestelmä, sharia. Islamin laki- ja poliittisen järjestelmän perusta on asetettu näissä kolmessa tekstikokoelmassa: Koraani, Sira ja Hadith - islamin Trilogia. Jokainen  Trilogian osa on sekä uskonnollinen että poliittinen. Enemmän kuin puolet Koraanista käsittelee toisuskoisia. Noin kolme neljännestä Sirasta on poliittista. Hadith on täynnä poliittisia lausuntoja ja esimerkkejä. Islam on valmis poliittinen järjestelmä. Islamin perustava ajatus on, että sen politiikka on pyhää, täydellistä, ikuista ja yleispätevää. Kaikki muut poliittiset järjestelmät ovat ihmisen keksintöä ja ne täytyy korvata islamin lailla.

Islamin menestys perustuu pääasiassa sen politiikkaan. Muhammad oli profeetan uransa ensimmäiset kolmetoista vuotta hengellinen johtaja ja hän käännytti omaan uskontoonsa noin 150 henkeä. Kun hänestä tuli poliittinen johtaja ja sotapäällikkö, islam räjähti kasvuun ja Muhammadista tuli koko Arabian kuningas kymmenessä vuodessa.

Trilogia määrittelee islamin. Kafirin, vääräuskoisen, tulee alistua islamille. Tämä on poliittinen julistus, sillä islamin luonteeseen kuuluu hallita julkista elämää - lakia, tapoja, taiteita, mediaa ja kouluja. Islamin voima on sen poliittisessa puolessa, ei suinkaan uskonnossa.

Trilogia on hyvin poliittinen. Puolet Koraanista käsittelee sitä miten vääräuskoisia tulee kohdella. 75% Sirasta käsittelee politiikkaa ja jihadia. Noin neljännes haditheista puhuu jihadista ja siitä mitä kafireille tulee tehdä. Islam on siis sekä poliittinen että uskonnollinen järjestelmä.

Yksi tapa selvittää islamin poliittisuus on laskea sen pyhien tekstien sanat, jotka käsittelevät vääräuskoisia ja politiikka:
  • Koraani 61%
  • Sira 75%
  • Hadith 20%

Se miten islam kohtelee muita uskontoja, on politiikkaa. Hyvä vertaus on ajatella islamia kommunismina, jolla on oma jumala. Islamin uskontoon kuuluu sen todellinen vahvuus - politiikka.


KAFIR

Suuri osa Koraanista käsittelee ei-muslimeja. Siinä on erityisiä nimityksiä kaikille niille erilaisille ihmisille, jotka eivät usko Muhammadiin. Yksi näistä nimityksistä on kafir. Sana voidaan kääntää uskottomaksi, mutta se on väärin.

Yksi pahimmista ei-muslimien virheistä on heidän islamista käyttämänsä kieli. Sanat, joita ei-muslimit käyttävät, eivät osoita islamin doktriinin tuntemusta. Otetaan esimerkiksi sana uskoton. Uskoton on loogisesti oikein, mutta se ei kuvaa tilannetta riittävästi. Uskoton on neutraali termi. Kafir on hyvin negatiivinen sana, jolla ei ole vastinetta englannin kielessä. 

Koraani määrittelee kafirin ja sanoo, että Allah vihaa ja halveksii kafiria. Kafiria voidaan pilkata, kiduttaa, rangaista, tappaa, mestata, harhauttaa ja hänet voidaan tuhota.. Häntä vastaan voidaan juonitella, häntä voidaan terrorisoida, pettää, satuttaa, pettää, loukata, alistaa, nöyryyttää ja häntä vastaan voidaan sotia.

Kafir on tietämätön, sokea, ylimielinen, paha, valehtelija, häpeällinen, Saatanan ystävä, tuomittu, pilkattu, inhottu, likainen ja kirottu. Näin sanoo Koraani.

Muslimi ei voi olla kafirin ystävä. Koko Trilogiassa ei ole yhtäkään neutraalia mainintaa kafirista. Jokainen lause, jossa kafir esiintyy, on negatiivinen, vihamielinen, ennakkoluuloinen ja vihantäyteinen.

Kafir on ainutlaatuinen sana. Kafir on pyhä, absoluuttinen, täydellinen, lopullinen ja universaali Allahin totuus ei-muslimeista. Kafir on tarkka käännös - uskoton on teeskentelevä ilmaus, joka jättää huomiotta islamin doktriinin.

Kristityt ja juutalaiset ovat kafireja, mutta myös vääräuskoisia. Kristityt ja juutalaiset ovat vääräuskoisia, sillä he eivät ole "uskollisia" Allahin "totuudelle", Koraanille.

Ei-muslimina sinun tulisi aina käyttää sanaa kafir. Se osoittaa, että ymmärrät islamia.


KYSYMYKSIÄ

Jotkut sanovat, että Koraani on islamin raamattu. Mikä oikeastaan on islamin raamattu ja miksi?

Mitkä ovat kaksi Koraania?

Miksi on tärkeää käyttää termiä kafir?

Jotkut pastorit ja rabbit sanovat, että muslimit palvovat samaa jumalaa kuin hekin. Mitä mieltä sinä olet?

Mikä on uskonnollisen ja poliittisen islamin ero?

Minkälainen on Allahin ja muslimin suhde?

Mitkä ovat islamin viisi peruspilaria?

Mitä se tarkoittaa, kun käytät itsestäsi sanaa kafir?








3. heinäkuuta 2018

Puhdistautuminen

Sunan Abi Dawud on yksi sunnimuslimien kuudesta arvovaltaisimmasta hadith-kokoelmasta. Siihen on kerätty Muhammadin tekoja ja sanomisia, joista muslimit nykyäänkin ammentavat uskontoonsa. Muhammad on islamissa al-Insan al-Kamil - täydellinen mies. Hänen kaikki tekonsa ovat esimerkkinä kaikille muslimeille, hän ei milloinkaan tehnyt mitään Jumalalle epämieluisaa, vaan hänen tekojensa seuraaminen johtaa lähemmäksi Paratiisia.

Minkälaisia nämä kertomukset Muhammadin teoista sitten ovat? Internetistä löytyvät kaikki hadith-kokoelmat kätevästi englannin kielellä ja blogi-isäntänne ajatteli nyt hieman suomentaa parhaita paloja näistä muslimien pyhistä teksteistä.

Voisi ajatella, että arvostettu hadith-kokoelma alkaisi jollakin mahtipontisella, pyhälle miehelle sopivalla teolla, tai puheella, joka ylentäisi lukijan sydämen Jumalan puoleen. Kuten Ensimmäisen Mooseksen kirjan alku:
Alussa loi Jumala taivaan ja maan. Ja maa oli autio ja tyhjä, pimeys oli syvyyden päällä, ja Jumalan Henki liikkui vetten päällä.

Tai kuten Johanneksen evankeliumin arvoituksellinen aloitus:
 Alussa oli Sana, ja Sana oli Jumalan tykönä, ja Sana oli Jumala.

Tai ehkäpä kokoelman voisi aloittaa jollain tämän kaltaisella:
Minä, Sinuhe, Senmutin ja hänen vaimonsa Kipan poika, kirjoitan tämän. En ylistääkseni Kemin maan jumalia, sillä jumaliin olen kyllästynyt. En faraoita, sillä heidän tekoihinsa olen kyllästynyt. Vaan itseni tähden minä tämän kirjoitan. En mairitellakseni jumalia, en mairitellakseni kuninkaita, en pelosta enkä tulevaisuuden toivosta. Sillä elämäni aikana olen niin paljon kokenut ja menettänyt, ettei turha pelko minua vaivaa, ja kuolemattomuuden toivoon olen kyllästynyt, niin kuin olen kyllästynyt jumaliin ja kuninkaihin. Vaan itseni tähden minä tämän kirjoitan ja siinä luulen eroavani kaikista kirjoittajista niin menneisyydessä kuin tulevaisuudessa.

Mutta ei. Ensimmäinen luku kylläkin on otsikoitu puhdistautumiseksi, mutta otsikko lupaa liikaa.

Sunan Abi Dawud alkaa siitä, kun Muhammad käy paskalla.
Kun Profeetta meni ulos paskalle, hän meni syrjäiseen paikkaan.

Epäuskoiset voivat tarkistaa asian täältä: https://sunnah.com/abudawud/1


Toinen kappale käsittelee sitä, miten Profeetta kävi kusella:
... Eräänä päivänä olin Jumalan lähettilään seurassa. Hän halusi mennä kuselle. Sitten hän tuli muurin juurelle, missä oli pehmeää maata, ja kusi siihen. Sitten Profeetta sanoi: Jos kuka tahansa teistä haluaa kusta, hänen tulee etsiä tällainen samanlainen paikka kusemiseen.

Kolmas kappale kertoo mitä tulee sanoa, kun tulee paikkaan, missä aikoo tehdä tarpeensa.
 Kun Jumalan lähettiläs (sal Allahu alayhi wa sallam) meni paskalle, hän tapasi sanoa: "Oi Allah, Sinusta etsin turvaa." .... toinen versio samasta tarinasta kertoo Profeetan sanoneen "Etsin Allahin turvaa sekä mies- että naispuolisilta paholaisilta".

Neljännessä kappaleessa kerrotaan, että ei ole soveliasta olla kasvot Mekkaan päin, kun vääntää paskaa:
Jumalan lähettiläs (sal Allahu alayhi wa sallam) sanoi: Olen kuin isä teille. Kun joku teistä menee paskalle, hänen ei sovi katsoa Mekkaan päin tai kääntää sille selkäänsä. Persettä ei saa pyyhkiä oikealla kädellä. Hän (Profeetta, sal Allahu alayhi wa sallam) käski muslimien myös käyttää kolmea kiveä pyyhkimiseen ja kielsi heitä käyttämästä lantaa tai luuta.

Viidennessä kappaleessa kerrotaan kuitenkin ettei Muhammad aina noudattanut omia sääntöjään:
Nousin talon katolle ja näin Jumalan lähettilään (sal Allahu alayhi wa sallam) istumassa paskalla kahden kiven päällä kasvot kohti Jerusalemia.
Jumalan lähettiläs kielsi meitä kusemasta rukoussuuntaan päin. Kuitenkin näin hänet kusemassa Mekkaan päin vuosi ennen kuolemaansa.

Kuudes kappale kertoo miten tulee riisuutua paskalle mennessä:
Kun Profeetta meni paskalle, hän ei nostanut vaatettaan ennen kuin oli kyykistynyt maahan.

Seitsemäs kappale: Vessassa ei sovi lörpötellä
Kuulin Jumalan lähettilään sanovan: Kun kaksi henkilöä menee yhdessä paskalle perseet paljaana ja puhelevat keskenään, Allah, Suuri ja Mahtava, tulee vihaiseksi.

Kahdeksas kappale käsittelee tervehtimistä kusemisen aikana:
Eräs mies tervehti Profeettaa (sal Allahu alayhi wa sallam) tämän ollessa kusella. Profeetta (sal Allahu alayhi wa sallam) ei vastannut tervehdykseen. 

Yhdeksännessä kappaleessa pohditaan onko sopivaa ajatella Allahia, Korkeinta, kun ei ole puhdas (esimerkiksi paskalla ollessa, suom. huom.).
Aisha kertoo: Jumalan lähettiläs (sal Allahu alayhi wa sallam) tapasi ajatella Allahia, Suurta ja Mahtavaa, kaikkina hetkinä.

Ensimmäinen luku jatkuu peräti 145 kappaleen verran. Viimeisessä kappaleessa kerrotaan Profeetan sylkäisseen vaatteeseensa ja hanganneen sitä kädellä. Vaatteiden puhdistaminen syljellä on siis sunna, Profeetan esimerkin mukaista. Ettäs tiedätte.

Sunan Abi Dawud: https://sunnah.com/abudawud










9. kesäkuuta 2018

Naisten alisteinen asema: ote Hege Storhaugin kirjasta Islam, yhdestoista vitsaus

Sain luettua Hege Storhaugin kirjan Islam, yhdestoista vitsaus. Siinä käsitellään monia erilaisia islamin ympärillä pyöriviä aiheita kuten maahanmuuttoa ja kotouttamista. Parasta kirjassa ovat Storhaugin omakohtaiset kokemukset sekä Norjassa että Pakistanissa, jossa hän on asunut useita vuosia. Laitan tähän näytteen kirjasta - siinäkin on monia kirjailijan omakohtaisia kokemuksia naisten asemasta islamissa.

Pakistanin islamilaisessa valtiossa olen kuullut lukemattomia kertoja hyväosaisten yläluokkaan kuuluvien suusta: me kohtelemme naisiamme paljon paremmin kuin naisia kohdellaan lännessä.  Me varjelemme heitä kuin posliinia, me emme laita heitä puolialastomina lehtiin kioskien ikkunoihin tai näe heitä objekteina. Me huolehdimme heidän elatuksestaan, me arvostamme heitä ja annamme heille parhaat oikeudet. Teillä lännessä sen sijaan naisparat joutuvat tekemään työtä. Mies ei huolehdi heidän elatuksestaan ja joutuvat tahtomattaan miesten lähentely-yritysten kohteeksi, jos he kulkevat kadulla ilman perheen miesten suojelua. Vieraat miehet ahdistelevat heitä seksuaalisesti joka taholla yhteiskunnassa, ilman että heidän omat miehensä välittävät siitä.

Mantra kertoo juuri saman kuin mitä islamin oppineet ja hartaat muslimit väittävät. He väittävät, että islam kohotti naisen asemaa ja antoi hänelle (ensimmäistä kertaa) laillisia oikeuksia: kukaan ei ole antanut naiselle parempaa suojaa kuin Muhammed, mikä osoittaa, kuinka korkeasti arvostettu nainen on islamissa. Hänen oikeutensa ovat Allahin lahja, kuulee usein sanottavan. Tai kuten naispuolinen Oslon Muslimien Opiskelijayhteisön (Muslimsk Sutdentsamfunn i Oslo) johtaja, Fritt Ord-palkinnon saanut lääkäri Bushra Ishaq, väitti Morgenbladetissa 2007:
Islam vapautti naisen paljon ennen kuin läntiset ideologiat antoivat tilaa naisille. Islam vapautti naisen suomalla hänelle oikeuden itsenäiseen yhteiskunnalliseen osallistumiseen, oikeuden omiin tuloihin ja perintöön ja vieläpä oikeuden olla uskonnollinen johtaja. On kuvaavaa, että profeetan vaimo Khadija oli liikenainen ja profeetta oli hänen palveluksessaan.
Voidaan varmuudella todeta, että todellisuus näyttää toiselta. Beduiininaisen elämä ennen Muhammedia ja hänen aikanaan on tästä hyvänä esimerkkinä.

He elivät vaeltelevaa nomadielämää karjasta huolehtien. Nainen ei ollut teljettynä kotiin eikä hunnutettuna. Naisen osuus yhteisön työnjaossa oli arvostettu. Jos aviomies kohteli häntä huonosti, hän ei ollut hyvästä tahdosta riippuvainen saadakseen avioeron. Hän saattoi vain lähteä naapuriheimoon ja ongelma oli sillä ratkaistu. Eräs 900-luvun varhainen muslimihistorioitsija, al-Tabari, kertoo myös aristokraattisten naisten itsenäisyydestä ennen Muhammedin islamia. He ottivat aktiivisesti osaa neuvotteluihin sotilasjohtajien kanssa, kuten silloin kun Muhammed valloitti Mekan vuonna 630. Myös naiset neuvottelivat uuden johtajan kanssa ja heidän piti miesten tapaan vannoa uskollisuutta islamille. Yksi naisista, Hind bint Otba, vannoi uskollisuuttaan hyvin vastahakoisesti Muhammedille ja hänen islamilleen. Hän syytti avoimesti Muhammedia siitä, että tämä rajoitti naisten elämää, mutta ei miesten,

Muhammed asetti naisen ikuisiksi ajoiksi yhteiskunnan näkymättömälle puolelle, uskontoon perustuen. Hänen velvollisuutensa oli hoitaa lapsia ja aviomiestä ja olla aina aviomiehen käytettävissä seksuaalisesti.

Tarkastelkaame muutamaa keskeistä Koraanin säettä, ensin miesten rajoittamattomasta määräysvallasta vaimoonsa:
Vaimonne ovat teidän peltonne. Käykää pelloillanne milloin tahdotte. (Koraani 2:223).
Kun omistaa pellon, on täysi oikeus määrätä ja hallita sitä. Sitä voi viljellä niin kauan kuin haluaa ja käydä siellä silloin kun on tarvetta.

Seuraavaksi katsomme keskeistä koraanisäettä, joka tukee luontevasti toista säettä, joka vaatii vaimolta ehdotonta kuuliaisuutta. Se määrää rangaistuksen tottelemattomuudesta ja enemmän kuin vihjaa naisen perimmältään petollisesta luonteesta:
Mies on naisen pää, koska Jumala on toisia suosinut enemmän kuin toisia ja koska mies elättää vaimoaan. Hurskas vaimo on nöyrä ja vartioi siveyttään, koska Jumala on antanut sen vartioitavaksi. Jos pelkäätte vaimonne olevan uppiniskainen, varoittakaa häntä, välttäkää häntä vuoteessa ja lyökää häntä, mutta jos hän sitten tottelee teitä, älkää ahdistako häntä enää. (4:34)
Kuten tuli jo näytettyä, Muhammedilla on naisista paljon negatiivisia lausimia, ja näillä haditheilla on mitä suurimmassa määrin käytännön seuraamuksia nykyaikana. Tässä muutamia, jotka pohjustavat ratkaisevan tärkeää tottelevaisuusmääräystä:
Kaksi rukousta, jotka eivät koskaan pääse taivaaseen asti, ovat karanneen orjan rukous ja sellaisen naisen rukous, joka on yöllä torjunut miehensä.
Hyveellinen nainen on miehelleen ilon lähde aina kun mies katsoo häntä, nainen joka tottelee miestään heti kun mies antaa määräyksen ja joka kantaa huolta siveellisyydestään ja miehen omaisuudesta, kun tämä on matkoilla.
Jos olisi ollut minun määräysvallassani määrätä joku heittäytymään maahan jonkun muun kuin Jumalan edessä, olisin varmasti määrännyt vaimon heittäytymään maahan miehensä edessä, ... Nainen ei voi täyttää velvollisuuksiaan Jumalaa kohtaan täyttämättä ensin velvollisuuksiaan miestään kohtaan.
Nainen, joka kuolee ja johon hänen miehensä on tyytyväinen, pääsee paratiisiin.
Naisen seksualisoiminen on islamissa kaiken kattava periaate, mitä todistaa muun muassa perheen ulkopuolisten naisten kosketuskielto. Tässä kaksi hadithia:
Miehelle on parempi, että sika paskantaa hänen päälleen kuin se että hän joutuu sellaisen naisen syliin, joka ei ole hänelle sallittu.
Sille, joka koskettaa sellaisen naisen kättä, joka ei ole hänelle sallittu, laitetaan tuomiopäivänä hehkuva hiili käteen.
Näkyvin esimerkki tästä sharian määräyksestä nykypäivän Norjassa liittyy kuningashuoneeseemme. Oslon Islamic Cultural Center oli kutsunut kuningatar Sonjan avaamaan näyttelyn heidän tiloihinsa. Kuningatar otti kutsun vastaan, oletettavasti hyvässä uskossa ja avustajiensa neuvomana. Huivi päässään kuningatar tulee sisään moskeijaan ja kohtaa (miespuolisen) vastaanottokomitean eteisaulassa. Kuningatar Sonja ojentaa hymyillen ja ystävällisesti käden ensimmäiselle miehelle rivissä. Mies irvistelee ja hänen päänsä nykii tahattomasti, samalla kun hänen kätensä pujottelee kuumeisesti ilmassa ennen kuin laskeutuu miehen edessä olevan pojan hartialle. Vielä kaukana sukukypsyysiästä oleva poika tarttuu kuningattaren käteen.

Näin moskeijan edustaja vältti seksuaalisen kiihottumisen vieraan naisen ihon kosketuksesta, mihin sharia-säännöllä pyritäänkin. Tässä yhteydessä sääntöä siis sovellettiin omaan kuningattareemme.

Olemme nyt islamin naiskäsityksen ytimessä. Ydin näyttäytyy täydellisen maanisena seksuaalisena oppina. Juuri siksi länsimaalaisena naisena oli suuri kulttuurishokki kohdata pakistanissa julkisessa tilassa tyttöjen ja naisten totaalinen seksuaalistaminen. Tämä pätee onpa sitten kysymyksessä jokin luonnollinen asia kuten hymyileminen ja ilon näyttäminen, vaatteet, liikkeet tai ystävällinen kanssakäyminen eri sukupuolten välillä. Kaikki mikä  vähänkin voidaan liittää seksuaalisuuteen, tulkitaan juuri sen suuntaisesti. Naiset ovat julkisessa tilassa pelkkiä seksuaalisia objekteja.

Karachissa koin tapahtuman, joka avasi silmäni: eräs nainen nauroi ja jutteli miesten kanssa kadun kulmauksessa. Koska olin tuohon aikaan (1993) jo kulttuurisesti "pakistanisoitunut", eli tiesin hyvin missä raja sopivana pidetyn ja sopimattoman käyttäytymisen välillä kulki, olin hyvin ihmeissäni näkemästäni. Huomasin heti, että nainen ei ollut millään tavoin peittänyt itseään huivilla, ei päätään eikä myöskään rintojaan tunikan alla, minkä melkein kaikki pakistanilaiset naiset tekivät. En voinut olla tarkkailematta häntä minuutin tai parin ajan matkan päästä ja sitten huomasin, että hän poltti tupakkaakin, totisesti todiste täydellisestä irstaudesta tässä islamilaisessa valtiossa!

Myöhemmin selvisi, että hän oli niin sanottu kushra, transseksuaalinen nainen miehen kehossa. Näin hotellinpitäjä kertoi minulle samana päivänä, kun kuvasin hänelle tapahtumaa.

Tai kuten eräs miespuolinen ystäväni Islamabadista kuvasi naisten ja miesten välisiä suhteita: "Pakistanilaisen miehen on mahdotonta kuvitella platonista suhdetta naiseen, joka ei kuulu lähisukuun". (No, hän oli ilmeinen poikkeus, koskapa hän oli ja on ystäväni, mutta asia tuli selväksi).

Kuten olemme nähneet, 89 prosenttia haditheista suhtautuu negatiivisesti naisiin, ja hadithit siis muodostavat valtaosan islamin tekstimateriaalista. Naisen kehollisen ja seksuaalisen määräysvallan täydellinen puuttuminen on silmiinpistävää. Tyydyn esittämään kolme tunnetuinta hadithia:
Vaimon ei koskaan pidä torjua miestään, vaikka oltaisiin kamelin satulassa.
Jos nainen torjuu miehensä, enkelit kiusaavat naista koko yön.
Avioliittolupaus, joka on ehdottomasti pidettävä, on aviomiehen oikeus nauttia vaimonsa vaginasta.
Kuten eräs Oslon poliisilaitoksen tärkeä virkamies totesi minulle: "Me tarvitsemme tiedotustempauksen muslimeille kertoaksemme naisille, että lakeihimme sisältyy raiskaus avioliitossa. Pitää saada heidät ymmärtämään, että nainen omistaa kehonsa."

Tai kuten nuori Norjassa syntynyt nainen, joka 18-vuotiaana naitettiin sukulaiselleen Pakistaniin, kertoi vihkimisen ja hääjuhlan jälkeisestä yöstä. Hän vastasi sananmukaisesti kysymykseeni: "Ei tullut mieleenikään vastustella. Tiesin, että minulla ei ollut muuta mahdollisuutta. Tiesin sen siitä, mitä äitini oli selittänyt minulle: ole tottelevainen ja saat hyvän avioliiton".

Velvollisuus totella on tärkeä hermosäie islamin järjestelmässä. Lähtökohtana on, että mies on velvollinen elättämään vaimon ja lapset. Se on siis uskonnollinen velvollisuus, joka aviomiehelle on asetettu. Kirjoitusten mukaan naisen osalta astuu samalla voimaan ehdoton tottelemisen velvollisuus - kaikissa jokapäiväisen elämän asioissa. Hänen pitää esimerkiksi saada mieheltä lupa lähteä kotoa eri asioille joko perheen miespuolisen henkilön seurassa tai ilman. Hänen pitää saada lupa voidakseen mennä töihin, opiskelemaan, vierailulle ystävien tai oman perheensä luo, mainitakseni muutamia keskeisiä ihmiselämän asioita. Häviävän pieni osa naisista turvaa itselleen sellaisia oikeuksia avioliittosopimuksessa. Tällaisia oikeuksien kirjaamispyyntöjä pidetään avioliiton aloittamisena epäluottamuksella, on  moni musliminainen minulle kertonut.

Ahmed Akkari ei yllätä, kun hän kuvaa islamin avioliittosopimusta "työsopimuksena, jossa mies on työnantajana".

Haluaisin valaista tottelevaisuusvelvollisuutta esimerkillä teeseurueesta Islamabadissa. Meitä on seitsemän henkeä olohuoneessa pöydän ympärillä. Minä olen ainoa ei-pakistanilainen, muut kuusi ovat kolme avioparia. Keskustelussa käy ilmi, että yksi naisista on työssä yhdessä Pakistanin parhaista yläkouluista, amerikkalaisessa high schoolissa Islamabadissa. Hänen miehensä on myös opettaja pakistanilaisessa yksityiskoulussa. Niinpä vaimo tienaa moninkertaisesti sen mitä mies. "Mutta minä pidän koko ajan peukaloani hänen niskassaan", mies sanoo ja laittaa peukalonsa vaimonsa niskaan.

Naisen katse vaipuu alas lattiaan. Kukaan ei sano sanaakaan, mutta kaksi muuta aviomiestä osoittavat nyökkäämällä hyväksymisensä.

Minulle ei ollut mikään yllätys, kun myöhemmin kahdenkeskisessä keskustelussa kävi ilmi, että tämä erittäin taitava ja sympaattinen nainen söi masennuslääkkeitä. Masennus oli kuin nihkeä vaate hänen kasvoillaan, kuten niin monilla muillakin naisilla tässä naisia sortavassa maassa.

Tottelevaisuusvelvollisuus on siis ehdoton ja rajoittaa siten huomattavasti vapautta. Kuten sanottu, musliminainen ei voi avioitua ei-muslimin, kafiirin, kanssa. Ideana on, että nainen on erottamaton osa uskovien yhteisöä, ummaa. Islamissa (ja jokaisessa tiukasti patriarkaalisessa kulttuurissa) on sääntönä, että avioliitossa syntyvillä lapsilla on sama uskonto kuin isällä. Ekspansiivisessa, valloitushakuisessa islamissa tämä tarkoittaa, että umman naiset synnyttävät lapsia islamilaiselle yhteisölle. Kokemukseni mukaan monet nuoret musliminaiset, jotka nykypäivän Norjassa pakenevat perhettään, ovat loukanneet juuri tätä islamin perheoikeuden perussääntöä. He ovat rakastuneet ei-muslimiin.

Jokaisen islamin lakikoulukunnan mukaisten klassisten säädösten perusteella miehillä on oikeus neljään vaimoon, nopeaan avioeroon ilman syyn ilmoittamista ja oikeus naissotasaaliiseen, siis seksiorjiin - riippumatta orjien uskonnollisesta tai ei-uskonnollisesta taustasta.

Kuten Sir William Muir huomasi, "(horjuttaa) polygamia, avioero ja orjuus yleisen moraalin perusteita, myrkyttää kotielämän ja luo epäjärjestystä yhteiskuntaan ...".

Avioliiton solmiminen on naiselle puhdas kauppatapahtuma. Hänen isänsä tai muu "holhooja", kuten edusmiestä nimitetään, neuvottelee morsiamen hinnan ja toimii myyntimiehenä. Mitä useampia ominaisuuksia tyttöön tai naiseen voidaan liittää (ulkonäkö, siveellisyys, nöyryys, perheen sosiaalinen ja taloudellinen asema, nykymaailmassa myös koulutus ja mahdollinen viisumi länteen), sitä suuremman hinnan "holhooja" voi vaatia tavarasta. Jos nainen ei ole saanut sopimuksessa hakea itse eroa, on melkein mahdotonta saada eroa miehen tahtoa vastaan.

Näillä säädöksillä on seuraamuksia Norjan maaperällä. Naiset lukitaan avioliittoon, kun miehet puolestaan voivat sharian mukaan ottaa useita vaimoja islamilaisella vihkimyksellä moskeijassa. Valaisevin tietämäni esimerkki on Norjassa syntynyt tyttö, joka naitettiin Pakistanissa 15-vuotiaana.

Kahdeksantoistavuotiaana, kun hän Norjan lain mukaan sai oikeuden perheenyhdisämiseen ja aviomies Pakistanista vaati lain perusteella päästä vaimonsa luo, antoivat hänen vanhempansa periksi: nainen saisi ottaa eron. Koko asiassa oli ongelmana avioliittosopimuksen puuttuminen, koska avioliitto oli myös Pakistanissa lain vastaisesti solmittu. Siellä alin avioitumisikä on 16 vuotta. Siispä ei ollut mitään sopimusta, josta olisi voinut sanoutua irti - teoriassa. Ei myöskään käytännössä. Muut muslimit Norjassa pitivät avioliittoa pätevänä, koska se oli solmittu uskonnollisessa seremoniassa, jota seurasi hääjuhla. Siten katsotaan, että avioliitto on sharian mukaan voimassa. Kun aviomies Pakistanissa kieltäytyi erosta, nainen oli sidoksissa Norjassa, islamin mukaan naimisissa. kaikki päättyi siihen, että nainen muutti toiseen Euroopan maahan, "paetakseen omiensa luota" - ja päästäkseen eroon sharia-laista, joka rajoitti hänen ihmisoikeuksiaan ja välttääkseen karkotuksesta yhteisön ulkopuolelle aiheutuvan nöyryytyksen, mikäli hän päättäisi olla välittämättä siitä, että hän on lukittuna uskonnolliseen avioliittoon.

Avioliiton täytäntöönpanon ehto on syy, jonka vuoksi en voi sanoa olevani naimisissa kuningas Haraldin kanssa. Minulla on Pakistanin avioliittorekisterin myöntämä autenttinen leimattu avioliittosopimus, nika namah, joka on päivätty 17. toukokuuta 1993. Kuningashuoneen arkistossa on identtinen sopimus, jonka minä olen lähettänyt. Mutta koska en ole koskaan yöpynyt linnassa, ei avioliitto ole voimassa.


Hege Storhaug: Islam, yhdestoista vitsaus, Kiuas kustannus, sivut 201-209.



Kirjailijan haastattelu:





1. kesäkuuta 2018

Suvivirsi

Jaahas, Espoolaislukio poisti suvivirrestä kaikki kristinuskoon viittaavan etteivät muslimit loukkaantuisi.  Tai jotain.
Iltalehteen otti yhteyttä nimettömänä pysyttelevä nainen, joka kertoo törmänneensä kaverinsa Facebook-seinällä koulun kevätjuhlaohjelmaan.
Huomio kiinnittyy ohjelman lopuksi laulettavan Suvivirren sanoihin. Virrestä on poistettu Jumalaan ja uskontoon liittyvät sanat, mutta nimi on kuitenkin Suvivirsi.
Esimerkiksi ensimmäisen säkeistön*"Nyt siunaustaan suopi"* on muodossa*"Kaikille voimaa suopi".*
Toisessa säkeistössä taas lehtiverhossa huminoivat puut muistuttavat*"mahdollisuudesta"*, ei " Jumalan hyvyydestä", kuten alkuperäisessä virressä.
Normaalisti Suvivirren kolmannen säkeistön loppu kulkee*"myös eikö Herran kansa Luojaansa kiittäisi! Mun sieluni, sä liitä myös äänes' kuorohon ja armon Herraa kiitä, kun laupias hän on."* Tämä on käännetty muotoon " Myös eikö maailmaansa kansatkin kiittäisi. Mun ääneni sä liitä myös rauhan kuorohon, se julmuutta ei kiitä, vaan laupias se on."

Tässä sanat alkuperäisinä, etteivät pääse unohtumaan:



1.
Jo joutui armas aika
ja suvi suloinen.
Kauniisti joka paikkaa
koristaa kukkanen.
Nyt siunaustaan suopi
taas lämpö auringon,
se luonnon uudeks luopi,
sen kutsuu elohon.

2.
Taas niityt vihannoivat
ja laiho laaksossa.
Puut metsän huminoivat
taas lehtiverhossa.
Se meille muistuttaapi
hyvyyttäs, Jumala,
ihmeitäs julistaapi
se vuosi vuodelta.

3.
Taas linnut laulujansa
visertää kauniisti.
Myös eikö Herran kansa
Luojaansa kiittäisi!
Mun sieluni, sä liitä
myös äänes kuorohon
ja armon Herraa kiitä,
kun laupias hän on.

4.
Oi Jeesus Kristus jalo
ja kirkas paisteemme,
sä sydäntemme valo,
ain asu luonamme.
Sun rakkautes liekki
sytytä rintaamme,
luo meihin uusi mieli,
pois poista murheemme.

5.
Ei vertaistasi sulle,
sä lilja Saaronin.
Suo armos lahjat mulle
ja kaste Siionin.
Kun Henkes virvoituksen
vain sielu saanut on,
keväisen kaunistuksen
se saa kuin Libanon.

6.
Maan, meren anna kantaa
runsaasti lahjojas,
tarpeemme meille antaa
sun siunauksestas.
Suo suloisuutta maistaa
myös sielun sanassas,
ain armos sille paistaa,
niin on se autuas.


26. toukokuuta 2018

Salman Rushdie ja Vittumaiset Värssyt


Me kuulumme totisesti Jumalalle ja hänen luokseen me palaamme.  Ilmoitan kaikille maailman urheille muslimeille, että kirja Saatanalliset säkeet on kirjoitettu, toimitettu ja julkaistu islamin, islamin Profeetan ja Koraanin vastustamiseksi, ja sen vuoksi kirjailija, toimittajat ja julkaisijat, jotka tuntevat kirjan sisällön, on tuomittu kuolemaan. Kehoitan kaikkia urhoollisia muslimeja ympäri maailman tappamaan heidät viivyttelemättä, jotta kukaan ei enää vastaisuudessa rohkene loukata muslimien pyhiä uskomuksia. Kuka hyvänsä kuolee tämän asian vuoksi, hänestä tulee marttyyri, jos Jumala suo. Mikäli joku tietää kirjailijan olinpaikan, mutta ei itse ole kykenevä panemaan toimeen kuolemantuomiota, hänen tulee ilmoittaa tietonsa muille, jotta kirjailijaa saadaan rangaistua teoistaan. 
- Ruhollah al-Musavi al-Khomeini 

Sain lopultakin luettua Salman Rushdien Saatanalliset säkeet. Kirjan alussa Gibreel Farishta, kuuluisa Bollywood-tähti, ja maineikas ääninäyttelijä Saladin Chamcha pelastuvat ihmeellisesti terroristien taivaalla räjäyttämästä lentokoneesta, ja eriskummallisia asioita alkaa tapahtua: Gibreel, Gabriel, saa enkelillisen sädekehän ja Chamcha kasvattaa itselleen sarvet ja pukinsorkat. Suuri osa kirjasta on Gibreelin unennäköä, hän uneksii Jahiliasta, Shirkin heimosta ja Mahundista. Nämä olivat itselleni hyvin mielenkiintoisia jaksoja, sillä Rushdie itse asiassa kertoo niissä islamin alkuaikojen tarinan vääräuskoisten näkökulmasta, tosin kirjailijan vapauksilla höystettyinä. Eräs näistä tarinoista on saatanallisten säkeiden episodi, jonka kirjailija on valjastanut yhden kirjansa pääteeman palvelukseen: miten ihmiset käyttävät ideologioita, uskontoa, omien raadollisten päämääriensä saavuttamiseksi. Uskon, että yllä oleva ajatolla Khomeinin fatwa ei suinkaan ole seurausta näistä Gibreelin unijaksoista, vaan kirjailijan tarkkanäköisestä havainnosta, että Iranin vallankumous ei ehkä sittenkään liittynyt niinkään uskontoon kuin papiston vallanhimoon, ja uskonto oli vain keino tämän päämäärän saavuttamiseksi. Palaan tähän myöhemmin.

Lukiessani kirjaa pohdin samalla mikä voisi olla kirjassa niin uskonnollisia tuntoja loukkaavaa, että kirjailija olisi ansainnut kuolemantuomion. Eräs tällainen yksityiskohta voisi olla Muhammadista käytetty nimitys, Muhammad-nimen muunnos, jota vääräuskoiset Eurooppalaiset ovat käyttäneet islamin profeetan panetteluun. Mutta kuolemantuomio yhdestä pilkkanimestä tuntuu melkoiselta liioittelulta.

Hänen nimensä: uninimi, jonka ilmestys muuttaa. Korrektisti äännettynä se tarkoittaa häntä-jota-tulee-kiittää, mutta siihen nimeen hän ei täällä vastaa; eikä myöskään, vaikka hän hyvin tietää miksi häntä sanotaan, lisänimeensä tuolla alhaalla Jahiliassa - hän-joka-kulkee-ylös-alas-vanhaa-Keilaa. Täällä hän ei ole Mahomet eikä Mohammed; on sen sijaan omaksunut pirunpannan jonka farangit ripustivat hänen kaulaansa. Kääntääkseen loukkaukset voimakseen whigit, toryt, mustat kaikki ovat ryhtyneet ylpeinä käyttämään nimiä jotka heille on pilkkamielessä annettu; näin myös meidän vuortakiipeävä, profeetallisesti motivoitunut yksinäisemme on oleva keskiaikainen lastensäikyttäjä, Paholaisen synonyymi: Mahund.
Siinä hän on. Kauppamies Mahund, nousemassa kuumalle vuorelleen Hijazissa. Kaupungin kangastus hohtaa hänen alapuolellaan auringossa.

Kirjan saatanallisten säkeiden unessa Jahilian mahtimies Abu Simbel tekee Mahundille tarjouksen: jos vain hän tunnustaisi Mustan kiven talon kolmensadankuudenkymmenen epäjumalan joukosta kolme jumalatarta, niin silloin kaupungin väki antaisi Mahundin ja hänen opetuslastensa olla rauhassa ja Mahund itse pääsisi kaupungin neuvostoon - pieni myönnytys uskonasioissa ja pääsy vallan ytimiin. Mitäpä väliä sillä olisi. Mahund nousee keilavuorelle luolaan ja siellä hän tapaa jälleen enkelin, mutta tällä kertaa Gibreel ei olekaan se, joka antaa ilmestyksen, vaan hänen suutaan liikuttaa jokin muu tahto. Mahundin tahto. Paholainen.

Mahund palaa vuorelta ja opetuslapsiensa järkytykseksi hän lausuu Jahilian väelle Koraanin säkeitä:

Teltassa yleisö reagoi pilkallisesti epäsuositun Profeetan ja tämä kurjien kannattajien tuloon. Mutta Mahundin astuessa eteenpäin, silmät tiukasti suljettuina, buaaukset ja vihellykset vaimenevat ja hiljaisuus laskeutuu. Mahund ei avaa hetkeksikään silmiään, mutta hänen askelensa ovat vakaat, ja hän pääsee estradille kompuroimatta ja törmäilemättä. Hän nousee muutaman askelen ylös valoon; silmät ovat yhä kiinni. Kokoontuneet lyyrikot, murhaoodien sepittäjät, kertovat runoilijat ja satiirikot - Baal on paikalla, totta kai - tähyävät huvittuneina, mutta myös hiukkasen levottomina, unissakävelevää Mahundia. Kansan keskellä hänen opetuslapsensa tyrkkivät itselleen tilaa. Kirjurit tunkevat hänen lähelleen kirjatakseen kaiken mitä hän kenties sanoo.
Mahtimies Abu Simbel loikoilee pielusten varassa silkkisellä matolla estradin vierellä. Hänellä on seurassaan vaimonsa Hind loisteliaan kultaisine egyptiläisine kaulakoruineen, kuuluine kreikkailaisine profiileineen ja vartalonpituisine mustine hiuksineen. Abu Simbel nousee ja julistaa Mahundille: "Tervetuloa!" Hän on kovasti urbaania. "Tervetuloa, Mahund, näkijä, kahin." Se on julkinen kunnioituksen ilmaus, ja se tekee vaikutuksen kokoontuneeseen väkeen. Profeetan opetuslapsia ei enää survota syrjään, vaan he saavat kulkea. Ymmällään, puolittain tyytyväisinä he tulevat estradin eteen. Mahund puhuu silmät kiinni.
"Täällä on paljon runoilijoita koolla", hän sanoo selkeästi, "enkä voi väittää kuuluvani heihin. Mutta minä olen Lähettiläs, ja tuon säkeitä Suuremmalta kuin kukaan täälläolevista."
Yleisö alkaa hermostua. Uskonto kuuluu temppeliin; sekä jahilialaiset että pyhiinvaeltajat ovat täällä huvia etsimässä. Vaientakaa se tyyppi! Heittäkää ulos! - Mutta Abu Simbel korottaa jälleen äänensä. "Jos Jumalasi on todella puhunut sinulle", hän sanoo, "silloin se pitää kuulutettaman kaikelle maailmalle." Ja hetkessä telttään on laskeutunut täydellinen hiljaisuus.
"Tähti", julistaa Mahund, ja kirjurit ryhtyvät kirjoittamaan.
"Allahin, armeliaan Armahtajan nimeen!
Kautta tähden, kun se laskee!
Teidän maanmiehenne ei erehdy eikä pety,
eikä puhu omasta päästään.
Ei ole muuta kuin ilmestys, mikä hänelle ilmestyy.
Hänet on opettanut suurivoimainen,
ymmärtäväinen. Hän seisoi pystyssä,
näköpiirin korkeudessa.
Sitten hän lähestyi ja laskeutui,
ja saapui kahden nuolenkantaman päähän
tai lähemmäksi,
ja ilmoitti palvelijallensa sen, mitä ilmoitti.
Hänen sydämensä ei ole keksinyt sitä, minkä hän näki.
Tahdotteko siis väitellä hänen kanssaan siitä,
minkä hän näki?
Onhan hän nähnyt hänet toisenkin kerran,
äärimmäisen lootuspuun vieressä,
missä lepopaikan puutarha on,
kun lootuspuuta peitti mikä lie peittänyt.
Katse ei järkkynyt eikä harhaillut.
Herransa merkeistä hän näki suurimman!"
Ja nyt, ilman epäilyksen tai epäröinnin häivääkään, hän jatkaa:
"Mitäpä arvelette Al-Latista ja Al-Uzzasta, sekä Manatista, kolmannesta ja viimeisestä?" - Nyt Hind nousee seisaalleen; Jahilian mahtimies seisoo jo hyvin ryhdikkäänä. Ja Mahund lausuu vaiennein silmin: "Nämä ovat yleviä joutsenia, joiden esirukousta voi toivoa."

Tämän jälkeen Abu Simbel huudahtaa "Allahu Akbar!", ja rukoilee muslimien tavoin osoittaakseen kunnioitusta uusille ystävilleen. Rauha on solmittu pakanoiden ja muslimien välille. Toistaiseksi. Myöhemminhän Mahund sitten peruu sanansa.

En jaksa uskoa, että tämänkään tarinan kertominen olisi niin suututtanut ajatollaa, että siitä olisi tarvinnut kuolemantuomio julistaa. Onhan tämä tarina kerrottu käytännössä samalla tavoin muslimien omissa kirjoituksissa. Tosin saatanallisten säkeiden episodi on muslimeille sillä tavalla kiusallinen, että jos Paholainen on onnistunut yhden kerran panemaan sanoja Profeetan suuhun, mikä takaa, ettei niin olisi tapahtunut toistekin? Eräs tällainen paholainen saattaisi olla nimimerkki Ilmari Hiidenlehdon kirjassaan Profeetta Muhammedin haamu mainitsema al-Hajjaj ibn Yusuf (661-714),  Hijazin alueella kuvernöörinä vaikuttanut sotaherra, jonka kerrotaan olleen yksi niistä neljästä muslimista, jotka olivat uransa aikana tappaneet enemmän kuin 100,000 ihmistä. [Profeetta Muhammedin haamu, sivut 106 - 108].  Hänen arvellaan lisänneen Koraaniin joitakin omia tekstejään, mahdollisesti sieltä väkivaltaisimmasta päästä. No, Ibn Hishamin sanoin: "Jumala tietää parhaiten."

Voisiko kirjassa olla kuitenkin sellaisia pilkkaavia kohtia, että ne olisivat saaneet arvoisan ajatollan ajatukset tolaltaan? Onhan Suomessakin tuomittu eräs kirjailija Salama jumalanpilkasta hänen kirjoitettuaan varsin rääväsuisen saarnan ja pannut sen erään Hiltusen suuhun. Kyseistä saarnaa on hämmästyttävän vaikea löytää googlaamalla, jopa jumalanpilkkajupakkaa käsittelevässä gradussa on jätetty tämä mielestäni varsin oleellinen asia pois. Ehkäpä häveliäisyyssyistä. Blogikolleega Pekka on kuitenkin tehnyt kulttuuriteon ja julkaissut tämän rienaavan tekstin:

Hiltunen laittoi kätensä rinnalle ristiin, nosti päänsä kenoon ja puhui rintaäänellä kuin olisi messunnut: – Ja kiitoksen kukko lauloi korkealla äänellä: ettet vainen valehteliski. Sillä kirjoitettu on: joka tekee sen yhdellekin näistä pienimmistä, niin parempi olisi että sille ripustettaisiin tahkonkivi mulkunvarteen niin kun viulunkielen talla, mutta joka tekee saman tempun neitsyelle pääsiäisyönä, sen on oleva taivasten valtakunta.
 – Ja Jeesus lähti Kapernaumista kolmen lapsen äidin kanssa ja pysäytti mossensa vähän ennen Jerikon tiehaaraa ja poikkesi ämmän kanssa tiepuoleen ja sitä paikkaa on siitä alkaen kutsuttu Raapatraapatiksi, se on: kaks aasinhäntää ristissä. Ja Jeesus sanoi jenkilleen: oi te epäuskoiset, jos minä en tulisi Jerusalemiin tiineen aasintamman kanssa niin te sanoisitte ettei Jeesus ole Jumalan poika.
 – Ja totisesti minä sanon teille, kun tulee päivä niin te huudatte täällä on Herra ja tuolla on Herra ja jokapuolla Herra ja hiialahiiala mutta te ette enää muista että Jeesus seurustelee vakituiseen tiineen aasintamman kanssa koska Jeesus ei ole mikään tuhkamuna.
 – Ja kun Pietari oli laittanut toistakymmentä kuivaa jaloviinaa tuulensuojaan, hän maksoi laskun ja käski portsarin soittaa taksin. Ja tapahtui että kun Pietari pääsi huoran kanssa kämpille, hän ei tuntenut mestaria joka oli loikannut Tuulensuusta siivelle. Ja katso, he tekivät junan. Ja kun aamu valkeni, Jeesus katsoi Pietariin ja sanoi: katso ihmistä. Ja Jeesus meni kolmesti kuselle mutta Pietari itki niin katkerasti että hätä meni ohi.
Hiltunen pyöritti päätään, ponkaisi penkistä ja putosi takaisin ja jollotti nuotin kanssa kuin ortodoksinen pappi. – Ja pyrämiitin esirippu halkesi keskeltää, ja riekaleet heilu kolme päivää tuulessaa, ja kaikki kukot kieku niin perkeleesti saunankiukaalla ja haudat levisivät kuin Jokisen eväät, ja Jeesus huusi suurella äänellä: Ollaanko Pispalassa kun on verinen perse ikkunassa, aameen.

En löytänyt mitään tämän kaltaistakaan Saatanallisista säkeistä. Toki jostain kohdista voisi syvästi uskonnollinen ihminen loukkaantua, ehkä jostain tällaisesta arvostelusta?

Ja Gibreel uneksi näin:
Yathribin keitaalla uuden uskonnon, Alistumisen, kannattajat totesivat olevansa maattomia, ja siksi köyhiä. Monet vuodet he rahoittivat elämisensä rosvoilulla, ahdistivat rikkaita kamelikaravaaneja, jotka matkustivat Jahiliaan ja takaisin, Mahundilla ei ollut aikaa omantunnonvaivoihin, Salman kertoi Baalille, ei epäilyksiä keinoista ja päämääristä. Oikeauskoiset elivät laittomuudella, mutta noina vuosina Mahundiin - vai pitäisikö sanoa Arkkienkeli Gibreeliin? - vai pitäisikö sanoa Al-Lahiin? - iski lain riivajainen. Keitaan palmupuiden lomassa Gibreel ilmestyi Profeetalle ja havaitsi syytävänsä sääntöjä, sääntöjä, sääntöjä, kunnes oikeauskoiset tuskin enää kestivät uusien ilmestysten ajatustakaan, Salman sanoi, sääntöjä joka helkkarin asiasta, jos mies pieraisee, kääntäköön kasvonsa tuuleen, sääntö siitä kummalla kädellä takapuoli on siivottava. Tuntui ettei mikään inhimillinen elämän alue saisi jäädä säännöittä, vapaaksi. Ilmestys - luenta - kertoi oikeauskoisille paljonko he saivat syödä, miten syvään heidän piti nukkua, ja mitkä yhdyntäasennot olivat saaneet jumalallisen hyväksynnän, joten he oppivat, että arkkienkeli suvaitsi sodomian ja lähetyssaarnaaja-asennon, kun taas kiellettyihin asentoihin kuuluivat kaikki joissa nainen oli päällä. Gibreel luetteloi edelleen sallitut ja kielletyt keskustelunaiheet ja listasi sellaiset ruumiinosat, joita ei saanut raapia, kutisivat ne miten sietämättömästi hyvänsä. Hän poisti ruokalistalta katkaravut, nuo oudot muuan maailman otukset, joita yksikään oikeauskoinen ei ollut koskaan nähnyt, ja hän käski tappaa eläimet hitaasti, verta valuttamalla, jotta ne kuolemisen täydellisen kokemisen kautta voisivat ymmärtää elämänsä tarkoituksen, sillä ainoastaa kuoleman hetkellä elävät olennot ymmärtävät että elämä on ollut todellista, eikä jonkinlaista unta. Ja arkkienkeli Gibreel määräsi miten ihminen pitää haudata, ja miten hänen omaisuutensa pitää jakaa, niin että Salman Persialainen alkoi ihmetellä mikä Jumala se tällainen oli, joka kuulosti niin kovasti kauppamieheltä. Tässä vaiheessa hän sai idean joka tuhosi hänen uskonsa, sillä hän muisti että Mahund tietenkin oli itse entinen kauppamies, ja vallan hemmetin etevä vielä kaiken lisäksi, henkilö joka luonnostaan osasi organisoinnin ja säännöt, joten miten mahdottoman tarkoituksenmukaista olikaan löytää tällainen hyvin bisnesmielinen arkkienkeli, joka välitti erittäin aineellisesti asennoituvan vaikkakin aineettoman Jumalan hallinnolliset päätökset.

Toisaalta tämän lukija voi ottaa hyllystä vaikkapa kirjan The Reliance of Traveller ja lukea siitä juuri tuollaisia sääntöjä, joille kenen tahansa järjissään olevan on vain pakko nauraa. Ehkä se on pilkkaa, mutta että kuolemantuomio?

Kirjassa on yksi erillinen kertomus, edelleen Gibreelin unia, joka kertoo Imaamista, hyvin arvovaltaisesta herrasta, joka elää henkivartioidensa suojaamana maanpaossa, aivan kuten ajatollakin oli joutunut tekemään. Jos jokin kohta kirjassa on suututtanut Persian uskonnollisen diktaattorin, niin tämä, sillä viittaus ajatollaan vaikuttaisi olevan ilmeinen, vaikka se tekstissä epäsuorasti kielletäänkin. Se on kertomus miehestä, joka valjastaa uskonnon oman vallanhimonsa ja kostonsa palvelukseen, uskonnolla on vain välinearvo. Diktaattorit, kuten itse Profeettakin, ovat kuuluisia siitä, että he hankkiutuvat eroon arvostelijoistaan.

Hän näkee itsensä unessa: ei mikään katsomisen arvoinen enkeli, pelkkä mies tavanomaisissa katuvarusteissaan, Henry Diamondin kuolemanjälkeisissä lainavehkeissä: gabardiinitakki ja huopahattu, liian isot housut henkseleineen, kalastajan villapaita, pullottava valkoinen paita. Tämä uni-Gibreel, joka niin kovasti muistuttaa valveminäänsä, seisoo tutisten kaikken pyhimmässä, ja hänen edessään istuu Imaami, jonka silmät ovat valkoiset kuin pilvet.
Gibreel puhuu tyytymättömään sävyyn kätkeäkseen pelkonsa.
"Miksi vaatia arkkienkeleitä? Kuten tiedätte, ne ajat ovat menneet."
Imaami sulkee silmänsä, huokaisee. Matosta kohoaa pitkiä karvaisia kärsiä, jotka kietoutuvat Gibreelin ympärille, pitävät hänet aloillaan.
"Ette tarvitse minua", Gibreel korostaa. "Ilmestys on täydellinen. Päästäkää minut."
Toinen pudistaa päätään ja puhuu, paitsi että hänen huulensa eivät liiku, ja Gibreelin korvat täyttää Bilalin ääni, vaikka lähettäjää ei näy missään, tämä on se yö, ääni sanoo, ja sinun pitää lennättää minut Jerusalemiin.
Sitten tuo huoneisto haihtuu ja he seisovat katolla vesisäiliön vierellä, sillä jos Imaami haluaa liikkua, hän voi pysyä paikoillaan ja liikuttaa ympäröivää maailmaa. Tuuli liehuttaa hänen partaansa. Se on pitempi nyt; ellei tuuli tarttuisi siihen kuin lepattavaan sifonkihuiviin, se viistäisi lattiaa hänen jalkojensa alla; hänellä on punaiset silmät, ja hänen äänensä riippuu taivaalla hänen ympärillään. Vie minut. Gibreel väittää: Minusta tuntuu että osaatte sen vaivatta itsekin, mutta yhdellä ainoalla hämmästyttävän nopealla liikkeellä Imaami heilauttaa partansa olkansa yli, kiskaisee ylös viittansa ja ihokkaansa paljastean kaksi luisevaa, miltei hirmuisen karvaista jalkaa, ja loikkaa sitten korkealle öiseen ilmaan, pyörähtää kierroksen ja asettuu Gibreelin olkapäille, tarraa häneen sormin jotka ovat kasvaneet pitkiksi käyriksi koukkukynsiksi. Gibreel tuntee kohoavansa ilmaan harteillaan meren äijä, Imaami jonka karvoitus kasvaa hetki hetkeltä, liekkuu joka suuntaan, kulmakarvat viireinä tuulessa.
Jerusalem, hän ihmettelee, missä suunnassa se on? - Ja sehän on liukas sana, tuo Jerusalem, se voi olla idea siinä kuin paikka: päämäärä, mielenylennys. Missä on Imaamin Jerusalem? "Porton tuomio", kaikuu aineeton ääni hänen korvissaan. "Babylonin, porttojen ja kauhistuksien äidin tuho."
He kiitävät yössä. Kuu alkaa kuumottaa, kuplia kuin juusto grillissä; Gibreel näkee miten siitä vähän väliä putoaa kappaleita, kuunpisaroita, jotka sihisevät ja poksahtelevat taivaan kihisevällä parilalla. Heidän alleen ilmestyy maata. Kuumuus kasvaa kiivaaksi.
Maisema on suunnaton, punertava, tasalatvaisine puineen. He lentävät yli tasahuippuisten vuorten; kalliotkin ovat täällä helteen litistämät. Sitten he saapuivat korkealle, miltei täydellisen keilan muotoiselle vuorelle, samalle joka on postikortistoituna eräällä kaukaisella takanreunuksella; ja vuoren katveessa on kaupunki, joka on rukoilijan lailla heittäytynyt sen jalkoihin, ja vuoren alarinteillä palatsi, se palatsi, hänen palatsinsa, Keisarinnan, jonka radiosanomat ovat kukistaneet. Tämä on radioamatöörien vallankumous.
Gibreel, jolla Imaami ratsastaa kuin matolla, kaartaa matalammalle, ja kadut näyttävät elävän kiehuvassa yössä, ne ikään kuin kiemurtelevat käärmeiden lailla, ja Keisarinnan tappion palatsin edessä puolestaan näyttää kasvavan uusi kukkula, meidän katsellessamme, baba, mitä siellä on tekeillä? Imaamin ääni riippuu ilmassa: "Mene alas. Minä näytän sinulle Rakkauden."
He ovat kattojen tasalla, kun Gibreel tajuaa että kadut kuhisevat väkeä. Ihmiset ovat pakkautuneet niin tiheään noille mutkaisille kujille, että he ovat sekoittuneet suuremmaksi, yhtenäisemmäksi, armottomaksi, mateliamaiseksi olion. Ihmiset etenevät hitaasti, tasaista tahtia, kujilta sivukaduille, sivukaduilta pääkaduille, ja kaikki kerääntyvät lopulta valtakadulle, joka kaksitoistakaistaisena ja eukalyptusten varjostamana johtaa palatsin porteille. Valtakatu on pullollaan kansaa; se on tämän uuden, monipäisen olion keskuselin. Seitsemänkymmentä henkeä rinnan kansa vaeltaa kohti Keisarinnan portteja. Joiden edessä hänen henkikaartilaisensa odottavat kolmessa rivissä, maaten polvillaan ja seisten, konekiväärit valmiina. Ihmiset kulkevat ylämäkeä kohti aseita; seitsemänkymmentä kerrallaan he tulevat ampumaetäisyyden päähän; aseet pajattavat, ja he kuolevat, ja seitsemänkymmentä seuraavaa kiipeää kuolleiden yli, aseet hihittävät taas kertaalleen, ja kuolleiden kukkula kasvaa korkeammaksi. Seuraavat lähtevät puolestaa kiipeämään. Kaupungin pimeissä porttikäytävissä on äitejä, jotka peitetyin päin työntävät rakkaita poikiaan paraatiin: mene, ryhdy marttyyriksi, tee niin kuin on tarpeen, kuole. "Näet miten he minua rakastavat", sanoo aineeton ääni. "Yksikään tyrannia maan päällä ei kykene vastustamaan tätä verkalleen astuvaa rakkautta."
"Tämä ei ole rakkautta", vastaa itkevä Gibreel. "Tämä on vihaa. Hän on ajanut heidät teidän syliinne." Selitys kuulostaa hataralta, keinotekoiselta.
"He rakastavat minua", sanoo Imaamin ääni, "koska minä olen vesi. Minä olen hedelmällisyys ja hän on rappio. He rakastavat minua koska lupaan särkeä kellot. Ihmiset, jotka kääntyvät pois Jumalasta, menettävät rakkauden, ja varmuuden, ja myös hänen rajattoman aikansa tajun, ajan joka käsittää menneen, nykyisen ja tulevan; ajattoman ajan, jolla ei ole etenemisen tarvetta. Me halajamme ikuisuutta, ja minä olen ikuisuus. Keisarinna ei ole mitään: pelkkä tik taikka tak. Joka päivä hän katsoo peiliin ja kauhistuu iän ajatusta, ajan kulumista. Niinpä hän on oman luontonsa vanki; hänkin on Ajan kahleissa. Vallankumouksen jälkeen ei kelloja ole; kaikki syntyvät uudelleen, kaikki me olemme samassa muuttumattomassa iässä Kaikkivaltiaan Jumalan kasvojen edessä.
Iranilaiset marssivat ajatollan puolesta, kun tämä oli pidätetty vuonna 1963 (wikipedia). Monet saivat surmansa konekivääreiden luodeista.
[...]
Al-Lat putoaa.
Alas hän syöksyy, yön kuningatar Al-Lat, rysähtää pää edellä maahan, murskaa kallonsa sirpaleiksi, ja lojuu päättömänä mustana enkelinä, siivet irtiraastettuina, yhtenä surkeana myttynä pienen punotun portin luona palatsin puutarhassa. - Ja Gibreel, joka kauhuissaan kääntää katseensa hänestä pois, näkee Imaamin kasvavan hirviöksi, makaavan palatsin etupihalla suu ammollaan kohti portteja; kun ihmiset marssivat niiden läpi, hän nielee heidät kokonaisina.
Al-Latin ruumis on lakastunut ruohikolla, jättänyt jälkeensä pelkän tumman läiskän; ja nyt Deshin pääkaupungin jokainen kello alkaa soida, ja se jatkuu loputtomiin, yli kahdentoista, yli kahdenkymmenenneljän, yli tuhannen ja yhden; ne ilmoittavat Ajan loppua, hetkeä joka on mittaamisen tuolla puolen, maanpakolaisen paluun hetkeä, veden voittoa viinistä, Imaamin Epäajan alkua.




Kuvamateriaalia Iranin vallankumouksesta. (wikipedia)