Miksi raiskauksen uhreja rangaistaan islamin lain mukaan usein aviorikoksesta?
Vastaus:
Islamin lain mukaan raiskaus voidaan todistaa ainoastaan, jos raiskaaja tunnustaa tai teolle on neljä miespuolista todistajaa. Nainen joka väittää tulleensa raiskatuksi ilman neljän miehen todistusta tulee tosiasiassa tunnustaneeksi sukupuoliyhteyden harjoittamisen. Jos uhri tai raiskaaja on naimisissa, on kyseessä aviorikos.
2:282 Tässä jakeessa vahvistetaan, että naisen todistus on oikeudessa vain puolet miehen todistuksesta (naisen sana ei kelpaa miehen sanaa vastaan)
24:4 "Jotka syyttävät aviovaimoja haureellisesta elämästä eivätkä tuo neljää todistajaa, heille annettakoon kahdeksankymmentä raipaniskua..." Tarkasti ottaen tämä jae käsittelee aviorikosta (se ilmoitettiin silloin, kun Muhammedin lempivaimoa syytettiin aviorikoksesta ja sille oli vain kolme todistajaa). Se tukee kuitenkin sharia-lain sääntöjä raiskauksesta, sillä jos neljää miestodistajaa ei löydy, "ei raiskausta ole tapahtunut".
24:13 "Miksi panettelijat eivät tuoneet neljää todistajaa tuekseen? Sillä kun he eivät esittäneet todistajia, he ovat Jumalan silmissä valehtelijoita."
2:223 "Vaimonne ovat teidän peltonne, käykää pelloillanne mielenne mukaan". Islam ei tunnusta raiskausta avioliitossa, sillä miehellä on aina oikeus seksiin vaimojensa kanssa.
Hadith:
Bukhari 5.59.462 on taustana Koraanin vaatimukselle neljästä todistajasta aviorikoksessa. Muhammedin lempivaimoa, Aishaa, syytettiin [moniavioisen] miehensä pettämisestä. Kolme todistajaa vahvisti tapahtuneen, mutta selvästikään Muhammed ei halunnut uskoa sitä, ja niinpä hän teki päätöksen, että tarvitaan neljä todistajaa.
Musliminaisen raiskaus on islamin lain vastaista - sen sijaan toisuskoisen naisen raiskaus ei ole mikäli hänet on 'vangittu taistelussa' tai ostettu orjaksi. Jopa musliminaisen raiskaus on lähes mahdotonta todistaa islamin lain (sharian) tiukan tulkinnan perusteella. Jos mies väittää kyseessä olleen molemminpuolinen suostumus seksiin, ei naisella ole juurikaan mahdollisuutta todistaa sitä vääräksi. Islam sälyttää vastuun seksuaalisen kanssakäymisen välttämisestä naiselle.
IslamWeb.net sivustolla annettu fatwa (uskonnollinen tulkinta) heijastaa tätä sääntöä ja jopa sättii insestin uhria siitä, ettei hänellä ole esittää "todisteita":
Kuitenkaan hänen ei ole luvallista syyttää isäänsä raiskauksesta ilman todisteita. Sharia todellakin määrää joitakin erikoisehtoja, joita ei muissa rikoksissa vaadita, zinan (esiaviollisen seksin tai aviorikoksen) todistamiseen. Zina-rikosta ei vahvisteta, paitsi jos tekijä tunnustaa tai jos on neljä luotettavaa miespuolista todistajaa. Sen sijaan naisen todistusta ei hyväksytä.
Niinpä tämän tytön tai hänen äitinsä väite ei islamin mukaan käy todisteeksi isää vastaan, varsinkin jos tämä kieltää teon.
Näin ollen tällä tyttärellä ei ole todisteita väitteensä tueksi, eikä hänen olisi tullut väittää tulleensa isänsä raiskaamaksi eikä hänen olisi pitänyt viedä asiaa oikeuteen. (IslamWeb.net)
Koska on äärimmäisen epätodennäköistä, että lapsen hyväksikäyttäjä olisi vahingoittanut uhriaan "neljän luotettavan miehen" läsnäollessa, islamin laki takaa hyväksikäyttäjille täyden vapautuksen.
Islamin laki asettaa todistajat rikosteknisten todisteiden (kuten DNA) edelle. Mielenkiintoinen tilanne syntyy silloin, kun uhri väittää raiskauksen tapahtuneen ja mies sanoo, ettei seksiä ole lainkaan harjoitettu. Neljän miestodistajan puuttuessa raiskausta ei voi todistaa. Silloin naisen todistus on aviorikoksen "tunnustus". Hänet voidaan kivittää kuoliaaksi, vaikka mies pääsee rangaistuksetta, koska hän ei koskaan "tunnustanut" seksuaalista aktia.
Jotkut uskonoppineet syyttävät naista raiskauksesta. Australialainen sheikki Feiz sanoi taannoin, että raiskauksen uhri "saa syyttää kaikesta itseään. Hän näytti kauneutensa koko maailmalle...viekoitellen miestä ja vedoten hänen lihalliseen luontoonsa."
Eräs maailman kunnioitetuimmista sunnioppineista, sheikki Yusuf al-Qaradawi, sanoi yleisölleen al-Jazeera kanavan TV-ohjelmassaan, että "vapautuakseen syyllisyydestä, naisen on täytynyt osoittaa jonkinlaista säädyllisyyttä."
Vuonna 2014 Syyrian päämufti sheikki Abd al-Rahman Ali al-Dala julkaisi lausunnon, joka antaa sotilaille uskonnollisen luvan raiskata naiset, jotka he saavat vangeiksi.
Avioliitossa puolestaan ei voi tapahtua raiskausta vaikka aviomies olisi hakannut vaimoaan saadakseen alistettua hänet. Toinen fatwa muistuttaa naista, että "hänellä ei ole oikeutta torjua miestään, vaan hänen tulee suostua aina kun hänen miehensä sitä pyytää." (Islam Q&A, Fatwa No. 33597).
Tulee tietysti muistaa, että useimmat muslimimaat eivät toimi tiukasti islamilaisen lain mukaan, vaan länsimaista lainattujen oikeusnormien perusteella. Niinpä näissä maissa raiskauksen uhrilla on mahdollisuus saada oikeutta kohtuullisempien todistussääntöjen perusteella.
A 14 yr old girl has accused her father of sexually abuse since the age of 9 and also of rape. The mother of the girl says the father has admitted the abuse but not the rape. The father is now flatly denying that anything happened and says the mother has misunderstood what he said. The girl is still adamant that it all took place and by the way the man is on bail. How would this be dealt with according to Islamic law?
Answer
All perfect praise be to Allaah, The Lord of the Worlds. I testify that there is none worthy of worship except Allaah, and that Muhammad sallallaahu `alayhi wa sallam ( may Allaah exalt his mention ) is His slave and Messenger.
It is an abominable sin that a father sexually abuses his daughter and it is even more abominable if he rapes her. If he does so with any girl, it is strictly forbidden, let alone him doing so with his own daughter.
However, it is not permissible to accuse the father of rape without evidence. Indeed, the Sharee’ah put some special conditions for proving Zina (fornication or adultery) that are not required in case of other crimes. The crime of Zina is not confirmed except if the fornicator admits it, or with the testimony of four trustworthy men, while the testimony of women is not accepted.
Hence, the statement of this girl or the statement of her mother in itself does not Islamically prove anything against the father, especially that the latter denies it. Therefore, if this daughter has no evidence to prove that her accusations are true, she should not have claimed that she was raped by her father and she should not have taken him to the court. But if what she says is true, then she has the right to ask for protection from him even by taking him to the court so that he would not continue committing this evil or practice more sinful acts with her. In this case, she would claim his dissoluteness and her fear of his evil so that she will be kept apart from him.
Niin epätodelliselta kuin tämä tapahtuma tuntuukin, islamilaiset päänkatkaisut eivät ole tuntemattomia länsimaissa, eivät edes Yhdysvalloissa.
Vuonna 2011 eräs amerikan pakistanilainen, joka avusti TV-kanavaa "Bridges TV", jonka tarkoitus on "vähentää muslimeihin kohdistuvaa negatiivista stereotypisointia", leikkasi oman vaimonsa pään irti.
Vähän aikaa sitten ilmestyi järkyttävä video "vapautetusta" Libyasta, jossa naamioitunut mies hakkaa vangin pään irti machetella - huutaen jälleen "Allahu Akhbar".
Tärkeämpää Lontoon kaulan katkaisussa on kuitenkin sen julkeus - se tehtiin kirkkaassa päivänvalossa ja tekijät ylpeilivät teollaan kameroiden edessä, kuten usein tapahtuu islamilaisessa maailmassa.
Se kuvastaa jotain, jota kutsun "islamin numerosäännöksi", joka käy toteen hämmästyttävän tarkasti: Mitä suurempi on muslimien lukumäärä, sitä enemmän muslimimaailmaan kuuluvia ilmiöitä - tässä tapauksessa julkeaa väkivaltaa vääräuskoisia vastaan - esiintyy.
Yhdysvalloissa, missä muslimeja on vähemmän kuin yksi prosentti väestöstä, Lontoon tapaiset hyökkäykset ovat epätavallisia. Islamilainen itsevarmuus rajoittuu poliittiseen aktivismiin, jonka tarkoituksena on esittää islam "rauhan uskontona" sekä harvalukuiset ja salakähmäiset terroriteot.
Euroopassa, missä muslimit muodostavat suurempia vähemmistöjä, avoin väkivalta on tavallista. Mutta koska he ovat yhä haavoittuvainen vähemmistö, islamilainen väkivalta esitetään aina "epäkohtien" kontekstissa, mikä rauhoittaa länsimaalaiset.
Muslimien noin kymmenen prosentin osuudella väestöstä Lontoon murhamiehet esiintyivät kyllä röyhkeästi, mutta he kuitenkin vetosivat epäkohtiin. Seisoen kädet veressä murhaaja julisti: "Me vannomme kaikkivaltiaan Allahin nimeen, ettemme koskaan lakkaa taistelemasta ennen kuin jätätte meidät rauhaan...Ainut syy tekoomme on se, että muslimeja kuolee brittisotilaiden käsissä joka päivä."
Epäkohtia ei enää tarvita, kun muslimien osuus kasvaa 35-40 prosenttiin väestöstä, jolloin he tuntevat kykenevänsä käymään täysimittaiseen jihadiin kuten Nigeriassa, missä pohjoisen muslimienemmistö on terrorisoinut kristittyjä - tehden pommi-iskuja satoihin kirkkoihin ja katkaisten satojen vääräuskoisten kaulat.
Sudanissa Khartumin hallitus teurasti miljoonia puhdistaakseen maan kristityistä ja monijumalaisista. Aiemmin kristittyenemmistöinen Libanon syöksyi kohtalokkaaseen sisällissotaan, kun muslimit kävivät rauhattomiksi.
Kun ääriainekset saavuttavat enemmistön, väkivalta ironisesti vähenee, mutta siihen on syynä se, että vääräuskoisia on vähemmän vainottavaksi. Ja jäljelle jääneet vääräuskoiset pitävät matalaa profiilia ja harjoittavat varovaisuutta - dhimmeinä - ja huolehtivat siitä, että "tietävät paikkansa".
Egypti on tyyppiesimerkki tästä tilanteesta 85 prosentin muslimiväestöllään. Koptikristityt ovat hyökkäysten, mutta eivät täysimittaisen jihadin, kohteena. Muslimiveljeskunnan hallinnon alla heidän alistamisensa on muuttumassa viralliseksi, mukaan lukien uudet "blasfemialait", joiden perusteella monia kristittyjä on vangittu ja vahingoitettu.
Hyökkäykset vääräuskoisia vastaan loppuvat, kun muslimit saavuttavat 100 prosentin osuuden väestöstä, kuten Saudi-Arabiassa - missä kaikki kansalaiset ovat muslimeja ja missä kirkot ja kaikki ei-islamilainen on kokonaan kielletty.
Tämä on islamin numerosääntö.
Kun muslimiväestö kasvaa länsimaissa, voimme laskea sen varaan,että julkeat hyökkäykset vääräuskoisia vastaan tulevat lisääntymään - kaulojen katkaisemisineen.
Hiljattain Ranskassa, missä on Euroopan suurin muslimipopulaatio, toinen eurooppalainen sotilas joutui puukotetuksi kaulaan hurskaan muslimin toimesta.
Nyt on kysyttävä, miten kauan valtamedia ja poliitikot kieltäytyvät kohtaamasta todellisuutta muun muassa levittämällä väärää epäkohta-argumenttia, joka hylätään heti, kun muslimiväestö on tarpeeksi suuri - kuten Euroopassa on jo nähtävissä - ja täysimittainen jihad alkaa?
Lee Rigbyn murhaaja vetoaa epäkohtiin. Allahu Akhbar!
Grooming on aikuisen suorittama manipulatiivinen prosessi, jossa hän valmistelee lapsen seksuaalista hyväksikäyttöä luomalla lapseen kiintymys- ja luottamussuhteen.[1] Yleensä grooming-prosessi alkaa netissä, esimerkiksi Facebookissa.[2] Erityisen yleisiä grooming-prosessin alkamistapoja ovat lapsen kehuminen ja lapsen kuvan kommentointi.[3] Suoraan seksiin viittaavat yhteydenotot ovat harvinaisia.[3] Prosessin osana voi olla esimerkiksi ystävällisyyttä, hellyyttä ja lahjojen antamista, ja lapsi on yleensä vapaaehtoisesti luomassa suhdetta.[1][4] Myöhemmin kuvaan voi astua mukaan esimerkiksi kiristys.[1] Lapsen houkutteleminen seksuaalisiin tarkoituksiin on rikoslain 20. luvun 8 b §:n mukaan rikos, josta voidaan tuomita sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi.[5] -- Wikipedia
Sheffieldin tuomioistuin (Crown Court) käsitteli syys-lokakuussa syytteitä kahdeksaa miestä vastaan, joita epäiltiin raiskauksista ja muista seksuaalirikoksista neljää tyttöä kohtaan, joista kolme olivat 13-16 vuotiaita. Tuomioistuin totesi heistä viisi syyllisiksi ja vapautti kolme muuta. Kaikki syytetyt olivat pakistanilaisia muslimeja ja tytöt olivat valkoisia brittejä. Onko sillä väliä? Syynä ei ole se, mitä British National Party haluaa meidän uskovan, mutta se ei silti ole merkityksetöntä.
Razwan Razaq, 30, hänen 24-vuotias veljensä Umar, Muhammed Zafran Ramzan, 21, Adil Hussain, 20, ja Mohsin Khan, 21 tuomittiin vankeusrangaistuksiin, joiden pituudet vaihtelivat neljästä ja puolesta vuodesta yhteentoista vuoteen.
Rikokset tehtiin aivan tavallisen eteläisen Yorkshrin kaupungin Rotherhamin ympäristössä. Vaikka työttömyys on varsin korkea, on Rotherdam myös suosittu matkailukohde kesäisin, kun All Saints -aukio muuttuu hiekkarannaksi. Joko kuukausi myydään markkinoilla paikallisten viljelijöiden ja kauppiaiden tuotteita, ja Jamie Oliver yritti TV-sarjassaan opettaa kaupungin asukkaille terveellisiä ruokatottumuksia.
Monet vanhemmat ovat kuitenkin enemmän huolissaan lapsistaan kuin orgaanisesta ruuasta. Rotherham on joutunut monien muiden Pohjois-Englannin kylien ja kaupunkien tapaan sellaisten rikollisjengien uhriksi, jotka käyttävät lapsia hyväkseen. Vaikka lasten seksuaalista hyväksikäyttöä tapahtuu kaikissa yhteisöissä ja kulttuureissa, Rotherhamissa ja muualla Yorkshiressa ja Lancashiressä on organisoituja aasialaisia paritusjengejä, jotka kauppaavat uhrejaan rahaa ja palveluksia vastaan.
"Nämä miehet tuntevat toisensa ja luottavat toisiinsa", sanoo Jane, erään uhrin äiti. "He eivät käytä näitä tyttöjä hyväkseen, koska he ovat muslimeja, vaan koska he ovat rikollisia, jotka ajattelevat olevansa lain yläpuolella."
Vaikka Rotherhamin tapauksessa ei olekaan kovaa näyttöä taloudellisesta hyödystä, lastensuojelun asiantuntijat kertovat minulle, että kuvio näissä tapauksissa on sellainen, että tyttöjä kaupataan rahaa ja palveluksia vastaan rikollisten välillä. Monet alueella toimivat jengit huomasivat tulojensa laskeneen huomattavasti, kun huumeiden hinta laski, ja tyttöjen kauppaaminen korvasi tätä menetystä.
Janen tytär Sophie (nimet muutettu) oli onnellinen, tavallinen 12-vuotias, kunnes hän tapasi ryhmän aikuisia miehiä, jotka alkoivat kontrolloida koko hänen elämäänsä. Ennen kuin hän vuotta myöhemmin pääsi pakenemaan, jengin jäsenet raiskasivat hänet "ajaakseen hänet sisään" ja antoivat hänet sitten muiden miesten raiskattavaksi.
Parittajien käyttämät keinot olivat kehittyneitä ja pahaenteisiä. Ensin tytöt valittiin eri paikoista, kuten puistoista, kouluista, vapaa-ajanviettopaikoista ja kauppakeskuksista, jonka jälkeen saman ikäisiä poikia lähetettiin ystävystymään heidän kanssaan. Kun ystävyysside oli luotu, pojat esittelivät tytöt nuorille miehille, joiden sanottiin usein olevan heidän serkkujaan.
Sitten grooming lähti varsinaisesti käyntiin. Nuoret miehet ottavat tytöt autoihinsa, antavat heille votkaa, savukkeita ja kannabista, ja vievät heitä paikkoihin, joissa heidän ikäisensä eivät yleensä käy.
Usein parittaja antoi tytölle matkapuhelimen "lahjaksi", jolloin hän saattoi seurata kaikkia tytön puheluita ja tekstiviestejä ja jota käytettäisiin myöhemmin yksityiskohtaisten ohjeiden antamiseen "pokille". Mies myy tytön kontaktille noin 200 punnalla kerta tai muun liiketoimen maksuna. "Minulta kysyttiin aina, miksi menen takaisin parittajani luo", kertoo Sophie, "mutta he imartelevat sinua ja saavat sinut tuntemaan, että sinua todella rakastetaan. Pidin häntä poikaystävänäni kunnes oli liian myöhäistä paeta." Toinen parittajan käyttämä taktiikka saada tyttö täydelliseen hallintaan on saada hänet inhoamaan ja epäilemään vanhempiaan. Parittajat kertovat tytöille jatkuvasti, että heidän uhriensa vanhemmat ovat rasistisia aasialaisia kohtaan ja että he eivät hyväksy hänen suhdettaan, koska miehet ovat pakistanilaisia muslimeja, eivätkä sen takia, että he ovat vanhempia miehiä. Jotkut tapaamistani vanhemmista olivat rasisteja ja jotkut olivat kehittäneet oikein fobian aasialaisia miehiä vastaan, jota lietsoi rasistisien ryhmien väärä informaatio ja suvaitsemattomuus vastauksena näihin paritusjengeihin
Leedsissä sijaitseva parituksen vastainen järjestö (Coalition for the Removal of Pimping, Crop) tukee perheitä, joiden lapset ovat joutuneet hyväksikäyttöverkostojen uhriksi. Crop on ymmärrettevästi vaitelias lasten hyväksikäyttäjien ja parittajien rodusta tai uskonnosta. Meidän ei tule keskittyä etniseen ryhmään, koska kyse on lapsia hyväksikäyttävistä miehistä. Cropin aikaisemmin tekemä tutkimus osoitti, että suuri enemmistö groomatuista lapsista on valkoisia ja enemmistö tekijöistä on aasialaista alkuperää. "Yhteiskunta tuomitsee naisten seksuaalisen aktiivisuuden ja julkinen sektori ja uhrien yhteisö katsoo, että tytöt olivat itse pyytäneet sitä", sanoo Cropin Rachel Loise. "Tekijät ovat viimeisiä, jotka tuomitaan. Syytteet ovat harvassa ja rangaistukset eivät ole riittävän kovia."
Koska lasten hyväksikäyttöä vastustavat järjestöt ovat haluttomia puuttumaan tähän asian, koska Pohjois-Englannissa nämä rikolliset grooming-jengit koostuvat pakistanilaisista muslimeista, on seurauksena valitettavasti, että BNP:n tapaiset rasistiset järjestöt ottavat asian omakseen.
"Se tosiasia, että nämä nimenomaiset jengit koostuvat pakistanilaisista miehistä, on merkittävää, mutta ei sillä tavalla kuin rasistit haluaisivat meidän uskovan", sanoo lastensuojelun asiantuntija, joka haluaa pysyä nimettömänä. "BNP haluaa uskotella meille, että valkoisten tyttöjen hyväksikäyttö kuuluu näiden miesten kulttuuriin - mikä ei missään tapauksessa ole totta - totuus on se, että nämä miehet tietävät, että poliisi ei halua tulla syytetyksi rasismista tämän päivän henkisessä ilmastossa."
Vuonna 2004 Channel 4 veti pois kiistanalaisen Annie Hallin dokumentin Edge of the City, joka kertoo vanhemmista, jotka yrittivät estää nuorten aasialaisten jengejä käyttämästä valkoisia jopa 11-vuotiaita tyttöjä seksuaalisesti hyväkseen. Nyt se on BNP:n käyttämää poliittista materiaalia.
Colin Cramphorn, silloinen West Yorkshiren poliisipäällikkö liittyi sellaisiin ryhmiin kuin Unite against Fascism (yhdessä fasismia vastaan) vaatiessaan dokumentin esittämättä jättämistä. Channel 4 suostui vaatimuksiin sanoen, että kyse ei ollut sensuurista vaan ajoituksesta paikallis- ja EU:n vaalien takia. Mutta monet sanovat, että lähetyksen viivyttäminen vahvisti BNP:n väitteitä.
Kun elokuvan lähetys oli peruutettu, eräs äiti lähetti Annie Hallille tekstiviestin: "On häpeä, että äänet menevät nuorten tyttöjen elämän edelle."
Monissa perinteisissä yhteisöissä erilaisen etnisen taustan omaavat pojat ja miehet saattavat olla tyttöjen mielestä jännittäviä ja puoleensavetäviä.
"Mies jota pidin poikaystävänäni tapasi pukeutua todella hyvin ja hän tuoksui aina hyvältä", sanoo Sophie, "ja tapa miten hän puhui oli tosi ihana, ja jopa hänen käytöstapansa vaikuttivat paremmilta kuin niiden poikien, joita olin tuntenut."
Emma Jackson tietää tarkalleen, miten paritusjengit toimivat Rotherhamissa, koska hänkin oli yhden niistä uhri. Kun Emma oli 12, hän ystävystyi ikäistensä aasialaisten poikien kanssa, jotka esittelivät hänet 20-30 vuotiaille sukulaisilleen.
Emmalla ei huomannut kuinka häntä groomattiin ja aivopestiin, kunnes aivan yllättäen hänet vietiin joutomaalle ja jengin johtaja raiskasi hänet. Jengin jäsenet katselivat naureskellen ja kuvasivat tapahtuman puhelimillaan.
"Ihmiset kysyvät miksi menin takaisin Tarikin luo vaikka hän raiskasi minut", Emma kertoo, "mutta hän uhkasi heittää palopommin kotiini ja raiskata äitini, jos yrittäisin paeta."
Emma toimii nyt hyväntekeväisyysjärjestössä, joka pyrkii estämään lasten seksuaalista hyväksikäyttöä, ja antaa tukea monille paritusjengien uhreille. Hän on huomannut, että yhä nuoremmat tytöt joutuvat uhreiksi.
"Jengit haluavat neitsyitä ja tyttöjä, joilla ei ole sukupuolitauteja. Useimmilla seksiä ostavilla miehillä on muslimivaimot eivätkä he halua tartuntaa. Mitä nuoremmalta näytät, sitä paremmin menet kaupaksi."
Eräs nuorisotyöntekijä eteläisestä Yorkshirestä kertoi, että koska uskonnollisia muslimeja painostetaan naimaan neitsyitä oman sukunsa parista, monet pitävät valkoisia tyttöjä helposti saatavina ja "turvallisempina" kuin pakistanilaisia tyttöjä.
Kun kirjoitin ensimmäisen kerran aasialaisista grooming-jengeistä vuonna 2007, nimeni ilmestyi "Islamophobia Watch: Documenting anti-muslim bigotry" -nettisivulle (islamofobian seuranta: muslivastaisuuden dokumentointi). Siellä mainittiin myös Ann Cryer, entinen Labourin kansanedustaja Yorkshiren Keighleystä, joka oli ollut eturintamassa tämän ongelman ratkaisemisessa se jälkeen, kun hän oli saanut jengien uhrien vanhemmilta avunpyyntöjä.
Toisten äitien mukaan pelko rasistiksi leimautumisesta sai poliisin ja sosiaalihuollon vastahakoiseksi tutkimaan näitä rikoksia toisiinsa liittyvinä ja organisoituina. Eräs äiti Rotherhamista, jonka 14-vuotias tytär groomattiin prostituutioon, ja joka raiskattiin toistuvasti 12 kuukauden aikana, kertoi, että melkein jokainen näistä tuomituista Pohjois-Englannin miehistä on pakistanilainen, mutta viranomaiset väittävät, ettei se ole oleellista.
Muslimiyhteisöissä on kuitenkin kasvava joukko henkilöitä, jotka ovat halukkaita puhumaan näitä rikollisia vastaan. Mohammed Shafiq, joka johtaa Lancashiren Ramadhan Foundationia, joka työskentelee eri etnisten ryhmien rauhanomaisen rinnakkaiselon hyväksi, puhuu sen puolesta, että imaamit ja muut yhteisön johtajat puhuisivat seksuaalista hyväksikäyttöä vastaan.
"Olin yksi ensimmäisistä muslimiyhteisön sisällä, joka puhui tätä ilmiötä vastaan neljä vuotta sitten", sanoo Shafiq, "ja silloin sain tappouhkauksia joiltakin mustilta ja aasialaisilta. Mutta se mitä silloin sanoin, on osoittautunut oikeaksi - että jos me emme käsittele tätä ongelmaa, hyväksikäyttäjiä tulee yhä lisää ja yhä useampia tyttöjä vahingoitetaan."
Shafiq sanoo, että häntä "iljettää" kuulla joidenkin tekijöiden kutsuvan uhrejaan "valkoiseksi roskasakiksi". Hän lisää: "Sanon heille: haluaisitko, että omaa siskoasi tai tytärtäsi kohdeltaisiin tuolla tavoin?"
Joyce Thackerilla, Rotherhamin alueen lasten ja nuorten palveluiden strateginen johtaja, on laaja kokemus nuorten seksuaalisen hyväksikäytön käsittelystä. Hän sanoo, että on "mielenkiintoista", että useimmat tekijät ovat aasialaisia, mutta tässä on kuitenkin kyseessä vanhempien miesten lasten hyväksikäyttö.
"Entä nuoret pojat, jotka lähetään ystävystymään tyttöjen kanssa? sanoo Thacker, "Eivätkö hekin ole hyväksikäytön uhreja? Meidän täytyy varmistaa, että teemme enemmän positiivisten ja terveiden suhteiden eteen yhteisössämme, tai muuten näistä nuorista miehistä tulee heistäkin hyväksikäyttäjiä."
Rotherhamilainen järjestö Apna Haq tarjoaa apua perheväkivallasta kärsiville naisille ja lapsille. Sen johtaja Zlakha Ahmed kertoi minulle, että hänelle on yhteisöstä tullut paljon vastenmielisyyden ilmauksia varsinkin oikeudenkäynnin jälkeen, ja että näistä asioista pitäisi käydä enemmän julkista keskustelua. "Tämä hyväksikäyttö on hälyttävää ja asia on otettava esiin julkisesti. On yhä ihmisiä, jotka kieltävät tapahtuneen, joten mitä useampi näistä asioista puhuu, sen parempi."
Emma Jackson on nyt 22 vuotias ja käyttää paljon aikaansa lisätäkseen tietoisuutta grooming-verkostoista lastensuojelun, poliisin ja yleisön parissa. Hän sanoo, että vielä on paljon tehtävää rikollisjengeihin suhtautumisessa. "En saanut juurikaan apua poliisilta tai viranomaisilta, koska groomingia ja seksuaalista hyväksikäyttöä ei tunnistettu eikä ymmärretty silloin, kun se tapahtui minulle. Nyt on toisin ja on tärkeää, että kaikki viranomaiset toimivat yhdessä näiden lasten ja heidän perheidensä suojelemiseksi, jotta saamme käsiteltyä tämän ongelman."
Jos me kiellämme näiden jengien olemassaolon sen takia, että me jotenkin kieroutuneella tavalla yritämme olla anti-rasisteja ja hienotunteisia eri kulttuureja kohtaan, ne saavat toimia edelleen rankaisematta. Jotkut ihmiset, mukaanlukien jotkut valkoiset liberaalit, kieltäytyvät uskomasta mitä on meneillään. Jos emme selvitä tätä ongelmaa suoraviivaisesti ja tee yhteistyötä taistelussa tätä hirvittävää lasten hyväksikäyttöä vastaan, ainoat voittajat ovat ääriainekset.
"Forty-seven girls were identified as victims of child sexual exploitation during the police investigation. The men were all British Pakistanis (except for one from Afghanistan) and from Muslim backgrounds, and the girls were White; this led to national discussion of whether the crimes were racially motivated, or, conversely, whether the failure to investigate them was linked to the authorities' fear of being accused of racism."
"The Derby sex gang was a group of men who sexually abused up to a hundred girls in Derby, England, in one of the most severe cases of sexual abuse in recent times. In 2010, after an undercover investigation by Derbyshire police, members of the group were charged with 75 offences relating to 26 girls. The attacks provoked fierce discussion about race and sexual exploitation. Nine of the 13 accused were convicted of grooming and raping girls between 12 and 18 years old. [...] The gang of thirteen men, most of whom were from Pakistani backgrounds..."
"The Oxford sex gang was a group of seven men who preyed on pre-teen and under-age teenage girls in Oxford, England, from 2006 before their arrest and prosecution. In May 2013, they were convicted of sexual offences including rape, conspiracy to commit rape, arranging or facilitating child prostitution, trafficking for sexual exploitation, and procuring a miscarriage. Their victims were "subjected to sexual violence marked out by its sadism: sexual assaults designed to draw blood, multiple rapes, [and] physical attacks in which [they were] choked". As in the similar Rochdale, Rotherham, Derby and Telford prosecutions, all gang members were from Muslim backgrounds, and the girls were white, leading to renewed discussion as to whether the crimes were racially motivated and whether the initial failure to investigate them was linked to the authorities' fear of being accused of racism."
"The Bristol sex gang was a large group of Somali men who committed serious sexual offences against underage teenage girls in Bristol, southwestern England. In November 2014, they were convicted of offences including rape, paying a child for sex, causing or inciting child prostitution, sexual acts with children and sex trafficking.
[...]
Hugh Sherriffe, regional director for the children's charity Barnardo's, said the case was the "tip of the iceberg" and that similar sexual abuse was still taking place in Bristol and across the rest of the country. Police in Bristol have active investigations under way into similar sex crimes committed by "49 other suspects" of "various communities and ethnic backgrounds"."
[...]
Responding to the convictions, a local headteacher wrote in The Guardian's dedicated education section of how "schools can't cope with the tide of child sexual exploitation". The headteacher expressed dismay at the way in which the perceived ethnicity of the offenders had harmed race relations in Bristol and described how it had been necessary to devote the month before the verdict to "redoubling our focus on combating racism".
"The Telford sex gang was a group of seven men of Pakistani descent who preyed extensively on pre-teen and under-age teenage girls in Telford, England before their arrest and prosecution. In cases stretching over two years to late 2012, they were convicted of sexual offences including rape, controlling child prostitution, causing child prostitution and trafficking for the purpose of prostitution. A Channel 4 investigation into the gang revealed:
There were accounts concerning men who would ejaculate and then urinate in children's mouths, violating them in every orifice, as well as gang-rape by queues of men while girls were held hostage for hours, sometimes days – all the while being forced to listen to the screams of girls in other rooms with other men."
"The Peterborough sex abuse case involved groups of men who committed serious sexual offences against under-aged girls, some as young as 12, in the English city of Peterborough, Cambridgeshire. In a series of trials in 2014 and 2015, they were found guilty of rape, child prostitution and trafficking for sexual exploitation, among other offences. The men, who were of Pakistani, Iraqi Kurdish and Slovak Roma heritage..."
"The Banbury sex gang was a group of men who committed serious sexual offences against under-aged girls in the English town of Banbury, Oxfordshire. In March 2015, they were found guilty of offences including rape and sexual activity with a child over a period extending from 2009 to 2014. [...] The offences were rape, sexual activity with a child and inciting a child to engage in sexual activity. The men were named as Ahmed Hassan-Sule AKA Fiddy Baby, 21, Kagiso Manase, 20, Takudzwa Hova, 21, Mohamed Saleh, 21, Said Saleh, 20, Alexandru Nae, 19, Zsolt Szaltoni, 18 and Kyle Dean 19; they were found guilty at Oxford Crown Court.
The Aylesbury sex gang was a group of six men of South Asian heritage who committed serious sexual offences against two under-aged white girls in the English town of Aylesbury, Buckinghamshire. In July 2015, they were found guilty of offences including rape and child prostitution over a period extending from 2006 to 2012.
"Almost 500 children in Birmingham and the West Midlands have been identified as being victims of sexual exploitation or of being at risk of sexual exploitation in just six months, a new report has revealed."
"The document tells how the CSE situation in Birmingham has 'significant similarities' with Rotherham, where 1,600victims were abused by Asian grooming gangs. The new West Midland reports states: There are significant similarities to the Rotherham victim/offender and location profiles.
Tanskalainen lingvisti Tina Magaard tutki kolme vuotta kymmenen suurimman uskonnon kirjoituksia. Tarkoituksena oli tutkia yllyttivätkö uskonnot väkivaltaan.
Johtopäätös oli selvä: "Islamin tekstit eroavat selvästi muiden uskontojen teksteistä siten, että niissä kehotetaan muita enemmän väkivaltaan ja aggressioon toisten uskontojen seuraajia kohtaan. Sieltä löytyy myös suoria kehotuksia terrorismiin... Lisäksi tulevat Koraanin sadat kehotukset taistella toisia uskontoja tunnustavia vastaan."
Jakeet ovat mustavalkoisia ilman lieventävää kontekstia. Eräs toisuskoisten käsittelyä koskeva jae kuuluu: "Kun siis kohtaatte taistelussa uskottomat, niin nujertakaa heiltä niskat, niin että voitatte heidät!" (Koraani 47:4)
Islam ei ole ainoastaan kirjoituksissa maailman väkivaltaisin uskonto. Laaja tutkimus, joka perustui 45.000 henkilön haastatteluun, vahvistaa, että se on maailman väkivaltaisin uskonto myös käytännössä.
Tutkimus osoittaa, että islam on ainut uskonto, jossa ihmiset tulevat sitä väkivaltaisemmiksi, mitä vahvemmin he uskovat uskontoonsa.
Se tosiasia, että islam on maailman väkivaltaisin uskonto, on todennäköisin syy siihen, miksi muslimit ovat 11.9.2001 jälkeen syyllistyneet yli 27.000:een kuolonuhreja vaatineeseen terroritekoon islamin nimessä. Se on noin 2000 vuodessa, tai viisi päivässä.
Toinen tosiasia on, että muslimien määrä länsimaissa kasvaa dramaattisesti ja heistä on tulossa yhä uskonnollisempia: 75 prosenttia Euroopan muslimeista on sitä mieltä, että maailman väkivaltaisimman uskonnon kirjoitukset tulee ottaa kirjaimellisesti.
Luultavasti tämä on syy siihen, että 80 prosenttia Hollannin nuorista turkkilaisista ei näe "mitään väärää" jihadin julistamisessa toisuskoisia vastaan. Ja että 27 prosenttia ranskalaisnuorista ja 14 prosenttia kaikista alle 25-vuotiaista brittinuorista suhtautuu myötämielisesti terrorijärjestöön nimeltä Islamilainen Valtio. Näistä luvuista suurimman osan muodostavat luultavasti nuoret muslimit.
Eurooppa on nyt suurimman haasteen edessä, mitä se on milloinkaan kohdannut.
Tohtori Tawfik Hamid on islamin intellektuelli ja uudistaja, ja hän oli aikaisemmin Egyptiläinen ääri-islamisti. Hän oli radikaalin islamistiorganisaation Jamaa Islameia (JI) jäsen yhdessä Al-Zawaherrin kanssa, josta tuli myöhemmin Al-Qaidan kakkosmies. Radikalisoiduttuaan JI:n riveissä (noin 35 vuotta sitten) hänen omatuntonsa heräsi, hän ymmärsi radikaalin islamin vaarat ja alkoi opettaa uusia rauhanomaisia tulkintoja islamin klassisista ydinteksteistä.
Presidenttiehdokas tohtori Ben Carsonia kritisoitiin viime viikolla hänen kommentoituaan islamia.
Kun häneltä kysyttiin uskooko hän islamin olevan yhteensopiva perustuslain kanssa, hän vastasi: "Ei, en usko. En usko. En suosittelisi muslimia tämän maan johtoon."
Kriitikoiden epäonneksi pilkka, iva ja tuomitseminen eivät ole argumentteja.
Ne ovat väärässäolijan viimeinen oljenkorsi.
Muslimina - ja erityisesti radikaalin islamistijärjestön entisenä jäsenenä - voin ehdottomasti sanoa, että Carson on oikeassa. Ilman ainuttakaan poikkeusta, vahvistettu islamilainen kirjallisuus opettaa sellaisia väkivaltaisia periaatteita kuin uskosta luopuneiden tappamista, naisten lyömistä, homojen tappamista ja sotavangeiksi saatujen naisten seksuaalista hyväksikäyttöä.
Jos joku epäilee tätä, tai haluaa tehdä vastaväitteen, hänen on osoitettava nämä väitteet vääriksi. Jos Carsonin arvostelijat voisivat esittää yhdenkin vahvistetun islamilaisen teologisen kirjan, joka väittää muuta.
Jos he voisivat osoittaa yhdenkin tutkielman, joka on hyväksytty Al-Azhar yliopiston johtavien islaminoppineiden tai Saudi-Arabian uskonnollisten johtajien toimesta, ja joka hylkää perinteiset barbaariset islamin lain periaatteet.
Jos he voisivat tuoda esiin yhdenkin vahvistetun islamilaisen tekstin, joka selvästi ja yksiselitteisesti tuomitsisi uskonluopioiden tappamisen, naisten lyömisen, homojen tappamisen ja naisten ottamisen sotavangeiksi tarkoituksena raiskata heidät - ehkäpä sitten arvostelu olisi oikeutettua.
Mutta sellaista tekstiä ei ole.
Ja niin kauan kun tällaisia kirjoituksia ei löydy, Ben Carson on oikeassa. Nämä sharian arvot ja periaatteet, jotka ovat täysin ristiriidassa Amerikan perustuslain kanssa, ovat edelleen olennainen osa valtavirran islamia.
Ja pahempaa: edellämainitut hirvittävät arvot ovat islamissa "maloom mina aldeen Bil-Darora" (uskonnon välttämätön osa).
Toisin sanoen, jos kuka hyvänsä muslimi hylkää homojen ja uskonluopioiden tappamisen tai naisten lyömisen ja raiskaamisen, häntä ei enää pidetä muslimina sharian mukaan. Ja tällaiset säännöt ovat täysin perustuslain vastaisia.
On tullut aika määritellä radikaali islam. Pyydä paikallista moskeijaasi, islaminoppineita ja islamilaisia järjestöjä tuomitsemaan selväsanaisesti, yksiselitteisesti ja julkisesti seuraavat asiat:
A: Islamin uskosta luopuneiden tappaminen
B: Naisten lyöminen, ja kivittäminen kuoliaaksi aviorikoksen vuoksi
C: Juutalaisten kutsuminen sioiksi ja apinoiksi
D: Sodankäynti toisuskoisia vastaan islamin levittämiseksi, kun toisuskoisille on annettu kolme vaihtoehtoa - alistu islamille, maksa jizyaa (nöyryyttävä vero) tai tule tapetuksi.
E: Toisten ihmisten orjuuttaminen
F: Taistelu juutalaisia vastaan ja heidän tappamisensa ennen "päivien loppua".
G: Homojen tappaminen.
Todellisen maltillisen henkilön ja järjestön tulisi voida välittömästi tuomita kaikki edellämainitut asiat ja vastustaa niitä julkisesti ja yksiselitteisesti.
Muslimimaailma ei voi odottaa maailman kutsuvan islamia rauhanomaiseksi niin kauan kuin he opettavat ja tukevat yllämainittuja opetuksia.
Rooma (CNN) - Maahanmuuttajien joukossa Libyasta Italiaan olleet muslimit heittivät 12 kanssamatkustajaansa yli laidan - tappaen heidät - koska nuo 12 olivat kristittyjä, sanoi Italian poliisi tiistaina.
Italian viranomaiset ovat vanginneet 15 ihmistä epäiltynä kristittyjen murhaamisesta merellä, sanoi Palermon poliisi Sisiliassa.
Palermon poliisin mukaan muut matkalla olleet sanoivat, että he pelastivat itsensä "koska he tekivät voimakasta vastarintaa hukuttamisyrityksiä vastaan ja muodostivat ihmisketjun".
Kaksitoista kuollutta olivat poliisin mukaan Nigeriasta ja Ghanasta.
Tuhannet ihmiset vuosittain tekevät vaarallisen matkan Pohjois-Afrikasta Euroopan Välimeren rannikolle, monesti huonosti varustetuilla laivoilla. Monet matkaajat pakenevat sotaa ja köyhyyttä Afrikassa ja Lähi-idässä.
Italian rannikkovartioston mukaan yli 10.000 ihmistä saapui Libyasta Italian rannikolle yksin viime viikonloppuna.
Joka vuosi moni kuolee yrittäessään matkaa, usein syynä on veneen kaatuminen. Viime vuonna ainakin 3200 kuoli. Kansainvälisen siirtolaisuusjärjestön (IOM) mukaan vuodesta 2000 lähtien lähes 22.000 ihmistä on kuollut yrittäessään Välimeren ylitystä.
IOM kertoi torstaina viimeisimmästä veneen uppoamisesta. Vain neljä ihmistä selviytyi 45:stä nostaen arvion kuolonuhrien määrästä tänä vuonna lähes tuhanteen.
Kahden tunnin Koraani jatkuu kertomuksella Qainuqa-heimon karkoituksesta. Muhammed aloittaa Medinan juutalaisten etnisen puhdistuksen.
61:11 Uskokaa Jumalaan ja Hänen sananjulistajaansa ja asettakaa voimanne, rikkautenne ja henkenne Jumalan asian palvelukseen; näin on teille parasta, jospa sen ymmärtäisitte.
QAINUQAN JUUTALAISTEN TAPAUS
I545 Medinassa oli kolme juutalaisheimoa. Bani Qainuqat olivat kultaseppiä ja he asuivat linnoitetuissa kortteleissaan. Muhammed sanoi, että he olivat rikkoneet sopimusta, jonka he solmivat Muhammedin kanssa tämän tultua Medinaan. Miten he olivat sitä rikkoneet, on epäselvää.
I545 Muhammed kokosi juutalaiset torille ja sanoi: "Oi juutalaiset, varokaa, ettei Allah kosta teille samoin kuin mitä tapahtui Quraishille. Kääntykää islamiin. Te tiedätte, että olen teille lähetetty profeetta. Löydätte sen omista kirjoituksistanne."
I545 He vastasivat: "Oi Muhammed, näytät ajattelevan, että olemme sinun kansaasi. Älä petä itseäsi. Olet tappanut ja voittanut muutamia Quraishin kauppiaita, mutta me olemme sotilaita ja kykeneviä miehiä."
I545 Koraani vastaa:
3:12 Sano niille, jotka ovat uskottomia: »Te joudutte tappiolle ja teidät karkoitetaan Helvettiin». Mikä surkea olinpaikka! Olihan teille jo tunnusmerkkinä kaksi sotajoukkoa, jotka kohtasivat toisensa, toinen taisteli Jumalan asian puolesta, toinen oli uskoton. Toiset arvioivat silmämäärin vihollisensa kaksi kertaa lukuisammiksi, kuin he olivat, sillä Jumala tukee voimallaan ketä tahtoo. Tässä on totisesti esimerkki niille, joilla on silmät nähdä.
I546 Hieman myöhemmin Muhammed piiritti juutalaiskorttelin. Kumpikaan toisista juutalaisheimoista ei tullut heidän avukseen. Lopulta juutalaiset antautuivat uskoen tulevansa surmatuiksi vangitsemisensa jälkeen.
I546 Mutta eräs arabi, joka oli heidän liikekumppaninsa, lähestyi Muhammedia ja sanoi: "Oi Muhammed, kohtele hyvin asiakkaitani." Muhammed ei välittänyt hänestä. Liittolainen toisti pyyntönsä ja taas Muhammed jätti hänet huomiotta. Liittolainen tarttui Muhammedia vaatteista ja suututti Muhammedin, joka sanoi: "Päästä minut!" Liittolainen sanoi: "En, sinun on kohdeltava hyvin minun asiakkaitani. He ovat suojelleet minua ja nyt sinä aiot tappaa heidät kaikki? Pelkään mitä sitten tapahtuu." Vastaus on Koraanissa:
5:51 Te, jotka uskotte! Älkää lyöttäytykö juutalaisten ja kristittyjen ystäviksi, - he ovat ystäviä vain toisilleen, ja joka ottaa heidät liittolaisikseen, on yksi heistä. Jumala ei totisesti ulota johdatustaan väärämielisiin.
5:52 Mutta heidän ystävikseen näette te rientävän sellaisten, joiden sydämiä tauti tärvelee ja jotka sanovat: »Me pelkäämme onnettomuuden meitä kohtaavan.» Nyt voikin tapahtua, että Jumala antaa (muslimeille) voiton heistä tai lähettää rangaistuksen suoraan Itseltään, niin että he joutuvat katumaan sitä, mitä sisimmässään salailivat.
5:53 Tällöin oikeauskoiset sanovat: »Nämäkö ovat niitä, jotka vannoivat Jumalan nimeen pyhimmät valansa, että varmasti kuuluvat teihin?» Heidän tekonsa tulevat mitättömiksi ja itse he joutuvat häviölle. Te, jotka uskotte! Jos teistä tulee uskonluopioita, silloin Jumala nostaa itselleen kansan, jota Hän rakastaa ja joka rakastaa Häntä, ollen sävyisä oikeauskoisia kohtaan, urhea uskottomia vastaan, eteenpäin pyrkivä Jumalan tiellä, pelkäämättä arvostelijain moitteita. Tällainen on Jumalan armo, Hän osoittaa sen kenelle suvaitsee, sillä Jumala on ääretön, tietävä.
Muhammed karkotti juutalaiset ja takavarikoi heidän koko omaisuutensa.
AL QARADAN RYÖSTÖRETKI
I547 Muhammedin voitto Badrissa ja käynnissä oleva jihad sai Quraishin muuttamaan Syyrian kauppareittiään. Muslimit yllättivät heidät ja vaikka quraishit onnistuivat pakenemaan saivat Muhammedin miehet ryöstettyä karavaanin arvotavarat, mukaan lukien hopeaa. Ryöstösaalis vietiin Muhammedille Medinaan.
TAPPAKAA JOKAINEN JUUTALAINEN JONKA SAATTE KÄSIINNE
I554 Allahin Lähettiläs sanoi: "Tappakaa jokainen juutalainen, jonka saatte käsiinne." Muhayyisa kuuli tämän ja hyökkäsi liikekumppaninsa juutalaisen kauppiaan kimppuun ja tappoi hänet. Hänen veljensä ei ollut muslimi ja hän kysyi miten hän saattoi tappaa miehen, joka oli ollut hänen kumppaninsa monissa liiketoimissa. Muslimi sanoi, että jos Muhammed käskisi hänen tappaa oma veljensä, niin hän tekisi sen viipymättä. Hänen veljensä sanoi: "Tarkoitatko, että jos Muhammed käskisi leikata pääni irti, niin sinä tekisit sen?" "Kyllä", oli vastaus. Silloin vanhempi veli sanoi: "Allahin nimeen, uskonto joka pystyy tuohon on ihmeellinen." Ja hän päätti siinä paikassa kääntyä muslimiksi.
Yhdennentoista suuran lukemisen jälkeen saatat joutua käymään K-Marketin hiusväriosastolla.
Suura 11, "Huud", ajoittuu 10. suuran tavoin myöhäiselle Mekan kaudelle Muhammedin profeetan uran ensimmäiselle puoliskolle. Sen nimi tulee jakeista 50-60, joissa kerrotaan tarina profeetta Huudista, joka lähetettiin islamin tradition mukaan Arabian Aadin heimolle noin 2400 eKr. Suura 11 toistaa 10. suuran varoituksen Allahin tuomiosta vieläkin voimakkaimmin sanankääntein. Hadithin mukaa se sai Muhammedin ahdistumaan. Kerran yksi hänen läheisimmistä seuraajistaan, Abu Bakr, sanoi hänelle: "Oi Allahin Lähettiläs, totisesti hiuksesi ovat harmaantuneet." Muhammed vastasi, että suura 11, kuten myös suurat 56, 77, 78 ja 81, jotka kaikki käsittelevät tuomiopäivää, "ovat saaneet hiukseni harmaiksi."
Allah aloittaa tämän hiuksia harmaannuttavan suuran yhteenvedolla (jakeet 1-24) monista aiheista, joita käsiteltiin suurassa 10, mukaan lukien Koraanin viisauden (jae 1). Mujahi, Qatadah, Ibn Jarir muiden muassa selittivät tämän jakeen tarkoittavan, että Koraani on "täydellinen sanoissaan, yksityiskohtainen merkityksessään. Niinpä se on sekä muodoltaan että sisällöltään täydellinen." Ibn Kathir sanoo: "tämä Koraani laskeutui täydellisenä ja yksityiskohtaisena, pelkästään Allahin palvelemiseksi, ilman ketään kumppaneita." Koraani on myös jäljittelemätön. Allah toistaa haasteensa kirjoittaa samanlainen suura jakeessa 13. Hän painottaa tuttuja teemoja: yksin Allahia tulee palvella (jae 2) ja kaikki luodut ovat hänestä riippuvaisia (jae 6); epäjumalien hyödyttömyys (jae 14); maallisen elämän loiston petollisuus (jae 15); hirvittävä rangaistus (jakeet 15,22), joka odottaa sitä, joka "puhuu valhetta Jumalaa vastaan" (jae 18), sekä ihanat puutarhat, jotka odottavat siunattuja (jae 23).
Allah antaa jakeessa 5 oudon lausunnon: "Kavahtakaa, kun he kääriytyvät vaatteisiinsa. Jumala tietää, mitä he salailevat ja mitä ilmaisevat. Totisesti, Hän tietää, mitä heidän rintaansa on kätkettynä." Mitä vaatteisiin kääriytymisellä on tekemistä sen kanssa, että Allah tuntee heidät? Käy ilmi, että jotkut ihmiset verhoutuivat vaatteisiin peittääkseen itsensä Allahilta, erityisesti intiimien hetkien aikana: Ibn Abbas selittää, että "siellä oli ihmisiä, jotka häpeilivät riisua vaatteitaan kun kävivät tarpeillaan ja näin paljastivat alastomuutensa taivaalle. He häpeilivät myös harrastaa seksiä naistensa kanssa sen pelossa, että ilmaisisivat itsensä taivaalle. Tämä ilmestys siis koskee heitä."
Jaha.
Sitten seuraa tarinoita monista profeetoista ja ne kaikki käsittelevät sitä, miten uppiniskaiset ja jääräpäiset uskottomat hylkäävät heidät. Allah kertoo tarinan Nooan arkista varsin eri tavalla kuin Raamatussa (jae 25-49). Ensimmäisessä Mooseksen kirjassa 6-9 Nooa ei ole missään tekemisissä uskottomien kanssa; Jumala kertoo hänelle: "Minä olen päättänyt tehdä lopun kaikesta elollisesta, sillä maa on ihmisten takia täynnä väkivaltaa. Minä hävitän heidät ja maan heidän kanssaan" (6:13) ja käskee hänen rakentaa arkin, mutta hän ei käske Nooaa varoittamaan ihmisiä tulvasta. Koraanissa kuitenkin Nooa menee antamaan kansalleen "selvän varoituksen" (jae 25) etteivät he "palvelisi ketään muuta kuin Jumalaa" (jae 26). Niinpä Raamatun kertomuksen ihmisten rappio ja väkivalta muuttuu Koraanissa yksinkertaisesti epäjumalanpalvelukseksi, tai tarkemmin sanottuna shirkiksi, joka tarkoittaa kumppaneiden asettamista Allahin rinnalle.
Myös Muhammed toi kansalleen selvän varoituksen (14:52), etteivät he palvelisi muuta kuin Allahia (3:64), ja niinpä Nooa on tässä kertomuksessa ikään kuin esi-Muhammed, jonka saarnaama sanoma on täysin samanlainen. Tämä onkin todella se, miten islam näkee raamatulliset profeetat. He opettivat Muhammedin tavoin islamia - heidän seuraajansa sitten väärensivät heidän opetuksensa ja loivat juutalaisuuden ja kristinuskon. Jopa Nooan saama vastaanotto muistuttaa sitä, kuinka Quraishin pakanaheimo otti vastaan Muhammedin. Uskottomat sanovat hänen olevan vain ihminen ja syyttävät häntä ja hänen seuraajiaan valehtelusta (jae 27) ja väittävät hänen jopa keksineen omasta päästään ilmestykset, joiden hän väittää tulleen Allahilta (jae 35). Nooa vastaa sanomalle, että jos Allah on päättänyt johtaa heidät harhaan, ei hänen sanomisillaan ole väliä (jae 34). Tämäkin vastaa lähes täysin Muhammedin kokemuksia: Allah käskee hänen kertoa uskottomille, että hän on vain ihminen (18:110); he syyttävät häntä valehtelusta (42:24) ja Koraanin väärentämisestä (jae 13); ja tietysti Muhammed myös kertoo, että jos Allah tahtoo jonkun eksyttää, kukaan ei voi häntä auttaa (7:186).
Nooa on siis käytännössä Muhammedin sijainen. Tässä epäsuorasti painotetaan kaikkien profeettojen samanlaista sanomaa ja uskottomien jääräpäisyyttä Allahin totuuden edessä. Yksi noista uskottomista on Nooan poika, joka kieltäytyy astumasta arkkiin ja sanoo: "Lähden turvaan jollekin vuorelle, se suojelee minut vedeltä" (jae 43). Hänen poikansa hukkuu ja Nooa muistuttaa Allahia tämän lupauksesta säästää hänen perheensä (jakeessa 40): "Totisesti, poikani kuuluu perheeseeni" (jae 45). Mutta Allah sanoo hänelle: "Oi Nooa! Totisesti, hän on perheesi ulkopuolella; hänen tekonsa ovat pahat" (jae 46). Usko ja epäusko menee islamissa jopa perhesiteiden yli. Ibn Kathir selittää: "Niinpä hänen poikansa oli jo edeltäkäsin tuomittu hukkumaan hänen epäuskonsa ja isänsä vastustamisen takia."
Huudin tarina (jakeet 50-60) seuraa samanlaista kaavaa. Hän kehottaa Aadin ihmisiä katumaan (jae 52), mutta he vaativat häneltä selkeitä todisteita (jae 53), ja heidät tuhotaan - vaikkakin Huud ja hänen laillaan uskovat pelastetaan (jae 58). Allah toistaa samaa kaavaa kertomuksessa Salihista (jakeet 61-68), joka lähetettiin Nooan jälkeen Thamudin heimolle, joka asui pohjoisessa Arabiassa. Allah antaa heille tunnusmerkin voimastaan: "Oi kansani, tämä naaraskameli on Jumalan, se on merkkinä teille" (jae 64) - kameli ilmestyi joidenkin traditioiden mukaan ihmeellisesti vuorelta. Thamudin ihmisiä käsketään olemaan vahingoittamatta kamelia, mutta he niin he tekevät (jae 65) ja sitten heidät tuhotaan (jae 67), paitsi Salih ja hänen laillaan uskovat (jae 66).
Seuraavaksi Allah kertoo raamatun tarinan Abrahamista, Saarasta ja Lootista (jakeet 69-83) huipentaen kertomuksen nimeämättömiin Sodomaan ja Gomorraan (jae 82) ja viitaten nimeltä mainitsemattomaan sodomian rikokseen (jae 79). Sitten hän kertoo Midianin heimon profeetan Shuaibin tarinan hyvin samoin sanankääntein ja päätyen samanlaiseen lopputulokseen kuin Huudin tarinassa (jakeet 84-95).
Jakeissa 96-123 Allah vetää yhteen monia suuran teemoja mainiten ohimennen Mooseksen ja Faraon (jakeet 96-98). Sekä Allahiin uskovat että myös hänet hylkäävät joutuvat kohtaamaan kauhistuttavan tuomion, jonka perusteella uskottomat joutuvat Helvetin tuleen ja uskovaiset pääsevät Paratiisiin (jakeet 103-108). Allah antaa Moosekselle Tooran, mutta siitä tulee kiista (jae 110), jonka Allah olisi voinut ratkaista, mutta hän päätti Tanwir al-Miqbas min Tafsir Ibn Abbasin mukaan "viivyttää tuomiotaan hänen kansalleen". Uskovaisten tulee rukoilla ja pysyä lujina (jakeet 114-115), koska se on Allahin tahto: "Ja mikäli Herrasi olisi tahtonut, Hän olisi voinut saattaa koko ihmissuvun yhdeksi ainoaksi yhteisöksi. Mutta he jatkavat kiistelemistään" (jae 118). Uskovaisten tulee kuitenkin luottaa häneen (jae 123) - tai muuten.
Siihen ei mennyt kauan: yhdellä perjantaina Pariisissa ainakin 160 ihmistä murhanneesta Islamilaisen Valtion (ISIS) jihadisteista oli Syyrian passi ja hän oli tullut maahan Kreikan kautta lokakuussa. Lokakuussa hän oli Syyrian sota-alueelta tullut "pakolainen", joka haki turvapaikkaa Euroopasta; marraskuussa hän murhasi ranskalaisia siviilejä islamilaisen kalifaatin nimissä. Maahanmuuttajien jihad on alkanut.
Ranskan ja Euroopan viranomaiset eivät voi väittää etteikö heitä varoitettu. Viime helmikuussa Islamilainen Valtio uhosi lähettävänsä Eurooppaan jopa 500.000 pakolaista. Lisäksi Libanonin opetusministeri sanoi hiljattain, että hänen maansa pakolaisleireillä oli 20.000 jihadistia. Samaan aikaan 80 prosenttia Eurooppaan viime aikoina tulleista pakolaisista väittää pakenevansa Syyrian sotaa, vaikka eivät tule läheltäkään Syyriaa.
Miksi he väittävät olevansa Syyrialaisia ja vyöryvät Eurooppaan? Islamilaisen Valtion edustaja antoi vastauksen, kun hän kerskaili syyskuussa, hieman pakolaisvyöryn alkamisen jälkeen, että Eurooppaan saapuneiden pakolaisten joukossa on jo 4000 Islamilaisen Valtion jihadistia. Hän selitti heidän tavoitteensa: "meillä on unelma, että kalifaatti käsittää koko maailman eikä vain Syyriaa, ja pian se toteutuu, inshallah". Nämä muslimit menevät Eurooppaan kalifaatin palveluksessa: "He teeskentelevät olevansa pakolaisia", mutta he ovat menossa kylvämään verenvuodatusta ja hävitystä Euroopan kaduille. Kerrottuaan tämän journalisteille, hän hymyili ja sanoi: "Odottakaa vain."
Vuotta aikaisemmin Islamilainen Valtio kutsui jihadisteja murhaamaan ranskalaisia siviilejä: "Jos voit tappaa vääräuskoisen amerikkalaisen tai eurooppalaisen - varsinkin ilkeän ja saastaisen ranskalaisen - tai australialaisen tai kanadalaisen tai kenet tahansa sotaankäyvien vääräuskoisten joukosta, mukaanlukien niiden maiden kansalaiset, jotka ovat liittoumassa Islamilaista Valtiota vastaan, silloin pane turvasi Allahiin ja tapa hänet millä tahansa tavalla."
Iskujen jälkeen Islamilainen Valtio antoi lausunnon, jossa otti vastuun iskuista ja varoitti: "Ranska ja kaikki sen esimerkkiä noudattavat maat tietäkööt, että he ovat Islamilaisen Valtion ensisijaisia kohteita ja kuoleman haju ei katoa heidän sieraimistaan niin kauan, kun he ottavat osaa ristiretkeen, niin kauan, kun he rohkeavat kirota Profeettaa (siunaus ja rauha olkoon hänen kanssaan), ja niin kauan kun he kerskailevat taistelevansa islamia vastaan Ranskassa ja he iskevät muslimeja vastaan Kalifaatissa lentokoneillaan, jotka eivät olleet heidän apunaan Ranskan saastaisilla kaduilla ja kujilla. Todellakin, tämä on vasta alkua. Tämä on myös varoitus niille jotka kuuntelevat."
Sota julistettiin ja sotatoimet aloitettiin - ja vastaus on ollut ankean arvattava. Saksan sisäministeri Thomas de Maiziere yritti vikkelästi erotella Pariisin iskut ja pakolaisten tulvan Eurooppaan: "Haluaisin ilmaista kiireellisen pyyntöni, ettei tästä vedettäisi hätäisiä johtopäätöksiä liittyen pakolaisiin." De Maizieren kannalta on ikävää, että eräs Syyrian "pakolainen", joka löysi tiensä Pariisiin Kreikan kautta, oli yksi jihadisteista.
Sillä aikaa Barack Obama oli uskollinen roolilleen eikä maininnut islamia tai muslimeja puheessaan Pariisin iskuista, eikä antanut vihjettäkään siitä, että hänen äkillinen ja poliittisista syistä tehty vetäytymisensä Irakista oli luonut tyhjiön, joka salli Islamilaisen Valtion synnyn. Islamilaisesta Valtiosta taitaakin tulla Obaman hallituskauden merkittävin perintö. Tietenkään amerikkalaiset joukot eivät olisi voineet jäädä Irakiin ikuisiksi ajoiksi, ja Irak-projekti perustui alun alkaenkin vääriin olettamuksiin islamista jättäen huomiotta sen poliittisen, ylivaltaan pyrkivän ja väkivaltaisen puolen; mutta Obaman hätäinen ja ajattelematon vetäytyminen ei ottanut huomioon mitään käytännön realiteetteja: sunni-shiia erimielisyydet, Iranin vaikutusvalta Bagdadiin ja sunnien haluttomuus osallistua Bagdadin hallitukseen ja shiiojen kieltäytyminen antamasta heille mahdollisuutta osallistua siihen merkittävällä tavalla, ja niin edelleen. Ranska maksaa tänään Obaman ja hänen hallituksensa tahallisesta välinpitämättömyydestä ja lyhytnäköisyydestä.
Myös läntinen älymystö vastasi tutulla tavalla, se vain sanoi, että Pariisin kaltaisia iskuja tulee olemaan yhä enemmän Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Vaikuttaa siltä että mikään määrä todisteita ei saa vasemmistoa avaamaan silmiään, hylkäämään poliittisesti korrekteja fantasioitaan ja kohtamaan jihadin uhkaa realistisesti. Vallassa olevat vasemmistolaiset tulevat varmistamaan, että verta vuodatetaan vielä paljon.
Islamin päätavoite on sen doktriinin mukaan saattaa kaikki maailman ihmiset Allahin lain (sharia) alaisuuteen. Sharia on oikea tapa elää, ja kaikkien tulee noudattaa sitä. Myös toiset uskonnot katsovat hyödyttävänsä kaikki ihmisiä. Islam on kuitenkin erilainen siinä, millaisia keinoja doktriini sallii käytettävän.
Islamin doktriini on ainutlaatuinen, koska sen historia on ainutlaatuinen. Kolme muuta suurta ja suhteellisen uutta uskontoa (buddhalaisuus, kristinusko ja taolaisuus) syntyivät jo olemassa olevaan lakijärjestelmään. Esimerkiksi kristinusko syntyi silloin kuin juutalaisuus oli vahva, ja Rooma vielä voimakkaampi. Jos kristityt olisivat olleet aseistettuja vapaustaistelijoita ja yrittäneet syrjäyttää Rooman hallinnon ja jos he olisivat yrittäneet pakkokäännyttää ihmisiä, kristinusko olisi hävitetty ennen kuin se olisi alkanutkaan.
Samoin voidaan todeta buddhalaisuudesta ja taolaisuudesta.
Tämä on totta myös islamin kohdalla sen saadessa alkunsa Mekassa. Muhammed ja hänen seuraajansa olivat vähemmistönä ja heidän piti osoittaa jonkinlaista suvaitsevaisuutta muita uskontoja kohtaan. Mutta sitten kun he muuttivat uuteen kaupunkiin (Medina), asiat muuttuivat. Pian he jo hallitsivat kaupunkia. Arabiassa ei siihen aikaan ollut ylivoimaista laillista tai sotilaallista mahtia - alue, joka tunnetaan nykyään Saudi-Arabiana, koostui itsenäisistä heimoista ja klaaneista.
Voidaan siis sanoa, että islamin uskonto syntyi aikana, jolloin ei ollut ulkoisia rajoituksia, ja se kehitti doktriinin, joka häpeilemättä kannustaa käyttämään väkivaltaa, sotaa, petosta, pelottelua, kidutusta ja verenvuodatusta, jotta Allahin laki tulisi voimaan koko maailmassa. Tämä kuulostaa hirvittävältä, mutta en keksi tätä omasta päästäni. Voit varmistua näistä itse, ja sinun pitäisi. Voit aloittaa lukemalla Koraanin. Se on tehty sinulle hyvin helpoksi(katso myös Kahden tunnin Koraani).
Omana aikanaan mikään ei estänyt tätä aloittelevaa uskontoa käyttämästä mitä tahansa tarpeellisia keinoja. Valitettavasti se kaikki kirjoitettiin muistiin ja sitä on pidetty siitä asti pyhänä doktriinina.
Myös Muhammedin elämän yksityiskohdat merkittiin muistiin. Hänen tekonsa ja sanansa ovat säilyneet, samoin kuin muuttumaton islamin pyhä kirja, Koraani.
Toisuskoisten kannalta on valitettavaa, että Koraani sanoo peräti 91 kertaa, että muslimin on noudatettava Muhammedin esimerkkiä kaikissa asioissa ja kaiken aikaa.
Islam päätavoite on siis saattaa kaikki maailman ihmiset Allahin lain alaisuuteen käyttäen mitä tahansa keinoja. Islamin missio voitaisiin tiivistää kolmeen sanaan: islamin on hallittava. Tämä on huono uutinen ei-muslimeille. Hyvä uutinen on, että monet ihmiset jotka pitävät itseään muslimeina, eivät tiedä paljoakaan islamista ja jotkut islamin päätavoitteen tuntevat eivät ole kiinnostuneita tavoittelemaan sitä.
Toiset kuitenkin tavoittelevat sitä tosissaan ja se on hyvä tietää, koska jotkut käytetyistä keinoista ovat varsin ovelia. Lue lisää siitä täältä: Täysin laillinen Jihad. Sitten kun tiedämme mitä on meneillään ja mihin hartaat ortodoksimuslimit pyrkivät, pitäisi olla helpompaa estää heitä saavuttamasta tavoitettaan.
Koraani ei ole ainut tärkeä islamin opetuksien lähde. Islamin oppi tulee kolmesta päälähteestä: Koraani, hadith ja Sira. Tätä voidaan kutsua islamin "Trilogiaksi".
Koraani on kokoelma ilmestyksiä, jotka Muhammed sain enkeli Gabrielilta.
Hadith on kokoelma anekdootteja Muhammedista ja hänen sanomisistaan.
Sira on Muhammedin elämäkerta.
Koraania ei voi ymmärtää ilman Siraa ja hadithia, koska monet Koraanin ilmestykset viittaavat tapahtumiin Muhammedin elämässä.
Jos haluat tutustua islamin doktriiniin, tutustu kaikkiin näihin islamin lähteisiin.
Parhaat länsimaisille tarkoitetut versiot näistä kirjoista löydät CSPI-sivustolta (The Center for the Study of Political Islam). Heidän kirjakauppansa löytyy täältä.
Olet varmasti kuullut termin "radikalisoitunut muslimi" tai "fundamentalistinen muslimi". Käytämme näitä termejä tehdäksemme selväksi, ettemme puhu "tavallisista" tai "maltillisista" muslimeista. Tämän jaon tekemiseen on hyvä syy.
Tärkein syy on se, että jos sanot "muslimi", saatat tarkoittaa kaikkia muslimeita, ja on selvää, että kaikki muslimit eivät käyttäydy samalla tavoin.
Se mitä monet ihmiset eivät ymmärrä on, että "radikalisoituneet" muslimit eivät oikeastaan ole radikaaleja. He ovat ortodoksisia (puhdasoppisia). He yksinkertaisesti toteuttavat sitä, mitä heidän kirjoituksensa käskevät. He eivät "kaappaa" uskontoaan tai tulkitse sitä väärin. Monet ei-muslimit eivät ymmärrä tätä.
Answers.com antaa "ortodoksille" seuraavan määritelmän: noudattaa hyväksyttyä tai perinteistä ja vakiintunutta näkemystä, erityisesti uskonnoissa. Tämä sopii täydellisesti. Ja länsimaalaiset ymmärtävät sen helposti. Se on jo valmiiksi tuttu termi.
Sama Answers.com määrittelee "heterodoksisen": ei yhteisymmärrystä hyväksytyistä uskomuksista, erityisesti kirkon doktriinissa tai dogmassa. Voit poistaa tästä "kirkon" ja saat hyvän määritelmän sille, mitä tarkoitetaan "maltillisella" muslimilla. Tämä tekee eron selväksi.
Niinpä Inquiry into Islam käyttää termiä "ortodoksi" kuvaaman sellaista muslimia, joka seuraa tarkasti Koraanin ja hadithin opetuksia, ja joka pyrkii - kuten jokaisen kunnon muslimin kuuluu doktriinin mukaan - seuraamaan Muhammedin esimerkkiä.
Monet käyttävät sanaa "radikaali" kuvaamaan hurskaita ortodoksimuslimeja. Tämä on harhaajohtava termi. Jos kristitty rukoilee anteeksiantoa tai harrastaa hyväntekeväisyyttä, kutsuisitko häntä "radikaaliksi"? Jos buddhalainen meditoi koko päivän, onko hän "radikaali"?
Ei, heitä kutsutaan "uskoaan harjoittaviksi buddhalaisiksi" tai vain buddhalaisiksi. He harjoittavat uskontonsa perusoppeja.
Jospa lopetettaisiin käyttämästä sanaa "radikaali". Ei-muslimit ovat käyttäneet sitä välttääkseen loukkaamasta "ei-radikaaleja" muslimeja, mutta oikean tiedon levittäminen vaikeutuu, koska se synnyttää illuusion, että "tavallinen islam" ei ole "radikaalia".
Ajatus että "terroristit" ovat "kaapanneet" islamin on laajalle levinnyt ja täysin virheellinen. Virheellinen mielikuva aiheuttaa hämmennystä, kun ihmiset alkavat opiskella islamia. Termin "radikaali" käyttö lisää tätä hämmennystä. Ei käytetä sitä edes silloin, kun puhumme ihmisille, jotka tietävät hyvin vähän islamin perusperiaatteista. Lopulta heidän on kuitenkin opittava, mitä todella tapahtuu ja harhaanjohtavien ja hämmentävien termien käyttö tekee oppimisen vaikeammaksi.
Ainakin minä ajattelen näin. Sanat ovat tärkeitä. Käytetään sanoja, jotka tekevät asiat selkeämmiksi eivätkä hämärämmiksi.
Toiset sanovat että "suurin osa muslimeista on rauhaa rakastavia ihmisiä." Tästä seuraa, että voimme ottaa rennosti, koska muslimien kasvava määrä ei ole mikään ongelma. Toiset taas sanovat, että islam on totalitäärinen, aggressiivinen ideologia, joka on jo tunkeutunut länsimaihin päämääränään anastaa valta ja korvata lakimme sharialla.
Ehkäpä molemmat väitteet ovat totta. Antakaa kun selitän.
Ensiksi voimme varmasti olla kaikki yhtä mieltä siitä, että on olemassa joitakin antaumuksellisia jihadisteja, jotka tekevät väkivallantekoja islamin nimeen. He ovat "rauhaa rakastavia ihmisiä" ainoastaan omasta mielestään. He voivat pitää itseään rauhaa rakastavina, koska heidän ajattelussaan rauha saavutetaan sitten, kun koko maailma on saatettu islamin alaisuuteen. Menetelmät joita he käyttävät tämän päämäärään saavuttamiseksi ovat autopommit, kaulojen katkaisut ja lentokoneiden ohjaaminen päin pilvenpiirtäjiä.
On myös muslimeja, jotka ovat omistautuneet pakottamaan sharian koko maailmaan mellakoilla ja niillä uhkaamalla. Nämä ovat niitä, jotka protestoivat ja mellakoivat, kun tanskalaiset pilapiirtäjät julkaisevat pilapiirroksia Muhammedista. Seuranneissa väkivaltaisuuksissa kuoli 187 ihmistä. On muslimien moraalin vastaista piirtää kuva Muhammedista tai kritisoida häntä, ja väkivaltaisuudet saivat monet länsimaisissa demokratioissa jättämään kyseiset pilapiirrokset julkaisematta ja tällä tavalla väkivallan uhka pakotti sharia-lain läntisiin demokratioihin.
Sama tapahtui Facebookin "piirrä Muhammed"-tapahtuman yhteydessä ja silloin kuin eräs pastori poltti Koraanin. Muslimien väkivalta ja sillä uhkailu ympäri maailman on vaikuttanut vapaan maailman ihmisten toimintaan ja kaventanut heidän vapauttaan. Lopputulos on sharia-lain saattaminen voimaan länsimaisissa demokratioissa - ei lakeja muuttamalla vaan pelottelemalla ihmiset käyttäytymään kuten ortodoksimuslimit haluavat toisuskoisten käyttäytyvän.
Mellakoihin osallistuvat ihmiset saattavat itse asiassa heidät tuntevien mielestä olla jokapäiväisessä elämässään "rauhaa rakastavia ihmisiä". Voidaanhan väittää, että jokaisella on murtumispisteensä; jokainen voi menettää malttinsa, jos heitä tarpeeksi loukataan, ja ehkä heidän rakastamansa profeetan kritisoiminen tai heidän rakkaan Koraaninsa polttaminen oli liikaa ja sai heidät raivopäisiksi, mutta muuten he ovat aivan tavallisia rauhaa rakastavia muslimeja lopun elämäänsä.
Huomattava osuus muslimeista taas on omistautunut laillisesti ja väkivallattomasti saavuttamaan myönnytyksiä islamille demokraattisissa länsimaissa. He painostavat julkisia kouluja tarjoamaan halal-ruokaa, vaatimalla rajoituksia sananvapauteen (painostamalla mediaa sensuroimaan islamin kritiikin - esimerkkejä täältä). He tekevät tätä yksittäisissä maissa ja myös YK:ssa. "Islamilainen yhteistyöjärjestö" (OIC) on suurin äänestyblokki YK:ssa ja se painostaa muita maita asettamaan sananvapaudelle rajoituksia maailmalaajuisesti - rajoituksia, joita islamin laki vaatii.
Kaikki tässä toiminnassa mukana olevat ihmiset saattavat varsin hyvin olla rauhaa rakastavia ihmisiä.
Hyvin suuri osa muslimeista ei arvostele väkivaltaisia muslimeja. Hiljaisuus on tavallisesti myöntymisen merkki, mutta he saattavat olla hiljaa myös pelosta. Väkivaltaiset muslimit ovat tietenkin kykeneviä väkivaltaan ja rauhaa rakastavat ihmiset voivat pelätä arvostella islamin nimissä tehtyä väkivaltaa. He voivat myös tuntea, ettei heillä ole ideologista oikeutta arvosteluun, sillä islamin doktriini pyhittää väkivallan ja islam kieltää sen arvostelun.
Vielä suuri osuus muslimeista maksaa islamilaista veroa, "zakat", joka on pakollinen vero moskeijalle. Tätä rahaa käytetään usein hyväntekeväisyyteen (muslimien auttamiseksi; sharia-lain mukaan toisuskoisten auttaminen ei ole sallittua). Joskus raha menee jihadin rahoitukseen. Ihmiset jotka antavat almuja (zakat) saattavat kuitenkin olla rauhaa rakastavia ihmisiä minkä tahansa määritelmän mukaan.
Toiset muslimit pyrkivät avaamaan ovia "islamilaiselle pankkijärjestelmälle", joka myös antaa tietyn summan islamilaiselle hyväntekeväisyydelle, josta osa menee jihadin rahoitukseen. Ne, jotka laittavat rahojaan islamilaiseen pankkitoimintaan tai maksavat sen maksuja voivat olla rauhaa rakastavia ihmisiä, vaikke he - tieten tai tahtomattaan - auttavat rahoittamaan toisuskoisten tappamista tai alistamista.
Kyselytutkimusten mukaan suuri osa muslimeista haluavat saada voimaan sharia-lain, mukaan lukien islamilaiset sananvapauden rajoitukset ja kuolemanrangaistuksen apostaasista (kun muslimi luopuu islamista). Joissakin paikoissa suurin osa muslimeista on tätä mieltä. He eivät kuitenkaan harjoita itse väkivaltaa ja heitä voi hyvin pitää rauhaa rakastavina ihmisinä.
Kun muslimit muuttavat läntisiin demokratioihin, he muodostavat usein "enklaaveja" - alueita, joiden asukkaat ovat pääasiassa muslimeja. Mitä suurempi osuus asukkaista on muslimeja, sitä vihamielisempiä jotkut heistä ovat alueella asuvia toisuskoisia kohtaan, ja niinpä toisuskoiset muuttavat muualle. Kun yhä enemmän muslimeja muuttaa asuinalueelle, siitä tulee käytännössä pieni muslimivaltio läntisen demokratian sisällä.
Nämä enklaavit muodostavat "no-go"-alueita, mihin poliisi ja viranomaiset menevät vastahakoisesti, tai missä virkamiehet taipuvat muslimien vaatimuksille (väkivaltaisuuksien pelossa). Läntisissä demokratioissa on yhä enemmän no-go-alueita niin Ruotsissa, Ranskassa kuin Saksassakin ja myös muualla. Jopa Yhdysvalloissa.
Missä hyvänsä muslimit saavuttavat huomattavan enemmistön, heistä hartaimmat alkavat ajaa paikallista sharia-lakia.
On kuitenkin ehkä oikein sanoa, että useimmat muslimienklaaviin muslimimaista muuttavat ihmiset ovat rauhaa rakastavia ihmisiä. He ovat perheitä, jotka vain haluavat muuttaa asuinalueelle, jossa heillä on sukulaisia, eivätkä he halua muuta kuin kasvattaa lapsensa ja olla onnellisia.
Oletetaan, että he eivät tunne hyvin islamin doktriinia, ja vaikka tuntisivatkin, he hiljaisesti sivuuttaisivat sen väkivaltaiset ja poliittiset puolet. He kuitenkin tahtomattaan auttavat edistämään "islamin päätavoitetta" monin tavoin - he auttavat niitä, jotka aktiivisesti pyrkivät käännyttämään läntiset demokratiat islamilaisiksi valtioiksi.
Muslimeilla ympäri maailmaa on paljon lapsia. Jotkut heistä muuttavat läntisiin demokratioihin ja elävät sosiaalituella, joten toisuskoiset maksavat heidän lastensa elatuksen. Näistäkään ihmisistä useimmat eivät kuitenkaan väkivaltaisia. He kasvattavat lapsiaan kertoen heille, että he ovat muslimeja ja että Koraani on Allahin puhetta, mutta he eivät selitä lapsilleen islamin doktriinin poliittista puolta.
Kun lapset tulevat teini-ikään, he ovat alttiita (poliittisesti aktiivisten tai väkivaltaisten) ortodoksimuslimien värväykselle, koska heillä on jo muslimin identiteetti ja värvääjän täytyy vain sanoa: "lue Koraanisi ja lue mitä sinulta vaaditaan". Niinpä näemme toisen sukupolven muslimien olevan todennäköisemmin jihadisteja kuin heidän vanhempansa, vaikka nämä olisivat olleet rauhaa rakastavia ihmisiä.
Tämä on toinen tapa, jolla rauhaa rakastavat muslimit tahtomattaan auttavat jihadisteja toteuttamaan tehtävänsä.
Vielä on mainittava kaksi muslimien ryhmää: muslimijohtajat ja öljymiljardöörit. Jotkut merkittävät muslimijohtajat kehottavat kannattajiaan tavoittelemaan islamin päätavoitetta. Nämä eivät ole joitain yksittäisiä johtajia, joilla olisi vain vähän vaikutusvaltaa ja kannattajia. Nämä ovat valtion päämiehiä, joilla on valtava määrä kannattajia (lue lisää täältä).
Sitten ovat muslimimiljardöörit (pääasiassa wahhabilaiset saudit), jotka kaatavat rahaa moskeijoiden ja madrassien rakentamiseen ympäri maailmaa. He rahoittavat 90% maailman islamilaisista instituutioista. Valitettavasti he kannattavat wahhabismiä, joka on ortoksi-islamin haara ja se on omistautunut jihadille; omistautunut islamin päätavoitteelle; omistautunut hävittämään demokratiat ja pakottamaan kaikki ihmiset islamilaisen lain alaisuuteen. Tämä ei ole niin mahdotonta miltä se kuulostaa. Maailma on tänään paljon islamilaisempi kuin se oli 20 vuotta sitten.
Nämä öljymiljardöörit ovat rakentaneet ja ylläpitäneet suurimman osan Yhdysvaltojen ja Kanadan moskeijoista ja 80% näistä moskeijoista saarnaa jihadia (lue täältä lisää). Saarnaamalla laillisen hallituksen syrjäyttämistä jihadilla tai muilla tavoin on vastoin lakia, mutta heitä suojelee uskonnon vapaus. Koska jihadin saarnaaminen ei ole uskonnon ulkopuolista vaan osa sitä, uskonnonvapaus suojelee heitä.
Öljymiljardöörit tai muslimijohtajat eivät ehkä milloinkaan ole tehneet mitään väkivaltaista, ja he ehkä haluavat vain rauhanomaisen islmilaisen maailman, ja niinpä he ovat "rauhaa rakastiva ihmisiä" useimpien ihmisten määritelmän mukaan.
Vielä yksi ajatus, joka meidän tulee ottaa huomioon on, ettei vakavien ongelmien aiheuttamiseen suinkaan tarvita enemmistöä, mistä seuraa, että vaikka enemmistö muslimeista olisikin rauhanomaisia, sillä ei ole merkitystä (lue tästä lisää täältä).
Palataan siis alkuperäiseen kysymykseemme: Jos valtava enemmistö muslimeista on rauhaa rakastavia ihmisiä, onko ei-muslimeilla mitään huolen aihetta?