Asia Bibin kuolemantuomio on kuin Tshernobylin radioaktiivinen pilvi: se saastuttaa kaiken ympärillä olevan. Asian vangitsemisen jälkeen hänen aviomiehensä Masih ja lapsensa ovat menneet maan alle. He ovat vaihtaneet asuinpaikkaansa 15 kertaa viiden vuoden aikana. He eivät voi edes osallistua Asian oikeusistuntoihin. Se on liian vaarallista. Hänen aviomiehensä on ollut pakko jättää työnsä.
Asian "rikos" oli käyttää samaa juoma-astiaa kuin hänen muslimityötoverinsa. Hänet tuomittiin kuolemaan, koska hän on kristitty ja hän oli janoinen. "Olet pilannut vetemme", sanoi musliminainen hänelle. "Käänny islamiin ja vapaudu saastaisesta uskonnostasi."
Asia veti syvään henkeä ja vastasi:"Minä en käänny. Minä uskon uskontooni ja Jeesukseen Kristukseen. Ja miksi minun pitäisi kääntyä, miksi te ette käänny?"
Marraskuun kahdeksantena vuonna 2010, vain viiden minuutin harkinnan jälkeen, Asia Noreen Bibi tuomittiin kuolemaan hirttämällä Pakistanin rikoslain pykälän 295 mukaan. Väkijoukko iloitsi tuomiosta. Hän oli yksin ja puhkesi kyyneliin. Hänen vieressään oli kaksi poliisimiestä, jotka vaikuttivat tyytyväisiltä. Seuraavina päivinä 50.000 ihmistä Karachissa ja 40.000 Lahoressa osoittivat kaduilla mieltään esitellen kuvaa Asia Bibistä hirttoköysi kaulassaan. He sanoivat, etteivät lepäisi ennen kuin hänet on hirtetty tai ammuttu.
 |
| Asia Bibi ja kaksi hänen viidestä lapsestaan ennen hänen vangitsemistaan ja kuolemantuomiotaan "jumalanpilkasta" vuonna 2010. |
Vähemmistöasian ministeri Shahbaz Bhatti osoitti hänkin tukensa Asia Bibille, ja hän sai aikaan, että Bibi siirrettiin toiseen selliin, jossa on kameravalvonta varmistamassa, ettei hänelle tehdä väkivaltaa. Teko koitui Bhattin kuolemaksi. Terroristit pysäyttivät Bhattin auton, kun hän oli lähdössä äitinsä luota, ja hänet murhattiin kirkkaassa päivänvalossa. Kaikki tiesivät, että kuolemantuomio pantaisiin täytäntöön ennemmin tai myöhemmin. Rooman Fontana di Trevi valaistiin punaisella kristittyjen marttyyrien, kuten Bhattin, muistoksi.
Katumielenosoitukset Asia Bibiä vastaan ovat jatkuneet Qadrin 29.2.2016 tapahtuneen teloituksen jälkeen. Punjabin hallituksen virkailija paljasti, että Bibin turvatoimia on kiristetty sen jälkeen, kun tiedustelulähteet kertoivat, että islmistiryhmittymät olivat aikeissa tappaa hänet vankilassa kostaakseen Qadrin hirttämisen.
Näiden uhkien vuoksi ihmisoikeusjärjestöt ovat vaatineet Asia Bibin vetoomusoikeudenkäynnin pidettäväksi hänen vankilasellissään tiukkojen turvatoimien saattamana. Kaikkien siirtojen on pysyttävä salaisina, koska islamistit ovat valmiina käyttämään jokaisen tilaisuuden tappaakseen hänet.
Jotta voisi ymmärtää Asian uhkaavaa marttyyriutta, on luettava kirja, jonka hän kirjoitti ranskalaisen journalistin Anne Isabelle Tolletin avustuksella, otsikolla "Blasphemy" (jumalanpilkka, blasfemia).
Asia Bibin täytyy valmistaa ruokansa itse välttääkseen myrkytyksen. Jopa vanginvartijat uhkailevat häntä kuolemalla. Hän ei milloinkaan poistu sellistään, eikä ketään päästetä siivoamaan siellä. Hänen täytyy siivota itse, mutta vankila ei anna hänelle siivousvälineitä. Pienessä kolmemetrisessä sellissä, sängyn vieressä on eriö, jota vartijat kutsuvat pilkallisesti "kylpyhuoneeksi". Se on vesijohto seinässä ja reikä lattiassa. Tämä on ollut hänen elämänsä viimeiset viisi vuotta, kuin hautausmaan kryptassa.
Sillä aikaa islamistit ovat nostaneet palkkion hänen päästään 50 miljoonaan rupiaan (678.000 dollaria). Hänen asianajajansa sanovat, että monet blasfemiasta syytetyt kristityt on surmattu vankilassa jo ennen oikeudenkäyntiä.
Asia Bibi ei ole koskaan tappanut ketään. Mutta maan niin sanotun oikeusjärjestelmän mukaan hän on tehnyt jotain paljon pahempaa, rikosten rikoksen, teoista kauheimman: Hän - ainakin näin väitetään - loukkasi muslimen profeettaa Muhammedia. Rikollisia, murhaajia ja raiskaajia kohdellaan paremmin kuin häntä.
Länsimaiden saamattomuus ja ahneus on tuominnut Asia Bibin kuolemaan. Kukaan Euroopassa ei ole lähtenyt kaduille vaatimaan tämän rohkean naisen vapauttamista tai vastustamaan Pakistanin kristittyjä sortavia lakeja. Jopa paavi Franciscus on pysynyt hiljaa. Osoituksena tästä pidättyvyydestä on paavin 12 sekunnin kohtaaminen Bibin aviomiehen ja tyttären kanssa Pietarinaukiolla. Franciscus tuskin kosketti heitä, kun taas hänen edeltäjänsä, paavi Benedictus XVI, vaati useita kertoja Bibin vapauttamista.
Yhdysvaltain presidentti Barack Obama, joka puhuu aina kauniisti ekumeenisista tunteista, ei ole koskaan sanonut sanaakaan kristittyjen vainoista tai pyytänyt Pakistanin liittolaisiaan vapauttamaan Asia Bibiä. Kuten ranskalainen sanomalehti Le Figaro toteaa: eurooppalaiset ovat "kovin kärkkäitä" lähtemään liikkeelle, tekemään vetoomuksia, osoittamaan mieltä joka asiasta, mutta "tässä tapauksessa, ei mitään!"
Jopa Yhdysvaltain valtamedia vaikeni pitkän aikaa kristittyjen verilöylyistä, joissa syntyy marttyyreita joka viides minuutti. Tämän hiljaisuuden katkaisi rohkea islamin arvostelija Ayaan Hirsi Ali, joka omisti tälle asialle mestarillisen esseen Newsweekissä. Yhdysvaltain protestanttiset valtavirran kirkot, liian kiireisinä arvostellessaan Israelia, olivat hiljaa. Ranskassa on ollut mahdotonta jopa sponsoroida tapahtumia, jotka antavat tukensa näille kristityille. Pariisin metron ylläpitäjä kielsi ilmoittelun, jossa olisi ilmaistu tukea näille kristityille, mutta myöhemmin purki kiellon protestien seurauksena. Eurooppalaiset sekulaarit kansalaisjärjestöt, kuten Oxfam, ovat myös hiljaa jättäen kristittyjen puolustamisen sankarillisille kansalaisjärjestöille kuten Barnabas Fundille.
Länsimaalaiset ovat tottuneet ajattelemaan, että nuo kaukaiset kristityt ovat jäänne kolonialismista, joten me olemme kuuroja heidän vetoomuksilleen ja jopa heidän traagisille kohtaloilleen. Sillä välin kristinuskoa hävitetään sen synnyinsijoilta. Vastakohdan meidän vastenmieliselle moraaliselle pelkuuruudellemme tarjoavat kristityt kuten Asia Bibi, joka jatkaa uskontonsa tunnustamista maassa, joka haluaa hävittää hänet historiasta. Mutta länsimaiden pelkuruus tulee saamaan rangaistuksensa.
Sota "uskonnollisten tunteiden loukkaamista (blasfemiaa)" vastaan vaikuttaa vakavasti Eurooppaan, missä kymmenet journalistit, pilapiirtäjät ja kirjoittajat on tuomittu kuolemaan samanlaisesta "rikoksesta" kuin Asia Bibi: "islamofobiasta". Katolista uskovaista Asia Bibiä vainotaan samoista syistä ja samojen ihmisten toimesta, jotka murhasivat Charlie Hebdon häpeämättömät sekularistit. Ja ISIS, joka hiljattain räjäytti Mosulin kuuluisan "Kellokirkon" (jonka Napoleon III:n vaimo oli lahjoittanut), tuhoaisi mielellään myös Chartresin katedraalin, yhden Ranskan suurimmista aarteista.
Tämän lukutaidottoman pakistanilaisen viiden lapsen äidin vapauttaminen ei vaikuta vain johonkin kaukaiseen kristittyyn yhteisöön. Se koskee meitä kaikkia. Onko liikaa pyydetty länsimaalaisilta, että he kasvattaisivat moraalisen selkärangan ja osoittaisivat mieltään tunnuslauseella "Je Suis Asia Bibi"?
Giulio Meotti on italialainen journalisti ja kirjailija.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti