Tusina huonoja käsityksiä 2000-luvulle

Mark Durie esittää blogissaan kaksitoista 2000-luvun huonointa ajatusta, jotka haittaavat länsimaalaisten käsitystä islamista. "Jos olet kiintynyt johonkin näistä käsityksistä, sinulla tulee olemaan vaikeuksia hyväksyä totuus islamin opetuksista ja niiden vaikutuksesta."


1. Käsitys että kaikki uskonnot ovat samanlaisia.

Ne eivät ole samanlaisia. Eri uskonnoilla on erilaiset väitteet siitä mikä on totuus, mikä on oikein ja väärin ja niiden tuloksena on aivan erilaiset yhteiskunnat. Sama pätee myös poliittisiin ideologioihin: ajatellaan vaikkapa Etelä- ja Pohjois-Korean erilaista kehityskulkua. Ateistit ovat auttaneet tämän käsityksen vakiinnuttamisessa, koska uskontojen erojen tunnustaminen heikentäisi ateistien (ja radikaalien sekularistien) argumentaatiota.


2. Käsitys että uskonto on merkityksetön selittämään ilmiöitä.

Tämän näkemyksen mukaan uskontoa voidaan käyttää hyväksi tai se voidaan kaapata tekosyyksi tai välineeksi päämäärien saavuttamiseksi (esim. sorron välineenä  tai 'massojen oopiumina'), mutta se ei ole minkään perussyy. Marxistinen ideologia on tehnyt paljon tämän uskomuksen edistämiseksi. Tämän oletuksen mukaan, turvallisuusasiantuntijat kaikkialla länsimaissa ottavat annettuna tosiasiana, että uskonto ei voi aiheuttaa terrorismia: niinpä he ja poliitikot joita he neuvovat, joutuvat sanomaan, että terroristit ovat 'kaapanneet' uskonnon.


3. Käsitys että kaikki palvovat samaa Jumalaa.

Se ei ole totta. Maapallon ihmiset palvovat tuhansia erilaisia jumalia. Näillä jumalilla on erilaiset ominaisuudet ja niillä on erilaiset vaatimukset. Niiden palvonta tuottaa hyvin erilaisia ihmisiä ja yhteisöjä.


4. Käsitys että pyhillä teksteillä voidaan perustella mitä tahansa.

Ei voida. On postmoderni harhakäsitys että merkitys olisi vain katsojan tulkintaa. Tietyt kirjoitukset tukevat joitakin uskomuksia ja käytäntöjä huomattavasti enemmän kuin toisia.


5. Käsitys että kristinuskon reformaatio oli edistyksellinen liike.

Se ei ollut sitä. Itse asiassa kristinuskon reformistit pyrkivät palaamaan Kristuksen ja apostolien alkuperäiseen opetukseen. Koko keskiajan 'reformatio' tarkoitti aina perustusten uudistusta palaamalla alkujuurille. Kun 'reformaatio' ymmärretään tällä tavoin, Al-Qaida on islamilaisen reformaation tuote, toisin sanoen yritys palata Muhammadin alkuperäiseen esimerkkiin ja opetukseen.


6. Käsitys että tietämättömyyden poistaminen saa arvostamaan toiseutta.

Tämä oli Harper Leen romaanin "Kuin surmaisi satakielen" sanoma. Vaikka onkin totta että rasistinen viha voi ruokkia ja hyödyntää tietämättömyyttä, tietämättömyyden täsmällinen häivyttäminen saattaa joissakin tapauksissa lisätä todennäköisyyttä hylätä toisen uskomukset ja käytännöt. On epäloogista väittää, että ne jotka vastustavat toisen uskomuksia, olisivat kaikkein tietämättömämpiä niistä. Tietämättömyys voi aivan yhtä hyvin ruokkia arvonantoa huonoja aatteita kohtaan kuin se voi ruokkia ennakkoluuloja hyviä aatteita vastaan.


7. Käsitys että jokainen on hyvä ja kunnollinen, ja jos vain vilpittömästi yrität tutustua toiseen henkilöön, lopulta aina arvostat häntä.

Tämä ei ole yleispätevästi totta. Tämän käsityksen ylläpitäminen on ylellisyyttä. Ne jotka ovat kokeneet elämän hirmuhallitsijoiden alla tai toimimattomissa yhteiskunnissa, ovat kauhistuneita tämän oletuksen naiivisuudesta.


8. Käsitys että asettamalla jonkun asian kontekstiinsa tuottaa aina harmittomamman tulkinnan.

Ei pidä paikkaansa. Tekstin asettaminen oikeaan kontekstiinsa voi tehdä sen vieläkin uhkaavammaksi kuin se muuten olisi ollut. Toisaalta, ottamalla jotain ulos kontekstista, asia voi näyttää paremmalta kuin se onkaan. Todellisuudessa radikaalit Koraanin tulkinnat, sellaiset joita käytetään tukemaan terrorismia, melkein aina sisältävät syvän ymmärryksen siitä missä kontekstissa Koraanin ilmestys tapahtui, mukaanlukien Muhammadin elämänkerran. Toisaalta monet ovat lainanneet Koraania kontekstistä erillään todistaakseen, että islam on rauhanomainen uskonto.

(kts. myös Koraani ja konteksti)



9. Käsitys että ääriliikkeet ovat ongelma ja maltillistaminen on ratkaisu.

Jo Aristoteles varoitti asioiden viemisestä äärimmäisyyksiin. Tuoreempi esitys tästä löytyy Eric Hofferilta kirjassaan "The true believer", jossa hän sanoo että massaliikehdinnät ovat keskenään vaihtokelpoiset ja että ääriliikkeet ovat yhtä todennäköisesti kommunistisia kuin fasistisia. Hän väitti että taipumus äärimmäisyyksiin itsessään on ongelma. Tästä ajatuksesta on tullut hyödytön ja se aiheuttaa paljon epäselvyyksiä. 'Maltillisuus' uskossa tai käytännössä voi olla tuhoisaa ja jopa vaarallista, esimerkiksi leikkaussalissa tai lentokoneen ohjaimissa. Ajatukset, jotka ovat hyviä ja tosia, ansaitsevat päättäväisen tuen ja paras vastaus huonoihin aatteisiin on tuskin laimea maltillisuus.


10. Käsitys että Länsimaat ovat aina syyllisiä.

Tätä irrationaalista ja hyödytöntä ajatusta opetetaan monissa kouluissa ja se kuuluu monien ihmisten maailmankuvaan. Se on pohjimmiltaan hiljentämisstrategia, joka tuhoaa kriittisen ajattelun.


11. Käsitys että kaksi vääryyttä kumoavat toisensa.

Esimerkiksi: Joku sanoo että jihad on islamin huono puoli, jonka jälkeen islamin puolustaja kysyy 'Entäs ristiretket sitten?'. Toinen taas väittää että Koraani kehottaa väkivaltaan, johon joku vastaa että 'onhan Raamatussakin väkivaltaisia kohtia'. Tällainen päättely on argumentaatiovirhe.

Erityinen alatyyppi tälle argumentointivirheelle on 'tu quoque':

Tu quoque ('sinä myös') päättely: et voi vastustaa jonkun toisen uskomuksia tai tekoja jos olet itse (tai sinun viiteryhmäsi) koskaan henkilökohtaisesti tehnyt mitään vääryyttä tai sinulla on moitittavia ominaisuuksia. Esim. Katolinen sanoo että jihad on väärin, mutta joku kumoaa sen sanomalla, että Paavi tuki ristiretkiä. Tässä ajatellaan että kaksi vääryyttä kumoavat toisensa - kyseessä on kuitenkin argumentointivirhe.


12. Usko edistykseen: kaikki muuttuu lopulta paremmaksi.

Käsitys on väärä, vaikka sen toiveikkuus houkuttelisikin. Huonoilla aatteilla on huonot seuraukset. Hyvistä yhteiskunnista voi tulla helposti huonoja, jos he vaihtavat hyvät aatteet huonoihin. Huonot ajat voivat kestää hyvin pitkiä aikoja ja muuttua koko ajan vain pahemmiksi. Monet maat ovat rapistuneet pitkiä aikoja viimeisen sadan vuoden aikana. Ei ole totta että ideologiat tai uskonnot muuttuisivat vääjäämättömästi paremmiksi tai 'maltillisemmiksi' ajan kuluessa aivan kuin jostain taikaiskusta. Asiat eivät aina muutu paremmaksi.


Alkuperäinen blogikirjoitus: http://markdurie.blogspot.com.au/2011/02/twelve-bad-ideas-for-21st-century.html


-Ibn Matti








Mark Durien blogi: http://markdurie.blogspot.com/

Mark Durien luento (luento alkaa viiden minuutin kohdalla)