Salman Rushdie ja sananvapaus

Tänään Kansainvälisenä jumalanpilkkapäivänä on hyvä muistella Salman Rushdieta, jonka Iranin uskonnollinen johto tuomitsi kuolemaan, koska hän oli kirjoittanut kirjan, joka heidän mukaansa loukkasi islamia.

Kenelläkään ei ole sellaista oikeutta, ettei häntä saa loukata. Missään lukemassani julistuksessa ei ole mainittu sellaista oikeutta.

Jos olet loukkaantunut, se on sinun ongelmasi, ja sitä paitsi monet asiat loukkaavat monia ihmisiä.

Voin mennä kirjakauppaan ja osoittaa siellä monia kirjoja, joissa on omasta mielestäni hyvin epämiellyttäviä asioita. Mieleeni ei kuitenkaan juolahda polttaa kirjakauppaa maan tasalle. Jollet pidä kirjasta niin älä lue sitä.

Jos aloitat kirjan lukemisen ja huomaat sitten ettet pidä siitä, kukaan ei käske sinua lukemaan sitä loppuun.

Luet 600-sivuisen kirjan ja sen jälkeen sanot sen loukanneen sinua syvästi; oletpa todella nähnyt paljon vaivaa, jotta voisit loukkaantua.

- Salman Rushdie

Wikipedia kertoo Rushdien saamasta kuolemantuomiosta näin:

Rushdien tunnetuin teos lienee kuitenkin 1988 ilmestynyt Saatanalliset säkeet, joka on satiirinen kuvaus Intiasta, islamista ja maahanmuuttajien osasta Ison-Britannian välillä rasistisessa maailmassa. Kirja sisältää väitetysti islamia halventavia kohtia, vaikka ne ovat mukana vain sivujuonteena. Kirjan brutaaliudessaan huomiota herättävin kohtaus esittää brittiläisten poliisien väkivaltaista hyökkäystä muslimisiirtolaisen kimppuun. Iranin uskonnollinen johtaja ajatolla Ruhollah Khomeini tulkitsi Rushdien syyllistyneen kirjassa jumalanpilkkaan ja antoi helmikuussa1989 fatwan, jolla hän käytännössä tuomitsi kirjailijan kuolemaan. Tuomion julistamisen jälkeen muslimit polttivat Rushdien kirjoja julkisesti eri puolilla maailmaa ja monissa muslimimaissa syntyi väkivaltaisia mellakoita.

Länsimaissa tapaus herätti vastalausemyrskyn ja mm. Euroopan yhteisön jäsenmaat kutsuivat suurlähettiläänsä kotiin Iranista. Monet länsimaiset islamilaisyhteisöt sanoutuivat irti tappokäskystä, vaikka paheksuivatkin Rushdien teosta. Suomen silloinen ulkoministeri Pertti Paasio esitti Iranin Helsingin-suurlähettiläälle Suomen virallisen vastalauseen Rushdielle langetetun tuomion johdosta.

Monissa maissa tapaus tulkittiin merkiksi Iranin sisäisestä valtataistelusta ja Iranin pyrkimyksestä korostaa arvovaltaansa islamilaisessa maailmassa. Brittiläisen kirjailijan Martin Amisinmukaan Rushdie "katosi etusivulle": lehdet kirjoittivat Rushdiesta päivittäin, mutta piileskelevää kirjailijaa itseään ei näkynyt missään. Khomeinin seuraaja Ali Khamenei uudisti Rushdien kuolemantuomion helmikuussa 1990. 

(Jos tämä tapahtuisi nykyaikana Suomessa, niin kirjailija joutuisi leivättömän pöydän ääreen uskonnollisten tunteiden loukkaamisesta ja kiihotuksesta kansanryhmää vastaan. Väki kokoontuisi torille "Kuulkaapas nyt" mielenosoitukseen ja poliitikot irtisanoutuisivat kilvan Rushdien kirjoittelusta. Kirjan julkaisu kiellettäisiin ja kirjailija erotettaisiin kirjailijaliitosta, urheiluseurasta ja kultapossukerhosta. Jari Tervo kutsuisi Helsingin Sanomien erikoishaastattelussa Rushdieta autistiseksi roskakirjailijaksi.)

Saatanallisista säkeistä kertoo Jaakko Hämeen-Anttila kirjassaan Johdatus Koraaniin näin:

Tässä yhteydessä kannattaa mainita kuuluisa episodi Muhammadin uralla, niin sanotut saatanalliset säkeet. Tiettyjen perimätietojen mukaan Muhammad sai paineen ja painostuksen alaisena ilmestyksen, joka käsitteli Mekassakin palvotun kolmen jumalattaren (Allat, al-Uzza, Manat) asemaa. Saatana sai kuitenkin sujautetuksi ilmestyksen loppuun jakeen, joka antoi näille jumalattarille jonkinlaisen välittäjäaseman. Muhammadia kuunnelleet pakanat ilahtuivat ja olivat valmiit tunnustamaan Muhammadin profeetaksi saatuaan näin varmistuksen jumalattariensa aseman säilymisestä. Tiedot sovusta levisivät Etiopiaan saakka, ja osa sinne paenneista muslimeista lähti takaisin kohti Mekkaa. Kun he olivat vielä matkalla, Muhammad sai Jumalalta uuden ilmestyksen, jossa jumalattarien asema Allahin tyttärinä kiistettiin, ja samalla Muhammadille kerrottiin, että esinmmäinen ilmestys oli Saatanalta peräisin. Muhammad peruutti "saatanalliset säkeet", ja välit pakanalliseen aristokratiaan kiristyivät uudelleen.

Aurinkokaan ei nouse ilman Allahin lupaa

Suura 36, "Jaa Siin", on mekkalainen suura, joka saa nimensä sen alussa olevista arabialaisista kirjaimista (jae 1) - ja kuten kaikissa luvuissa, jotka alkavat samanlaisilla kirjaimilla, Tafsir al-Jalalaynin sanoin: "Jumala tietää parhaiten mitä Hän näillä tarkoittaa". Muhammed sanoi: "Se joka lukee Jaa Siiniä yöllä etsien Allahin Kasvoja, saa anteeksi" ja "Jaa Siinin suura on Koraanin sydän." Maududi selittää tämän tarkoittavan, että se "esittää Koraanin sanoman mitä voimallisimmin, lopettaa ihmisen toimettomuuden ja saa hänet toimimaan."

Muhammad sanoi myös, että "Jaa Siinin lukeminen päivän alkaessa, tekee loppupäivän helpoksi aina yöhön asti. Samaten sen lukeminen yön alkaessa tekee yön helpoksi aina seuraavaan päivään asti." Hän ohjeisti seuraajiaan "lukemaan Jaa Siinin suuraa kuolevillenne." Tämän tarkoitus Maududin mukaan "ei ole ainoastaan kuolevan henkilön islamin uskon virkistäminen, vaan myös tuoda hänen eteensä täydellinen kuva Tuonpuoleisesta, niin että hän tietää mitä vaiheita hän käy läpi jätettyään tämän maallisen elämän." Suura todella onkin "koko islamin uskon virkistämistä", sillä siinä käsitellään useita niitä teemoja mistä olemme lukeneet jo monta kertaa aikaisemmin.

Allah vannoo Koraanin kautta (jae 2) - se tarkoittaa Tafsir Al-Jalalaynin mukaan "arvovaltaista Koraania, jonka tekee sellaiseksi sen ihmeellinen järjestys ja ainutlaatuinen merkitys." Jumala puhuttelee Muhammedia jakeissa 2-12 vakuuttaen hänen todella olevan yksi profeetoista (jae 3), joka on lähetetty varoittamaan kansaa, jota ei ole ennen varoitettu (jae 6) - tämä kansa on Ibn Kathirin mukaan "arabeja, sillä ennen häntä ei heille ole tullut varoittajaa." Hän lisää kuitenkin: "se, että ainoastaan heidät mainitaan, ei tarkoita, että muut suljettaisiin pois", ja "Profeetan tehtävä on yleismaailmallinen."

Ja jälleen kerran kielletään ihmisillä olevan vapaa tahto jopa silloin kun on kyse uskosta tai epäuskosta ja helvetin tulen välttämisestä; Allah sanoo asettaneensa esteet uskottomien ympärille niin että "heidän näkönsä on peitetty" (jae 9); Tafsir al-Jalalayn sanoo, että tämä kuvaa "tapaa, jolla uskon polut on heiltä suljettu". Tanwir al-Miqbas min Tafsir Ibn Abbas on samaa mieltä sanoen, että tämä jae tarkoittaa Allahin "peittäneen heidän sydämensä ymmärryksen (niin että heidän näkönsä on peitetty) Totuudesta ja opastuksesta." Abdur-Rahman bin Zayd bin Aslam yhtyy tähän näkemykseen: "Allah asetti tämän esteen heidän ja Islamin ja Imanin [uskon] väliin niin etteivät he voi saavuttaa niitä." Ibn Kathir selittää tämän tekstinkohdan näin: "Me [so. Allah] olemme sokaissut heidän silmänsä totuudelta." Tahtoipa Muhammed tai ei, niin he pysyvät epäuskossaan (jae 10) - kuten Ibn Kathir sanoo: "Allah on säätänyt, että he joutuvat harhaan, niinpä heidän varoittamisensa ei heitä auta eikä sillä ole heihin mitään vaikutusta." Niinpä ainoastaan uskovaiset hyötyvät Muhammedin varoituksesta (jae 11).

Jakeissa 13-29 Allah kertaa vertauksen keinoin tarinan, joka on kerrottu jo niin monta kertaa Koraanissa liittyen eräisiin profeettoihin: lähettiläät tulevat kaupunkiin (joka on monien muslimikommentaattorien mukaan Antiokia), mutta ihmiset torjuvat heidät sanoen heidän olevan vain "kuolevaisia, kuten me itsekin" (jae 15) - kuten Nooan torjuneet sanoivat hänelle (11:27, 23:24). Ja tietenkin Muhammedkin on vain tavallinen mies (18:110). He vastaavat sanoen "eikä meillä ole muuta mielessämme kuin toimittaa perille selvä viestimme" (jae 17) - aivan samoin kuin Muhammed (5:92, 5:99). Eräs mies tulee silloin varoittamaan kansaansa ja hänet palkitaan Paratiisilla, ja siellä tämä viestintuoja toivoo, että ihmiset tietäisivät mitä hän tietää (jae 26).

Tämän jälkeen Allah toistaa varoituksensa uskottomille (jakeet 30-46). Ihmiskunta torjuu ja pilkkaa Allahin lähettiläitä (jae 30); eivätkö he tiedä miten monia kansoja Allah on hävittänyt (jae 31)? Kaikki joutuvat tuomiolle (jae 32); he eivät näe luonnossa Allahin vallan merkkejä (jakeet 33-42). Yksi näistä merkeistä on se, että aurinko kiertää määrätyllä radallaan päivisin, mutta vain "noudattaen kaikkivaltiaan, kaikkitietävän käskyä" (jae 38). Muhammed selitti tätä siten, että aurinko kulkee määrättyä rataansa päivisin, mutta aurinko "kulkee kunnes kumartuu Valtaistuimen alla ja pyytää lupaa nousta uudelleen, ja lupa myönnetään, mutta tulee aika, jolloin se taas kumartaa, mutta sen kumartumista ei hyväksytä, ja se pyytää lupaa jatkaa radallaan, mutta sille ei anneta lupaa vaan sen käsketään palata takaisin samaa tietä ja niin se nousee lännestä. Ja tämä on Allahin sanan tulkinta: "Aurinkokin kulkee vain määrätyn ratansa, noudattaen kaikkivaltiaan, kaikkitietävän käskyä" (jae 38).

Allah voisi hukuttaa epäuskoiset eikä kukaan heitä voisi auttaa (jae 43). Jakeissa 47-54 hän pilkkaa epäuskoisia: heidän ei tarvitse ruokkia köyhiä, sillä Allah olisi kyllä ruokkinut heidät, jos olisi tahtonut (jae 47) ja he kysyvät Muhammedilta milloin Tuomiopäivä tulee (jae 48). Mutta kun se tulee, he vaikeroivat (jae 52). Mutta uskovaiset nauttivat jakeiden 55-58 mukaan Paratiisista ja lepäilevät istuimillaan vaimojensa seurassa (jae 56) - kuuluisat neitsyet tulevat kuvaan seuraavassa suurassa.

Jakeissa 59-64 Allah puhuttelee uskottomia Tuomiopäivänä ja käskee heitä poistumaan edestään (jae 59) sekä muistuttaa heitä, että hän varoitti heitä seuraamasta Saatanaa (jae 60) ja nyt Saatana on johtanut heidät harhaan (jae 62) ja he joutuvat helvettiin (jakeet 63-64). Jakeissa 65-68 Allah puhuu uskottomista: kauheana päivänä he eivät kykene puhumaan (jae 65) ja hän voisi puhkaista heidän silmänsä (jae 66). Ibn Abbas muotoilee tämän näin: "Jos olisimme tahtonut, olisimme voinut johdattaa heidät kaikki harhaan ja kuka heitä voisi silloin opastaa" - ja harhaan Allah onkin heidät johdattanut monissa Koraanin kohdissa (muun muassa 7:179, 10:99-100, 16:37; 32:13).

Jakeissa 69-83 Allah korostaa Koraanin ihmeellisyyttä (jakeet 69-70); luonnon merkkejä (jakeet 71-73; 77-81); ja epäjumalien voimattomuutta (jakeet 74-75). Hän sanoo Muhammedille, ettei tämä antaisi uskottomien masentaa häntä (jae 76), kuten hän sanoo myös jakeissa 3:176, 15:88, 26:3 ja 31:23. Sillä Allah on kaikkivaltias (82-83).

Blogging the Qur’an: Sura 36, “Ya Sin”
Jaa Siinin suura

Aurinkokin kulkee vain määrätyn ratansa,
noudattaen kaikkivaltiaan, kaikkitietävän käskyä [Koraani 36:38]

Ibrahim: Kristityt tytöt on tarkoitettu muslimiesten huvitukseksi

Raymond Ibrahim Gatestone institutessa:

Aina yhtä julma islamin laki on naisille vieläkin julmempi. Koraanin mukaan miehet ovat naisten "esimiehiä" ja heillä on lupa lyödä heitä mikäli he ovat "uppiniskaisia" (Koraani 4:34). Islamin profeetan Muhammadin mukaan naiset ovat tyhmempiä kuin miehet - tarvitaan kaksi naista todistamaan yhden miehen sijasta - ja enemmistö helvetin asukkaista on naisia, joita verrataan aaseihin ja koiriin kyvyssään häiritä ja tehdä tyhjäksi miehen rukoukset.

Mikä on sitten islamin näkemys "vääräuskoisista" naisista? He ovat "yhtä tarkoitusta varten, muslimimiesten huvitukseksi", kuten eräs muslimi sanoi ryhmälle nuoria kristittyjä tyttöjä Pakistanissa, ennen kuin murhasi heistä yhden. Koraanissa sanotaan jakeessa 4:24, että toisuskoisia naisia voidaan ostaa ja myydä muslimimiesten seksiorjiksi, kuten Islamilainen Valtio on tehnyt.

Vainottuja kristittyjä puolustavan Open Doors -ihmisoikeusjärjestön viestintäjohtaja Emily Fuentes sanoo:

Valitettavasti yhä useammat naiset ovat [muslimi]terroristijärjestöjen hampaissa. Ympäri maailman on lukuisia tapahtumia, missä äärijärjestöt ovat siepanneet, raiskanneet ja pakkokäännyttäneet naisia... Monia heistä on myyty orjamarkkinoilla. Tämä raakalaisuus ei ole vain Lähi-idän ongelma vaan sitä tapahtuu myös Afrikassa ja monissa muissa paikoissa. Monissa näistä maissa naisia kohdellaan toisen luokan kansalaisina sukupuolensa tähden. Kristittyjen naisten taakka on kaksinkertainen, koska he kokevat vainoa sekä sukupuolensa että uskontonsa vuoksi. Vaikka meillä ei ole tarkkoja lukuja tiedämme, että vainottuja naisia on miljoonia... muslimienemmistöisissä maissa kristityiltä naisilta riistetään järjestelmällisesti heidän vapautensa ja heiltä kielletään aivan perustarpeet.

Kristittyjä naisia kohtaa kaksinkertainen kirous: koska he ovat sekä naisia että ei-muslimeja, "vääräuskoisia"; on selvää miksi he saavat kärsiä eniten islamilaisesta sorrosta.

ISISin käsiin joutuneiden ei-musliminaisten ahdinko tunnetaan jo hyvin. Mosulin kesäkuun 2016 valloituksen jälkeen kalifaatti on teloittanut jopa 250 vangittua vääräuskoista tyttöä (pääasiassa jesidejä ja kristittyjä) heidän kieltäydyttyään ryhtymästä seksiorjiksi. Aivan hiljattain 19 jesidityttöä suljettiin rautahäkkeihin ja poltettiin elävältä satapäisen joukon edessä heidän kieltäydyttyään seksistä jihadistien kanssa.

Raportti, joka ilmestyi päivä Open Doors -järjestön kerrottua ei-musliminaisten kohtalosta, kertoo:

Uskonnollisiin vähemmistöihin kuuluvia naisia myydään usein Islamilaisen Valtion hallitsemilla alueilla jihadistien kesken. Kun sotilaat kyllästyvät jonkun tytön raiskaamiseen ja pahoinpitelyyn, he yleensä myyvät tämän eteenpäin sotilastovereilleen, jotta nämä voivat viihdyttää itseään raiskaamalla ja pahoinpitelemällä häntä.

Eräs paennut jesidityttö kertoo, kuinka hänet

ostettiin ja myytiin kahdeksalle eri jihadistille...Meidät laitettiin näytteille [seksiorjien markkinoille]. Miehet tulivat ja katselivat meitä kuin esineitä. Se oli kuin autonäyttely... Naisia myytiin käteisellä - jopa vain 20 dollarilla, tai heitä vaihdettiin matkapuhelimiin, tai annettiin lahjaksi.

Hänet raiskattiin ainakin kolme kertaa päivässä 16:n kuukauden ajan lukemattomien jihadistien toimesta; hänet pakotettiin ottamaan ehkäisypillereitä ja aborttilääkkeitä, ja hän yritti tappaa itsensä monta kertaa päästäkseen piinasta. Hänen kertomuksensa on tyypillinen ja samaa kertovat monet muut pakenemaan onnistuneet ei-muslimitytöt.

Toinen hiljattainen raportti kertoo kuinka "8-vuotias tyttö ostettiin, myytiin ja raiskattiin kahdeksan eri militantin toimesta 10 kuukauden ajan"; ja kuinka toinen "seksiorja sytytti itsensä palamaan välttyäkseen raiskaukselta"; ja pariskunnasta, joka löysi oveltaan sen jälkeen, kun ISIS oli siepannut heidän lapsensa, muovikassin, jossa oli heidän tyttäriensä ruumiinosia ja videon, missä heitä kidutettiin ja raiskattiin; samoin siitä miten ISIS raiskasi ja surmasi kristittyjä ja alaviittinaisia sen jälkeen, kun olivat valloittaneet heidän kylänsä.

Tällainen islamilainen naisten pahoinpitely ei kuitenkaan rajoitu ISISiin tai Boko Haramiin - nigerialaiseen järjestöön, joka samoin kuvailee itseään pelkästään islamilaisilla termeillä ja jolla on huono maine tekemiensä kristittyjen tyttöjen sieppausten, orjuuttamisen, raiskausten ja murhien vuoksi. Arviolta 700 kristittyä ja 300 hindutyttöä siepataan, orjuutetaan ja raiskataan Pakistanissa joka vuosi. Nämä ovat hyvin suuria lukuja ottaen huomioon, että kristittyjä ja hinduja on vain prosentti muslimienemmistöisen maan väestöstä.

Vain neljä päivää Open Doorsin kerrottua kristittyjen naisten ahdingosta kaksi muslimimiestä murtautui Pakistanissa kristityn naisen kotiin, kun hänen miehensä oli poissa sotilaspalveluksessa. He sitoivat ja joukkoraiskasivat hänet ja uhkasivat tappaa hänen kaksivuotiaan tyttärensä, jos hän vastustelisi. 30-vuotiaan naisen mukaan:

"Miehet kohtelivat minua kuin eläintä ja sanoivat minun olevan arvoton kristitty...He sanoivat, että kaikki kristityt naiset ovat huoria ja he että he tulisivat takaisin ja tekisivät saman uudelleen, jos kertoisin kenellekään."

Koska hän on sekä nainen että vääräuskoinen muslimienemmistöisessä maassa, poliisi ja laki eivät tee mitään hänen hyväkseen. Samalla viikolla siepattiin jälleen viisi kristittyä tyttöä, pakotettiin kääntymään islamiin ja "menemään naimisiin" sieppaajiensa kanssa.

Pakistanissa kristittyjen tyttöjen - ja joskus myös kristittyjen poikien - raiskauksista ja murhista on paljon muitakin esimerkkejä. Sen jälkeen kun muslimimies oli raiskattuaan 9-vuotiaan kristityn tytön leuhkinut kuinka "oli tehnyt saman palveluksen muillekin nuorille kristityille tytöille", paikalliset asukkaat kertoivat:

"Tällaista sattuu säännöllisesti. Kristittyjä tyttöjä pidetään tavaroina, joita voi rikkoa huvikseen. Heidän hyväksikäyttönsä on oikeutettua. [Muslimi]yhteisö ei pidä sitä edes rikoksena. Muslimeille he ovat sotasaalista."

Tilanne on samanlainen Egyptissä. Heinäkuussa 2012 Yhdysvaltain kongressiedustaja Chris Smith todisti "lisääntyneestä koptikristittyjen naisten ja tyttöjen sieppauksista, pakkokäännyttämisestä ja pakottamisesta avioliittoon. Noita naisia terrorisoidaan ja tällä tavoin heidät syrjäytetään."

Edesmennyt ja usein diplomaattinen koptilaisen kirkon johtaja Shenouda III otti esille nämä taipumukset vuonna 1976: "On olemassa käytäntö, että koptilaisia tyttöjä käännytetään islamiin ja naitetaan uhkailemalla muslimimiehille." Vuosien 2008 ja 2013 välillä dokumentoitiin lähes 600 kristittyjen naisten sieppausta, raiskausta ja pakkokäännytystä. Tilanne on sen jälkeen pahentunut, kuten kerrotaan vuoden 2012 raportissa "Koptilaisten naisten sieppaukset ja pakkokäännyttämiset nousseet dramaattisesti Egyptissä."

Siinä kun nuoria naisia ahdistellaan seksuaalisesti, vanhempia naisia häpäistään. Toukokuun 20. päivä 70-vuotias kristitty nainen riisuttiin Egyptissä alasti, häntä syljettiin ja kuljetettiin pitkin Minyan katuja vihaisen muslimiväkijoukon huutojen, vihellysten ja "Allahu Akbar"-huutojen saattelemana.

Kaksi päivää ennen Open Doorsin raportin julkistamista muslimit hakkasivat ja raiskasivat 22-vuotiaan kristityn naisen Ugandassa, koska tämä syytti moskeijan johtajaa isänsä murhasta jonkin uskonnollisen riidan vuoksi. Kuukautta aikaisemmin islamista luopuneen ja kristinuskoon kääntyneen naisen 13-vuotias tytär raiskattiin paikkallisten muslimien toimesta, jotka olivat sanoneet, että "tämä on toinen varoitus äidillesi siitä hyvästä, että hän on hylännyt muslimien uskonnon."

On huomattava, että jopa Euroopassa alkuperäisasutuksen naiset kärsivät eniten muslimimaahanmuutosta. Eksponentiaalisesti lisääntyneiden ahdistelujen ja raiskausten logiikka on usein sama kuin Islamilaisessa Valtiossa tai Pakistanissa. Erästä naista Saksassa ahdistelleen muslimimaahanmuuttajan sanoin: "Saksalaiset naiset ovat seksiä varten."

Vielä yksi tärkeä seikka: vaikka ei-musliminaiset joutuvat seksuaalisesti ahdistelluksi useammin kuin ei-muslimimiehet, eivät miehet säästy vainolta yhtään vähempää silloin kun on kysymys muista muslimien harjoittaman sorron muodoista, kuten "blasfemiasta" tai "apostaasista". Ritarillisuus on vieras käsite islamissa; kun on kyse vääräuskoisten terrorisoinnista ja heidän alistamisestaan, on Muhammedin uskonto hyvin tasa-arvoinen. Esimerkkinä Pakistanin pahamaineinen blasfemiatapaus, jossa kristitty nainen nimeltä Asia Bibi on virunut kuolemansellissä vuodesta 2009 lähtien; toisena esimerkkinä kristitty pariskunta, jota syytettiin Koraanin häpäisemisestä ja molemmat poltettiin elävältä. Open Doorsin raportin julkaisemisen aikoihin oli vielä seuraavia tapauksia:

• Indonesia: "ennennäkemätön sharian soveltaminen ei-muslimiin", kun 60 vuotias kristitty nainen ruoskittiin julkisesti alkoholin myymisen takia.
• Islamilainen valtio: Kristitty nainen teloitettiin, kun hän ei kieltänyt uskoaan. ISIS myös uhkaili dominikaanisia nunnia vaatien heitä joko kääntymään islamiin tai maksamaan jizyaa (joka perustuu Koraanin jakeeseen 9:29). "Ikääntyneet sisaret [pakenivat ja] alkoivat kärsiä sydänvaivoista pakomatkan aiheuttaman stressin vuoksi. Puolentoista vuoden aikan heistä 23 kuoli, joskus kolme samalla viikolla. 'He kuolivat särkyneen sydämen vuoksi', sanoi sisar Huda."
• Uganda: Muslimimies kuristi vaimonsa kuoliaaksi, koska tämä oli jättänyt islamin ja kääntynyt kristinuskoon. Toinen mies hakkasi vaimonsa ja uhkasi puukottaa hänet kuoliaaksi huutaen samalla "Allahu Akbar", koska vaimo oli kääntynyt kristityksi.

Harvoin kuitenkin kuulee päinvastaisesta tapauksesta, että vaimo tappaisi miehensä apostaasin vuoksi, sillä muslimimaailmassa naisilta puuttuu auktoriteetti.

Islamissa ei ole hyvä olla nainen.


Alkuperäinen kirjoitus: https://www.gatestoneinstitute.org/8969/christian-girls-muslim-men

Koraaniblogi: Suurat 34 ja 35

Spencerin Koraaniblogi jatkuu suurien 34 ja 35 selityksillä:

Suura 34 ajoittuu mekkalaiselle kaudelle, jolloin Maududin sanoin "islamin yhteisöä sorrettiin ... pilkattiin ja ivattiin, levitettiin huhuja, vääriä syytöksiä ja ilkeämielisiä mielikuvia ihmisten mieliin." On huomion arvoista miten laajasti näitä tapahtumia käsitellään islamin pyhässä historiankirjoituksessa; se auttaa käsittämään nykyajan muslimien raivoisia reaktioita joihinkin varsin laimeisiin pilapiirroksiin. Suurassa joka tapauksessa toistetaan näitä vastaväitteitä Muhammedin sanomaan, ja jokainen niistä aloitetaan fraasilla "epäuskoiset sanovat" jakeissa 3, 7, 29, 31 ja 43, jonka jälkeen Allah vastaa syytöksiin.

Allah aloittaa varoittamalla epäuskoisia kaikkitietäväisyydestään ja tulevasta tuomiosta (jakeet 1-9). Kun ottaa huomioon islamin käsityksen, että Allah on Koraanin ainut kertoja, ensimmäinen jae voi särähtää korvaan Allahin sanoessa "ylistys ja kunnia Jumalalle". Lause sopisi paljon paremmin Muhammedin suuhun, mutta jos Muhammed olisi tässä puhujana, se olisi ristiriidassa sen ajatuksen kanssa, että Koraani on Allahin täydellistä puhetta, joka on ollut olemassa aikojen alusta hänen kanssaan. Koraanin selitysteoksissa tätä ei kuitenkaan ole koskaan pidetty minkäänlaisena ongelmana. Ibn Kathir selittää jakeen tyypilliseen tapaan kuinka "Allah käskee meitä ylistämään yksin Häntä tässä maailmassa ja tuonpuoleisessa."

Vaikka Allah tietää kaiken (jae 2), epäuskoiset sanovat ettei tuomion hetkeä ole tulossa (jae 3). Allah käskee Muhammedia vannomaan kauttaan, että tuomiopäivä varmasti tulee - kuten myös kahdessa muussa jakeessa: 10:53 ja 64:7. Niille, jotka halventavat Allahin ilmoituksia (ayat - sana, jota käytetään myös Koraanin jakeista), on luvassa tuskallinen rangaistus.

Epäuskoiset kieltävät ruumiin ylösnousemuksen (jae 7) ja väittävät Muhammedin keksivän valheita Allahista (jae 8). Allah vastaa heille, että ne jotka eivät usko tulevaan elämään ovat väärässä (jae 8), ja se seikka, että hän kykenee hävittämään maan on Allahin merkki uskovaisille (jae 9).

Sitten Allah kertoo Daadivista (10-11), Salomosta (12-14) ja Saban kansasta (15-21). Allah määrää vuoret ja linnut laulamaan Daavidin kanssa Allahin ylistystä (jae 10): Ibn Kathir sanoo, että Allah oli siunannut Daavidia "mahtavalla äänellä. Kun hän ylisti Allahia, jopa vakaat ja jyhkeät vuoret liittyivät hänen kanssaan Allahin ylistykseen ja vapaana lentävät linnut, jotka lähtevät aamulla ja illalla palaavat, tulivat tervehtimään häntä, ja hän osasi puhua kaikkia kieliä." Seuraavaksi luetellaan siunaukset, jotka Allah antoi Salomolle (jakeet 12-14). Myös sabalaisia siunattiin kahdella ihanalla puutarhalla (jae 15), mutta he hylkäsivät Allahin ja puutarhojen hedelmät muuttuivat karvaiksi (jae 16). Allah ei tee sellaista muuten kuin kiittämättömyyden tähden (jae 17) - jae tukee vahvasti islamissa yleistä käsitystä, että hurskaudesta seuraa maallista menestystä ja Allahin hylkääminen tietää onnettomuutta paitsi tulevassa myös tässä maallisessa elämässä. Mujahid sanoo: "Hän ei rankaise muita kuin epäuskoisia."

Jakeissa 22-31 Allah luettelee asioita, joita Muhammedin tulee sanoa uskottomille: heidän epäjumalansa ovat voimattomia (jae 22); kukaan ei auta heitä Tuomiopäivänä (jae 23). Jakeessa 25 Muhammedia käsketään Ibn Kathirin mukaan katkaisemaan välit uskottomiin sanoen "te ette kuulu meidän joukkoomme emmekä me kuulu teidän joukkoonne, sillä me kutsumme ihmisiä Allahin luo, jotta he uskoisivat, että Hän on Ainoa Jumala ja palvoisivat ainoastaan Häntä. Jos uskotte niin silloin kuulutte meihin ja me teihin, mutta jos te hylkäätte kutsumme, meillä ei ole mitään tekemistä teidän kanssanne eikä teillä ole tekemistä meidän kanssamme." Allah tuomitsee lopulta sekä uskovaiset että uskottomat (jae 26). Muhammed on lähetetty kaikelle kansalle (jae 28); intialainen Koraanin kommentaattori Maulana Bulandshahri kertoo hadithista, jossa Muhammed sanoo: "Kautta Allahin! Ihminen, olkoon sitten juutalainen tai kristitty, joka ei usko minuun sen jälkeen kun on kuullut minua, joutuu helvetin asukkaiden joukkoon."

Allah jatkaa samaa rataa jakeissa 32-54: ylimieliset hylkäävät Muhammedin ilmoituksen, mutta he kyllä uskovat kunhan saavat maistaa Allahin rangaistusta (jae 33); maallinen mammona estää ihmisiä seuraamasta Allahia (jakeet 34-37); mutta Allah päättää kuka on rikas ja kuka köyhä (jae 39); enkelit kieltävät ne, jotka heitä palvoivat (jakeet 40-41); Muhammed ei halua palkkiota ihmisiltä vaan ainoastaan Allahilta (jae 47).

Suura 35 on myös mekkalainen ja se toistaa monia tuttuja teemoja. Maududi sanoo: "Tarkoituksena on varoittaa ja nuhdella mekkalaisia ja heidän johtajiaan heidän vihamielisyydestään Pyhän Profeetan Tauhudin [Allahin ykseyden] ilmoitusta kohtaan". Tämäkin suura alkaa erikoisella ilmoituksella "ylistys olkoon Jumalalle" (jae 1). Allah vakuuttaa kaikkivaltiuttaan (jakeet 1-3) ja kertoo Muhammedille, että aikaisemmatkin profeetat torjuttiin (jae 4). Ihmisten ei tule antaa tämän maailman (jae 5) tai Saatanan (jae 6) viekoitella heitä; uskottomat saavat ankaran rangaistuksen (jae 7); uskovaiset ja uskottomat eivät ole saman arvoisia, sillä "Jumala jättää harhaan kenet tahtoo ja johdattaa oikeaan kenet suvaitsee" eikä Muhammedin pidä tuhlata aikaa uskottomien suremiseen (jae 8).

Seuraavaksi Allah luettelee mahtinsa merkkejä (jakeet 9-17, 27-28). Jakeissa 18-22 hän teroittaa jyrkkää eroa uskovien ja uskottomien välillä. Kukaan ei voi ottaa kannettavakseen toisten taakkaa; jokainen vastaa Allahin edessä itsestään (jae 18). Sitten Allah puhuttelee Muhammedia muistuttaen, että hän on vain Allahin rangaistuksesta varoittaja (jae 23); jos he torjuvatkin hänet, niin torjuttiin myös aikaisemmat profeetat (jae 25). Sitten Allah palaa jälleen Helvetin kauhuihin, missä tuomitut huutavat Allahia apuun, johon Allah vastaa jo lähettäneensä heille varoittajan (jae 37).

Allah päättää suuran vielä uusilla varoituksilla (jakeet 38-45). Muslimit nostettiin "valta-asemaan maassa", joten Allahin kieltäjät aiheuttavat vain itselleen vahinkoa (jae 39). Ne joita ihmiset palvovat Allahin rinnalla, ovat voimattomia eikä heillä ole edes kirjaa (kuten Muhammedilla) (jae 40). Ylimielisten tulisi matkustella, jotta he huomaisivat kuinka aikaisemmat sukupolvet hävitettiin, kun he hylkäsivät Allahin (jae 44). Kuitenkaan Allah ei rankaise ihmisiä niin ankarasti kuin he ansaitsisivat (jae 45).


Blogging the Qur’an: Sura 34, “Sheba,” and Sura 35, “The Angels”
34. Saban suura
35. Luojan suura

Suura 34 ajoittuu mekkalaiselle kaudelle, jolloin Maududin sanoin "islamin yhteisöä sorrettiin ... pilkattiin ja ivattiin, levitettiin huhuja, vääriä syytöksiä ja ilkeämielisiä mielikuvia ihmisten mieliin." On huomion arvoista miten laajasti näitä tapahtumia käsitellään islamin pyhässä historiankirjoituksessa; se auttaa käsittämään nykyajan muslimien raivoisia reaktioita joihinkin varsin laimeisiin pilapiirroksiin. (kuva: Bosch Fawstin, "Olkaa hiljaa niin teille ei tapahdu mitään")

Kahdeksan syytä miksi islamin laki on vaarallinen naisille

Immanuel Al-Manteeqin artikkeli A Woman Under Sharia: 8 Reasons Why Islamic Law Endangers Women:

Länsimaissa naisia pidetään yhdenvertaisina miesten kanssa sekä ontologiselta että juridiselta kannalta. Tämä ei tietenkään tarkoita etteikö naisia näissä maissa olisi koskaan epäoikeudenmukaisesti syrjitty. Päinvastoin, on surullinen tosiasia, että länsimaiden naisia on vuosisatojen aikana usein syrjitty.

Yhdysvalloissa naiset saivat äänioikeudenkin vasta 1920, kun 19. perustuslain lisäys hyväksyttiin, missä sanotaan, että "Yhdysvalloissa oikeutta äänestää ei saa kieltää tai rajoittaa valtion tahi osavaltion toimesta sukupuolen perusteella". Mutta ainakin parin viimeisen vuosikymmenen aikana on näkemys miesten ja naisten tasa-arvosta ja naisten oikeudesta samoihin perusoikeuksiin kuin miehillä ollut lännessä vallitsevana.

Nykyään monet länsimaisen lain periaatteet suojelevat naisten oikeuksia. Länsimaissa esimerkiksi naisen todistusta - myös oikeusistuimissa - pidetään yleisesti saman arvoisena miehen todistuksen kanssa. Perheväkivalta vaimoja kohtaan on länsimaissa jyrkästi kielletty, vaikka jotkut aviomiehet sitä vielä harjoittavatkin. Lisäksi avioeron hakeminen on naiselle aivan yhtä helppoa kuin miehelle.

Naisia ei myöskään sorreta perintölainsäädännössä. Naisilta ei riistetä heille kuuluvaa osuutta perinnöstä vain sukupuolensa perusteella. Länsimaissa naisilla on myös oikeus, ainakin useimmiten, pukeutua haluamallaan tavalla ilman huomattavia sosiaalisia seurauksia - laillisista seurauksista puhumattakaan.

Moniavioisuus on länsimaissa myös ehdottomasti kiellettyä. Yksiavioisuuden kodifikaatio lakiin on jo kreikkalais-roomalaista perua. Itse asiassa moniavioisuutta on lännessä pidetty paitsi moraalittomana myös naisia syrjivänä käytäntönä. Länsimaat ovat myös tiukkoja seksuaalisen hyväksikäytön suhteen ja kieltävät miehiltä avioliiton ja seksuaalisen kanssakäymisen esipuberteettisten tyttöjen kanssa. Ja on itsestään selvää, että länsimaat kieltävät jyrkästi sotilaitaan ottamasta sodassa naisia seksiorjikseen.

Voidaan siis todeta, että länsimaat kohtelevat naisia ylipäätään samanarvoisina miesten kanssa, eikä ole epäilystäkään etteikö naisilla olisi yksilönvapauksia. Länsimaat ovat naisille parhaita paikkoja elää; he voivat päästä maidensa kaikkein korkeimpiin virkoihin (esim. Saksan liittokansleri Angela Merkel, Britannian pääministeri Theresa May ja entinen Yhdysvaltain ulkoministeri Hillary Clinton) demokraattisessa prosessissa, eikä naisten johtajuuteen ole teoreettisia esteitä.


1. Sharian mukaan vaimoja on lupa lyödä

Päinvastoin kuin länsimaisessa lainkäytössä, jossa naiset ja miehet ovat tasa-arvoisia, shariassa naiset eivät ole miesten veroisia vaan alempiarvoisia. Varhaisimmissa islamin lähteissä, jotka ovat sharian perusta, naiset ovat monien väheksyvien huomautusten kohteena. Esimerkiksi Koraanin jakeessa 4:34 aviomiesten sallitaan lyödä vaimojaan, jos "pelkäätte vaimonne olevan uppiniskainen" (joka antaa ymmärtää, ettei tottelemattomuuden tarvitse olla toteutunutta lyömisen oikeuttamiseksi):

Mies on naisen pää, koska Jumala on toisia suosinut enemmän kuin toisia ja koska mies elättää vaimoaan. Hurskas vaimo on nöyrä ja vartioi siveyttään, koska jumala on antanut sen vartioitavaksi. Jos pelkäätte vaimonne olevan uppiniskainen, varoittakaa häntä, välttäkää häntä vuoteessa ja lyökää häntä, mutta jos hän sitten tottelee teitä, älkää ahdistako häntä enää. Jumala on Korkea, Mahtava.

Vaimon kurittamisen oikeutus vaimon huonon käytöksen (todellisen tai kuvitellun) vuoksi löytyy myös Muhammadin niin sanotusta "Jäähyväissaarnasta", jonka on merkinnyt muistiin Ibn Ishaq Sirassaan, vanhimassa ja luotettavimmassa säilyneessä Muhammadin elämäkerrassa. [Profeetta Muhammadin elämäkerta, Basam Books, ss. 449-450, suom.huom.]


2. Sharian mukaan naisilla on vähemmän oikeuksia kuin miehillä

Koraanin jakeen 2:282 mukaan naisen todistuksen arvo on vain puolet miehen vastaavasta:

Ottakaa kaksi miestä todistajiksi, mutta jos kahta miestä ei ole saatavilla, ottakaa mies ja kaksi naista, jotka hyväksytte todistajiksi, siltä varalta, että toinen naisista erehtyisi: toinen voi silloin muistuttaa toista.

Koraanin jakeiden 4:11 ja 4:176 mukaan nainen perii vain puolet siitä mitä hänen veljensä. Lisäksi, kuten professori Samir Khalil Samir, syntyperäinen arabian puhuja, jolla on kaksi tohtorinarvoa ja joka on toiminut paavi Benedictus XVI:n neuvonantajana islamissa ja Lähi-idän asioissa, selittää: sharian alaisuudessa "seka-avioliitossa (puolisoilla eri uskonto) [kun vaimo ei ole muslimi], vaimo menettää lain mukaan oikeutensa miehensä perintöön ellei hän käänny islamiin"


3. Sharian mukaan avioliitto ja seksuaalinen kanssakäyminen esipuberteettisten tyttöjen kanssa on sallittua

Koraanin (65:4) mukaan seksuaalinen kanssakäyminen on sallittua sellaisten naisten kanssa, joiden kuukautiset eivät ole vielä alkaneet (ts. esipuberteettisten tyttöjen kanssa). Jae löytyy 65:nnestä suurasta al-Talaqin (Avioeron) suurasta, joka alkaa julistuksella: "kun eroatte vaimostanne, erotkaa hänestä määräajan ('idda) mukaan ja laskekaa se"; määräaika tai 'idda on tietty ajanjakso, joka muslimimiehen täytyy odottaa ennen avioliittoa eronneen naisen kanssa, jotta voidaan varmistua ettei hän ole raskaana edelliselle miehelleen. Pitäen mielessä tämän asiayhteyden voimme lukea jakeesta 65:4 seuraavaa:

Teidän vaimonne määräaika, jos hän on lakannut odottamasta kuukautisiaan tai jos hänellä ei vielä ole ollut kuukautisia, on kolme kuukautta

Sayyid Qutb, Muslimiveljeskunnan merkittävä teoreetikko, selittää arvostetussa Koraanin kommentaarissaan (In the Shadow of the Quran), että jae 65:4 viittaa "naisiin, joilla on ollut vaihdevuodet ja niihin, joilla ei ole kuukautusia, koska heidän puberteettinsa ei ole vielä alkanut tai heillä on jokin sairaus"

Niinpä tämän Koraanin avioeroa käsittelevässä asiayhteydessä näyttää siltä, että jae käskee muslimimiehiä odottamaan kolme kuukautta ennen kuin eroavat esipuberteettisista tytöistä (siitä syystä, että puberteetti voi olla juuri alkamassa ja raskaus olisi silloin mahdollinen; kts. Koraani 2:228). Tämä ei ole vain jonkun nykyajan islamistin kuten Sayyid Qutb keksintö; tällainen tulkinta tunnetaan jo ainakin al-Tabarilta (839-923), joka on eräs vanhimmista ja tärkeimmistä islamin lähteistä.

Lisäksi andalusialainen maliki-koulukunnan oikeusoppinut ja filosofi Ibn Rushd (1126-1198), joka tunnetaan länsimaissa nimellä "Averroës", vahvistaa seksuaalisen kanssakäymisen luvallisuuden esipuberteettisten tyttöjen kanssa lakikäsikirjassaan Bidayat al-Mujtahid wa Nihayat al-Muqtasid. Tässä teoksessaan otsikon "vaimojen määräaika" alla hän esittää seuraavaa: "eronneella naisella, jonka avioliitto on pantu täytäntöön, voi joko olla kuukautiset tai sitten ei. Jos hänellä ei ole kuukautisia, hän voi olla alaikäinen tai hänen kuukautisensa eivät vielä ole alkaneet."

Huomatkaa, että eräs kaikkien aikojen arvostetuimmista muslimeista päättelee tässä yksiselitteisesti, että avioliitto ja seksuaalinen kanssakäyminen esipuberteettisten tyttöjen kanssa on islamissa luvallista.


4. Sharian mukaan vaimoilla ei ole samoja oikeuksia avioerossa kuin heidän aviomiehillään

Sharian alaisuudessa mies voi erota vaimostaan yksinkertaisesti sanomalla kolme kertaa "eroan sinusta" kahden aikuisen ja täydessä ymmärryksessä olevan miehen läsnäollessa. Päätöstä ei tarvitse perustella ja mies saa lasten huoltajuuden. Tähän liittyen professori Samir toteaa, että "järjettömin asia tässä on, että mikäli mies myöhemmin katuu päätöstään [erota vaimostaan] ja haluaa palata vaimonsa luokse [kolmannen kerran], naisen tulee ensin naida toinen mies ennen kuin mies voi ottaa hänet takaisin (Koraani 2:229-230)." Naisella ei tällaisia oikeuksia ole.


5. Sharian mukaan naisia ei hyväksytä johtajiksi

Sharia ei hyväksy naispuolisia johtajia. Tämä perustuu muslimien arvostetuimpaan hadith-kokoelmaan Sahih al-Buhkariin, missä kerrotaan persialaisten nimittäneen Khosraun tyttären kuningattarekseen, josta sanotaan: "Kansakunta, joka tekee naisesta johtajan, ei tule koskaan menestymään."  Tätä siteerataankin usein sen perustelemiseksi, miksi nainen ei voi olla kalifi.

Vaikka sharia opettaa näin teoriassa, on siitä käytännön syistä joskus poikettu. Muslimimaailmassa on ollut naispuolisia hallitsijoita kuten Shajart al-Durr (k. 1257), joka hallitsi Egyptiä keskiajalla. Benazir Bhutto voitti vaalit Pakistanissa ja oli maan pääministerina kahdesti (1988-90 ja 1993-96). Samaan pääsi Sheikh Hasina, joka voitti vaalit kolme kertaa ja on nyt Bangladeshin pääministeri.


6. Sharian mukaan naisten tulee olla kuuliaisia aviomiehilleen

Sharian alaisuudessa aviomies on vaimonsa ehdoton auktoriteetti. Kuten professori Samir huomauttaa: "Mies voi kieltää vaimoaan poistumasta kodistaan, jopa käymästä moskeijassa, sillä hadithissa Muhammad sanoo naiselle, että hänen rukouksensa on mitätön, jos se on tehty ilman hänen aviomiehensä lupaa." Tämän vahvistaa myös The Reliance of the Traveler ["matkailijan turva"], arvovaltainen Ahmad ibn Naqib al-Misrin (1302-1367) kirjoittama 1300-luvun shafi'i-koulukunnan lakikäsikirja. Käsikirja sanoo, että "nainen ei saa poistua kaupungista ilman aviomiestään tai muuta sukulaistaan [jonka kanssa hän ei voisi avioitua]...ellei matka ole pakollinen kuten hajj [pyhiinvaellus Mekkaan]. Naisen on laitonta matkustaa muutoin ja aviomiehen on laitonta antaa hänen niin tehdä."

Lisäksi sharia sallii moniavioisuuden, sillä Koraanin jae 4:3 sallii muslimimiehen yksiselitteisesti ottavan "niin monta vaimoa kuin haluatte, kaksi, kolme tai neljä." Tämän jakeen vuoksi tänäkin päivänä on monissa muslimimaissa miehen sallittua ottaa useita vaimoja.

Huolimatta siitä oliko tämä käytäntö sosiaalisesti hyväksyttävä 600-luvun arabialaisten mielestä, hyvin harva nykyaikainen vaimo sallisi miehensä ottaa toisen vaimon, saati vielä kaksi tai kolme vaimoa, vaikka hän säilyttäisi asemansa ensimmäisenä vaimona.


7. Sharian mukaan naiset ovat puutteellisia uskon asioissa ja älykkyydessä

Kuten islamia opiskelleet hyvin tietävät, sharia ei johda naisia sortavaa näkemystään ainoastaan Koraanista, vaan myös haditheista (Muhammedin sanomiset ja teot). Eräässä tällaisessa hadithissa Sahih Al-Bukharissa, sunnimuslimien kaikkein arvovaltaisimmassa hadith-kokoelmassa, Muhammad sanoo, että suurin osa helvetin tulen asukkaista on naisia, sillä naiset kiroavat paljon ja ovat kiittämättömiä aviomiehilleen, ja tunnetusti "puutteellisia älykkyydessä ja uskon asioissa". Hadith kuuluu kokonaisuudessaan näin:

Kerran Allahin lähettiläs [Muhammad] meni Musallaan [pyhättöön] suorittaakseen 'Id-al-Adha ja Al-Fitr -rukoukset. Hän kulki naisten ohi ja sanoi: "Oi naiset! Antakaa almut, sillä olen nähnyt, että suurin osa Helvetin Tulen asukkaista on naisia." Naiset kysyivät: "Miksi näin on, Oi Allahin lähettiläs?" Hän vastasi: "Te kiroatte usein ja olette kiittämättömiä aviomiehillenne. En ole nähnyt ketään niin puutteellista älykkyydessä ja uskon asioissa kuin te. Varovainen ja älykäs mies voisi johdattaa jotkut teistä harhaan." Naiset kysyivät: "Oi Allahin lähettiläs! Mitä meidän älyssämme ja uskonnollisuudessamme on vikaa?" Hän sanoi: "Eikö ole todistettu, että tarvitaan kaksi naista todistamaan yhden miehen sijaan?" He vastasivat myöntävästi. Hän sanoi: "Siksi hänen älynsä on puutteellinen. Ei ole myös totta, että nainen ei voi rukoilla eikä paastota kuukautisten aikana?" Naiset vastasivat myöntävästi. Hän sanoi: "Siitä johtuu heidän puutteellisuutensa uskonasioissa."

Fundamentilistimuslimit ympäri maailmaa vaativat tämän hadithin hyväksymistä, ja hadithin ovat yleisesti hyväksyneet autenttiseksi (sahih) myös maltilliset muslimioppineet (jotka ylipäätään hyväksyvät kaiken al-Bukharin hadith-kokoelmassa autenttiseksi). Tämä hadith on ollut suuri epäoikeudenmukaisuuden lähde muslimienemmistöisissä maissa eläneille naisille.


8. Sharian mukaan naispuolisten sotavankien raiskaaminen on sallittua

Sharia on erityisen törkeä salliessaan sotilaiden orjuuttaa "vääräuskoisia" naisia ja käyttää heitä seksuaalisesti hyväkseen. Koraanin jakeiden 4:3, 4:24, 23:5-6 ja 70:22-30 mukaan naisten orjuuttaminen, "joita oikea kätenne hallitsee" (ma malikat aymanikum), on sallittua.

Sanonnan "ma malikat aymanikum" tulkitseminen "naispuolisiksi orjiksi" ei ole ainoastaan jotain, mitä länsimaiset muslimiapologistit pitävät islamofobien puheina. Muqatil Ibn Sulaymanin varhaisin tafsir (Koraanin selitys) sanoo, että ma malikat aymanikum tarkoittaa wala'id, joka tarkoittaa naispuolisia orjia.  Monilla mufasirin (Koraanin selittäjillä) on tämä käsitys jo keskiajalta lähtien ja A.J. Drogen vuoden 2013 Koraanin käännös, joka on sivumennen sanoen mielestäni paras englanninkielinen käännös, selittää sanonnan "joita oikea kätenne hallitsee" olevan suora viittaus naispuolisiin orjiin.

Droge sanoo, että orjattarien pitäminen on luvallista vaikka (muslimi)mies olisi naimisissa. Koraani rinnastaa orjattaret naimisissa oleviin naisiin useita kertoja, selvästikin osoittaakseen, että orjattaria ei pidetä vaimoina. Ei ole epäilystäkään, että Koraani käyttää sanontaa ma malikat aymanikum viittaamaan naispuolisiin orjiin, jotka on vangittu sodassa ja joita heidän vangitsijansa käyttävät seksiorjina. Voimme todeta myös Ibn Ishaqin Sirat Rasul Allah:sta [Profeetta Muhammadin elämäkerta], että Muhammad itse otti jalkavaimoja ja salli sotilaidensa tehdä samoin.

Ibn Ishaq kertoo kuinka Muhammad mestautti 600-900 juutalaisen heimon Banu Quraizan miestä ja heitti heidän ruumiinsa kaivantoihin väitetyn petoksen takia. Sen jälkeen hän "jakoi Quraizan omaisuuden, vaimot ja lapset muslimien kesken." Ibn Ishaq jatkaa kertomalla, että "lähettiläs lähetti Sa'd b. Zaid al-Ansin, 'Abdul-Ashshalin veljen, joidenkin Quraizan naisten kanssa Najdiin ja hän myi heidät ostaakseen hevosia ja aseita."

Tästä nähdään, että Ibn Ishaqin mukaan Muhammad orjuutti naisia ja antoi myydä heidät (tämä ei eroa paljoakaan ISISin sotilaista, jotka tänään myyvät jesidinaisia, arvatenkin jäljitellen varhaisten islamilaisten lähteiden Muhammadia). Ibn Ishaq kertoo vielä, että "lähettiläs oli valinnut yhden [Quraiza-heimon naisen] itselleen." Toisin sanoen Muhammad, islamin profeetta, otti itselleen seksiorjan.

Sira kertoo meille vielä Muhammadin aggressiivisesta hyökkäyksestä Khaibarin juutalaisia vastaan (Khaibar oli keidas noin 150 kilometriä Medinasta pohjoiseen). Ibn Ishaq kertoo Abdullah b. Abu Najihin kertoneen, että Khaibarin valloituksen päivänä Muhammad kielsi taistelijoita käymästä "lihalliseen yhteyteen raskaana olevien vangittujen naisten kanssa"  Tästä lihallisen kanssakäymisen kiellosta raskaana olevien naisten kanssa voitaneen päätellä, että muiden naisten kanssa se oli sallittua.

Vielä voimme lukea Ibn Ishaqin kertovan kuinka "Khaibarin naiset jaettiin muslimien kesken." Varhaisimman islamilaisen Muhammadin elämäkerran mukaan Muhammad siis salli naispuolisten orjien seksuaalisen hyväksikäytön, "niiden joita oikea kätesi hallitsee", käyttääksemme Koraanin terminologiaa.

Tästä varhaisesta islamilaisesta lähteestä myös selviää, että Khaibarin taistelussa Muhammadilla itsellään oli seksuaalista kanssakäymistä vangitun naisen, erään Safiya bint Huyyayn (so. Huayyayin tytär Safiya) kanssa. Muhammad oli tapattanut hänen isänsä joko samana päivänä kun hän surmautti Safiyan aviomiehen tai vähän sen jälkeen matkalla Wadi al-Quraan ("laakso" Khaibarin lähellä).

Sahih al-Bukharista voimme lukea, että Safiyaa, "Quraizan ja An-Nadirin valtiatarta", kohdeltiin aluksi voittoisien muslimien puolelta orjattarena tai jariya:na, mutta Muhammad vapautti hänet ja sitten otti hänet vaimokseen (al-Tabari kertoo, että tämä tapahtui sen jälkeen, kun hän oli kääntynyt islamiin).

Ibn Ishaq kertoo Muhammadin ryhtyneen seksuaaliseen kanssakäymiseen (kun hän "otti hänet vaimokseen") Safiyan kanssa ensi kertaa teltassaan (samana päivänä kun hän oli tappanut kaikki Safiyan miespuoliset sukulaiset) ja kuinka eräs Abu Ayyub khalid b. Zain

kiersi teltan ympärillä koko yön miekkaan vyöttäytyneenä ja Jumalan lähettilästä vartioiden. Aamulla Jumalan lähettiläs näki Abu Ayyubin paikallaan ja kysyi: "Mikä hätänä, Abu Ayyub?" Abu Ayyub vastasi: "Jumalan lähettiläs, minä pelkäsin tätä naista puolestasi, sillä sinä olet surmannut hänen isänsä, puolisonsa ja kansansa ja hän oli vielä äsken juutalainen. Minä pelkäsin puolestasi." Kerrotaan, että Jumalan lähettiläs sanoi: "Jumala, varjele Abu Ayyubia niin kuin hän varjeli minua tänä yönä!" 

Tässä käy täysin selväksi, että vartija halusi suojella Muhammadia, koska Muhammad pakotti seksiin naisen, jonka täytyi tuntea suurta katkeruutta ja vihaa Muhammadin surmattua hänen sukulaisensa, mukaan lukien hänen isänsä ja aviomiehensä.

Ahmad Ibn Yahya al-Baladhuri (k. noin 892), eräs varhaisimmista islamin historioitsijoista (erityisesti koskien arabien valloituksia), kertoo Safiyan sanoneen:

Eniten vihasin kaikista miehistä Profeettaa, sillä hän tappoi aviomieheni, isäni ja veljeni. Mutta hän vain sanoi, että "sinun isäsi yllytti arabit minua vastaan ja teki sitä ja tätä", kunnes vihani häntä [Muhammadia] vastaan hälveni. 

Niinpä jos voimme luottaa varhaisimpiin islamin lähteisiin, Muhammad otti Safiya bint Huyyayn seksiorjakseen Khaibarin keitaan valloituksen jälkeen. Ja jos näihin varhaisimpiin islamin lähteisiin voi luottaa, meidän on tultava siihen johtopäätökseen, että Muhammad raiskasi Safiyan, ja salli seuraajiensa samoin raiskata taistelussa vangittuja naisia.

Tavallisesti länsimaistuneet muslimit, jos he edes tietävät tällaisten varhaisimpien ja luotettavimpien Muhammadin elämäkertojen olemassaolosta, hylkäävät ne epähistoriallisina eivätkä usko niillä olevan mitään tekemistä oikean ja vääristelemättömän islamin kanssa. Ei ole kuitenkaan mitään hyvää syytä uskoa, etteivät nämä epämiellyttävät tapahtumat olisi historiallisia.

On myös hyvin vähän syytä uskoa näiden tekojen ja nykyisten islamistien tekojen olevan "epäislamilaisia" - sillä kertomukset tulevat sellaisista islamin lähteistä, jotka ovat koko islamin sydän ja sielu. Varmasti islamistit eivät myönnä, että nämä kertomukset olisivat epäislamilaisia tai epähistoriallisia vain sen takia, että länsimaalaiset pitävät niitä epämiellyttävinä.

Se tosiasia, että ISISin militantit Irakissa ja Syyriassa, jotka ovat saavuttaneet mainetta raiskaamalla vangitsemiaan jesidinaisia (joskus heti sen jälkeen kun ovat tappaneet heidän perheensä ja naapurinsa), toimivat selvästi perinteisen islamin ohjeiden mukaan ja he seuraavat varhaisimpien islamin lähteiden Muhammadin esimerkkiä.

Lakikäsikirjassaan Bidayat al-Mujtahid wa Nihayat al-Muqtasid maliki-koulukunnan oikeusoppinut ja filosofi Ibn Rushd vahvistaa naisten orjuuttamisen luvallisuuden taistelussa. Luvussa "Millaista vahinkoa viholliselle on lupa aiheuttaa" Ibn Rushd esittää täysin yksiselitteisesti, että Muhammad "otti naisia orjiksi". Näköjään johtopäätöksenä on, että naisien ottaminen orjiksi taistelun jälkeen on sallittua Muhammadin esimerkin mukaisesti.

Ei ole epäilystä siitä etteikö naisten ottaminen orjiksi taistelussa olisi sallittua varhaisimpien islamin lähteiden mukaan; tämä käytäntö ei ole vain ISISin kaltaisten järjestöjen keksintöä. Eikä tämä ole vain islamofobisten länsimaalaisten osoittelua.

Tohtori Su'ad Salih, entinen Egyptin al-Azhar-yliopiston naisten islamin ja arabian opintojen dekaani, hyvin selvästi ja huolettomasti esittää, että naisorjien ottaminen (milk al-yamin) on islamissa sallittua, kun soditaan muslimien vihollisia vastaan. Hän antaa esimerkin israelilaisista sanoen, että jos Israel kaatuu, on luvallista ottaa isralilaiset naiset seksiorjiksi heidän nöyryyttämisekseen.

Tohtori Su'ad Salih ei näytä huomaavan sitä ironiaa, mikä hänen sallivuutensa seksiorjien ottoon sisältyy - onhan hän itsekin nainen. Mutta ehkäpä ironia on kadonnut sen takia, että seksiorjien pitäminen ei ole hänestä epäinhimillistä - sehän on hänen näkökulmastaan loppujen lopuksi virheettömän islamin ja ihmiskunnan esikuvan Muhammadin suosittelema käytäntö.


Alkuperäinen kirjoitus: http://counterjihad.com/women

Isisin seksiorjien järkyttävät kohtalot – "Hän rukoili aina ennen kuin raiskasi minut"

Muhammed, Zainab ja Mooseksen viuhahdus

Spencerin Koraaniblogin Liittoutuneiden suuran selitys jatkuu. Allah auttaa Muhammedia naisasioissa, suojelee hänen vaimojensa siveyttä ja tekee vielä pikku kepposen Moosekselle.


Vuosia sitten San Diego State University yliopiston professori ja "maltillinen muslimi" Khaleel Mohammed sanoi minusta näin: "Hän siteeraa Koraanin jakeita väärin, jättää huomiotta asiayhteyden sekä valehtelee häpeämättömästi." Koska en siteeraa Koraania väärin enkä jätä asiayhteyttä huomiotta tai valehtele häpeämättömästi, otin häneen yhteyttä ja pyysin häntä esittämään todisteita tai vetämään sanansa takaisin. Hän vastasi: "Pysyn kannassani häpeämättömästä valehtelusta, erityisesti sen jälkeen kun sain käsiini materiaalia, jossa väitit Muhammedin naineen oman miniänsä, ja muuta sellaista."

Useita vuosia sitten väittelin FreedomFest:ssä kirjan Muhammad: Prophet of God -kirjan kirjoittajan professori Daniel C. Petersonin kanssa. Tohtori Peterson on kelpo mies ja huolellinen tutkija. Luin hänen kirjastaan sivuilta 167-168 kuvauksen Muhammedista ja hänen miniästään Zainabista ja tarina oli hyvin saman kaltainen kuin kerron tässä tai kirjassani Totuus Muhammedista: Muhammad "oli rakastunut" Zainabiin; hänen adoptoitu poikansa Zaid tarjoutui "luovuttamaan vaimonsa Profeetalla, jos tämä niin haluaisi", mutta Muhammed kieltäytyi; sitten Muhammed sai taivaallisen ilmestyksen ja ilmoitti: "Kuka lähtee kertomaan Zainabille hyvät uutiset, että Jumala on antanut hänet minulle vaimoksi?"; ja nyt "Zaid ei ollut enää Muhammedin oikea poika huolimatta aikaisemmasta muodollisesta adoptiosta".

Selvästikin professori Peterson on alentunut tasolleni "häpeämättömäksi valehtelijaksi".

Professori Petersonin kirjan esipuheen kirjoittaja sanoo, että hän "on lähestynyt aihettaan etevänä tutkijana". Hän sanoo, että kirja itsessään on "ihailtava" ja se on "tervetullut lisä uskonnolliseen ja islamia käsittelevään tutkimukseen", ja toteaa lopuksi: "suosittelen tätä kirjaa mitä lämpimämmin".

Kuka oli tämä kirjoittaja? Khaleel Mohammed.

Itse asiassa tämä pahamaineinen sattumus, missä Muhammed otti vaimokseen entisen miniänsä Zainabin, on kaukana "häpeämättömästä valheesta", sillä se on hyvin tunnettu ja paljon keskusteltu aihe islamilaisessa traditiossa.

Vallihaudan taistelun aikana Muhammedin luottamus Allahiin säilyi, vaikka tilanne näytti pahalta muslimien kannalta. Allah käskee muslimien seurata hänen esimerkkiään, sillä hän on "erinomainen esikuva" (jae 21). Tämä on perusta Muhammedin erityiselle asemalle islamissa korkeimpana esikuvana. Muqtedar Khan Center for the Study of Islam and Democracy -järjestöstä selittää:

Kenelläkään uskonnollisella johtajalla ei ole ollut niin suurta vaikutusta seuraajiinsa kuin Muhammedilla (Rauha hänelle), islamin viimeisellä profeetalla...Ja Muhammed on Jumalan viimeisenä lähettiläänä vertaansa vailla mitä tulee ilmestykseen - Koraaniin - ja perinteeseen. Jopa siinä määrin, että hänen sanansa, tekonsa ja hiljaisuutensa (kun hän näki, mutta ei kieltänyt) tulivat muslimeille riippumattomaksi islamin lain lähteeksi. Muslimit eivät hartauden harjoituksessaan ainoastaan tottele vaan pyrkivät myös seuraamaan ja jäljittelemään Profeettaansa kaikilla elämän aloilla. Niinpä Muhammed on sekä jumalallisen lain välittäjä että sen lähde.

Allah näyttää olevan joskus kovin innokas myöntymään profeetan toiveisiin. Jakeissa 28-35 Allah käsittelee Muhammedin vaimoja kehottaen näitä säädyllisyyteen ja hurskauteen. Jakeet 36-37 viittaavat sitten yhteen Muhammedin profeetan uran huonomaineisimmista tapahtumista. Zainab bint Jahsh oli naimisissa Muhammedin adoptoidun pojan Zaid bin Harithan kanssa. Tafsir al-Jalalaynin mukaan Muhammed pyysi Zainabin kättä Zaidin puolesta; Zainab ja hänen veljensä eivät halunneet suostua, "sillä he ajattelivat profeetan halunneen itse naida hänet". Mutta lopulta he suostuivat, kun heitä nuhdeltiin sanoen "ei ole oikeauskoisella miehellä eikä naisella valinnan varaa sellaisessa asiassa, jonka Jumala ja hänen sananjulistajansa ovat jo ratkaisseet; kuka ikinä on tottelematon Jumalalle ja Hänen sananjulistajalleen, hän ilmeisesti kulkee harhaan" (jae 36).

Tafsir al-Jalalayn sanoo, että Muhammed "iski silmänsä" Zainabiin "ja rakastui häneen" ja Zaid sen sijaan "menetti kiintymyksensä" ja sanoi Muhammedille: "Haluan erota hänestä." Mutta Muhammed sanoi hänelle: "Pidä vaimosi luonasi ja noudata tarkoin velvollisuuksiasi Jumalaa kohtaan!" (jae 37). Aisha huomautti myöhemmin: "Jos Allahin lähettiläs olisi salannut jotain (Koraanista), tämän jakeen hän olisi salannut" - sillä se osoittaa hänen haluttomuutensa hyväksyä Allahin tahto, että hänen tulisi naida Zainab. Sitten eräänä päivänä Tabarin, ehkä kaikkein arvostetuimman Koraanin selittäjän ja historioitsijan mukaan, Muhammed meni Zaidin talolle ja tapasi Zainabin pukeutuneena ainoastaan alusvaatteisiinsa. Muhammed kiirehti pois mumisten "Kunnia Kaikkivaltiaalle Jumalalle! Kunnia Jumalalle, joka kääntää sydämet!"

Tabari sanoo, että pian sen jälkeen Muhammed puheli Aishan kanssa, kun "pyörrytys valtasi hänet". Sitten hän hymyili ja kysyi: "Kuka vie Zainabille hyvät uutiset ja kertoo, että Jumala on naittanut hänet minulle?" Sitten hän lausui juuri tulleen Allahin ilmestyksen, jossa häntä moititaan siitä, että hän huolehtii ihmisten puheista ja siksi kieltäytyy naimasta Zainabia (jae 37). Tafsir al-Jalalayn selittää mitä Allah tässä sanoo Muhammedille: "Mutta sinä olit kätkenyt sydämeesi sen, minkä Jumala oli paljastanut, mitä hän oli ilmaissut sinulle rakkaudessasi häntä kohtaan ja sen asian, että naisit hänet mikäli Zaid eroaisi hänestä, ja pelkäsit ihmisiä, jotka sanoisivat 'Hän on nainut poikansa vaimon!', vaikka Jumalaa sinun tulisi pelätä kaikissa asioissa, niinpä ota hänet vaimoksesi äläkä välitä ihmisten puheista."

Tabarin mukaan Aisha sanoi: "Tulin hyvin levottomaksi, koska olin kuullut hänen kauneudestaan ja toisaalta siitä ylevästä asiasta, että Jumala oli järjestänyt hänen avioliittonsa. Sanoin, että hän kyllä leuhkisi sillä meille." Ja Zainab tosiaan leuhki sanoen Muhammadin muille vaimoille: "Teidät naitettiin perheittenne toimesta, mutta minut naitti (profeetalle) Allah Seitsemännestä Taivaasta."

Allah jatkaa Muhammedin puolustamista jakeissa 38-48. Muhammedia ei voi kritisoida siitä minkä Allah on hänet määrännyt tekemään (jae 38). Muhammed on profeettojen sinetti (jae 40); kuten hän itse selitti: "Lähettiläisyys ja Profetia on tullut päätökseensä eikä Lähettiläitä tai Profeettoja enää tule." Muhammed on todistaja, hyvän sanoman tuoja ja varoittaja (jae 45), ja hänen ei tule totella uskottomia (jae 48) - kuten heitä, jotka sanovat hänen tehneen väärin ottaessaan Zainabin vaimokseen.

Allah jatkaa jakeissa 49-52 antamalla avioliittoa koskevia säännöksiä. Mies voi erota vaimostaan, ennen kuin avioliitto on panty täytäntöön (jae 49). Muhammed voi naida naisia, jotka ovat tarjoutuneet hänelle; muilla uskovaisilla ei ole tällaista oikeutta (jae 50). Ikrimah selittää: "Tämä tarkoittaa, että kenelläkään muulla ei ole oikeutta naida naista, joka itse tarjoutuu hänelle; jos nainen tarjoaa itseään miehelle, ei miehen ole lupa naida häntä ellei nainen anna jotakin vastineeksi." Muhammed saa vierailla vaimojensa luona haluamassaan järjestyksessä (jae 51). Kun tämä jae ilmoitettiin, Aisha totesi happamasti Muhammedille: "Minusta tuntuu, että Herra kiirehtii täyttämään kaikki toiveesi ja halusi."

Sen jälkeen Allah vahvistaa Muhammedin ylhäisen aseman (jakeet 53-59). Allah käskee uskovia olemaan ryntäämättä Muhammedin taloon tai viipymästä siellä liian kauan aterian jälkeen, sillä sellainen käytös "vaivaa Profeettaa"; heidän tulee myös puhua hänen vaimoilleen ainoastaan verhon takaa (jae 53). Allah ja hänen enkelinsä siunaavat Muhammedia ja uskovaisten tulee tehdä samoin (jae 56), mutta jotka puhuvat hänestä pahaa, ovat kirottuja tässä ja myös tulevassa elämässä (jae 57). On vakava synti panetella uskovaisia (jae 58). Muhammedin vaimojen ja tyttärien tulee peittää itsensä julkisilla paikoilla (jae 59).

Sitten Allah palaa jakeissa 60-73 tuttuihin aiheisiin. Allah kiroaa teeskentelijät (jae 61) ja uskottomat (jae 64). Ihmiset kysyvät pilkaten milloin Tuomiopäivä tulee (jae 63); helvetissä he tulevat katumaan etteivät totelleet Muhammedia (jae 66) ja pyytävät johtajilleen kaksinkertaista rangaistusta (jae 68). Uskovaisten ei tule pitää niistä, jotka loukkasivat Moosesta (jae 69). Ibn Kathir selittää, että Mooses "oli ujo ja säädyllinen mies, joka ei koskaan näyttänyt paljasta ihoaan ujoutensa vuoksi", mikä sai jotkut juutalaiset väittämään, että "hän pitää itsensä peitettynä, koska hänellä on ihossaan jotain vikaa kuten lepra tai tyrä tai muu vamma." Allah haluaa vapauttaa Mooseksen näistä epäilyistä ja niinpä hän, kun Mooses "oli yksin ja riisui vaatteensa ja laittoi sen kiven päälle ja meni kylpyyn. Kun hän oli kylpenyt, hän kääntyi ottamaan vaatteensa kiveltä, mutta kivi siirtyi ja vei vaatteen mukanaan." Mooses juoksi kiven perässä "kunnes hän törmäsi joukkoon Israelin lapsia, jotka näkivät hänet alasti ja saattoivat nähdä hänen olevan parhaan kaikista Allahin luomista. Niin hän vapautui kaikista häntä vastaan esitetyistä epäilyistä."

Allah tarjosi al-amanahin, luottamuksen, taivaille, maalle ja vuorille, mutta ne kieltäytyivät siitä. Ihminen otti sen, mutta petti luottamuksen - niinpä Allahin on nyt rangaistava tekopyhiä ja uskottomia (jakeet 72-73). [*]


[*] Pimenoffin Koraanin käännös eroaa tässä kohdassa Hämeen-Anttilan käännöksestä, joka puolestaan on yhtenevä tämän Spencerin tekstin kanssa, suom.huom.


Blogging the Qur’an: Sura 33, “The Confederates,” verses 21-73
Liittoutuneiden suura

---

Ismaa'eel kertoo Muhammedin romanssista poikansa vaimon kanssa:

Miehet surmattakoon, heidän omaisuutensa jaettakoon, ja heidän naisensa ja lapsensa otettakoon sotasaaliiksi

Medinalainen suura 33 asettaa perustuksen Muhammedin ja samalla hadithien (Muhammedin sanomiset ja teot) keskeiselle asemalle islamilaisessa lakijärjestelmässä. Se antaa myös dramaattisen esimerkin siitä, miten Allah huolehtii profeetastaan vahvistaen näin hänen keskeistä asemansa.

Jakeissa 1-8 Allah sanoo Muhammedille, ettei tämän pidä kuunnella uskottomia ja teeskentelijöitä (jae 1), vaan seurata taivaallisia ilmoituksia (jae 2). Siitä mitä nämä ovat saamme vihjeen jakeessa 4, kun Allah lausuu, ettei ihmisellä voi olla kahta sydäntä, mies ei voi ottaa vaimoaan äidikseen eikä adoptoituja poikiaan oikeksi pojikseen (jae 4). Noihin aikoihin mies saattoi erota vaimostaan sanomalla hänelle: "Olet minulle kuin äitini selkä" - Koraani sanoo tässä, ettei tämä tee vaimoista heidän äitejään. Pääasia ei tässä kuitenkaan ole avioero. Tämän tekstinkohdan tarkoituksena on pikemminkin lopettaa adoptiokäytäntö aloittaen Muhammedin omasta perheestä.

Ibn Kathir selittää: "Tämä ilmoitettiin koskien Zaid bin Harithaa - Profeetan vapautettua orjaa. Profeetta oli adoptoinut hänet ennen profeetan uraansa ja hänet tunnettiin nimellä Zaid bin Muhammad. Allah halusi lopettaa tämän nimeämiskäytännön." Adoptoitua poikaa tulisi kutsua hänen luonnollisen isänsä nimellä: hän ei voi koskaan todella liittyä adoptioperheeseensä (jae 5).

Miksi Allah on näin kiinnostunut lopettamaan adoption? Koska Muhammed tahtoi ottaa vaimokseen Zaidin entisen vaimon Zainab bint Jahshin - ja koska hänen flirttailunsa entisen miniänsä kanssa aiheutti Maududin mukaan, että "teeskentelijät ja juutalaiset ja mushirk [uskottomat], jotka olivat jo valmiiksi taipuneita pilkantekoon, saisivat tästä uuden tekosyyn aloittaa propagandakampanja islamia vastaan." Niinpä Allah tässä painottaa, että adoptoitu poika ei voi olla oikea poika, ja tästä seuraa ettei Zainab ole koskaan ollutkaan Muhammedin miniä, eikä näin ollen tässä ole mitään syytä skandaaliin.

Suura palaa tähän aiheeseen myöhemmin, mutta nyt Allah siirtyy jakeissa 9-27 keskustelemaan Vallihaudan taistelusta. Aavistaen pakana-arabien hyökkäyksen Muhammed kaivauttaa vallihaudan Medinan ympärille. Muhammedin aikaisimman elämäkerturin Ibn Ishaqin mukaan, kun Muhammed oli kerran auttamassa kaivamisessa, hän iski suurta kiveä hakulla, ja joka kerta, kun hän iski, lennähti salama hakusta. Eräs muslimi kysyi Muhammedilta: "Oi sinä, joka olet kalliimpi kuin isäni tai äitini [kts. jae 6], mitä tarkoittaa tämä salamointi hakkusi alla joka kerta kun isket?"

Muhammed vastasi: "Ensimmäinen tarkoittaa, että Jumala on avannut minulle tien Jemeniin; toinen Syyriaan ja länteen; ja kolmas itään."

Quraishit yhdessä Ghatafan-heimon kanssa (näihin viitataan islamin perimätiedossa "liittoutuneina") alkoivat piirittää Medinaa, mutta vallihauta esti hyökkääjiä pääsemästä kaupunkiin. Muslimit eivät kuitenkaan pystyneet lopettamaan saartoa. Sitten tilanne meni paheni entisestään, kun Medinan juutalaisheimo Banu Quraiza islamin perimätiedon mukaan rikkoi sopimuksensa Muhammedin kanssa (mahdollisesti sen vuoksi, että olivat nähneet miten Muhammed oli karkottanut kaksi muuta juutalaisheimoa, Banu Qainuqan ja Banu Nadirin) ja alkoivat yhteistyöhön Quraishin kanssa.

Ibn Ishaq kertoo, että piirityksen kestäessä eräs muslimi teki katkeran huomautuksen Muhammedin suunnitelmista Persian Khosraun ja Bysantin Caesarin suhteen: "Muhammed lupasi meille Khosraun ja Caesarin aarteet ja nyt kukaan meistä ei voi käydä rauhassa edes tarpeillaan!" Allah vastasi tähän sanomalla, että ne jotka sanovat, että "Jumala ja Hänen sananjulistajansa lupailivat meille (voittoa) vain pettääkseen meitä" ovat heikkosydämisiä (jae 12). Allah syyttää näitä teeskentelijöitä muslimien moraalin heikentämisestä ja islamin vihollisten kanssa vehkeilystä (jakeet 13-14). Allah käskee Muhammedin myös sanoa ihmisille, että pakeneminen on hyödytöntä (jae 16).

Quraiza sopi hyökkäävänsä muslimeja vastaan yhdeltä sivustalta ja Quraish piirittäisi heitä toiselta. Mutta silloin juuri islamiin kääntynyt Nu'aim bin Mas'ud tuli Muhammedin luo ja ehdotti juonta liittoutuneita heimoja vastaan, sillä hänen oma heimonsa Ghatafan ei tiennyt hänen kääntymisestään islamiin. Muhammed vastasi Ibn Ishaqin mukaan: "Sinä olet vain yksi mies, joten mene ja kylvä epäsopua heidän välilleen, jos voit, jotta he lakkaisivat ahdistamasta meitä, sillä sota on petosta." Nu'aimin juonittelu käänsi liittoutuneet toisiaan ja juutalaisia auttajiaan vastaan; pian sen jälkeen he lopettivat piirityksen. Nu'aimin petos oli pelastanut islamin.

Aisha kertoo, että "kun Allahin lähettiläs palasi sinä päivänä Al-Khanadaqin [l. vallihaudan] taistelusta, hän riisui sotavarusteensa ja meni kylpyyn. Silloin Gabriel, pää pölyn peittämänä, tuli sanomaan hänelle: 'Olet riisunut aseesi! Allahin nimeen, minä en ole vielä laskenut aseitani.' Allahin lähettiläs kysyi: 'Minne (nyt pitäisi mennä)?' Gabriel vastasi:'Tätä tietä', osoittaen Bani Quraizan suuntaan. Niinpä Allahin lähettiläs lähti heitä vastaan."

Ibn Ishaq kertoo kuinka Muhammed puhui Quraizalle halveksivasti: "Te apinoiden veljet, eikö Jumala häpäissyt teitä ja asettanut kostonsa teidän päällenne?" (Koraani sanoo kolme kertaa - 2:62-65;5:59-60;7:166 - että Allah muutti tottelemattomat juutalaiset sioiksi ja apinoiksi). Ibn Ishaq kertoo, että muslimit piirittivät Quraizan linnoitusta kunnes juutalaisten "asema kävi tukalaksi" ja "Jumala heitti pelon heidän sydämeensä" Muhammad antoi heimon kohtalon muslimisoturi Sa'd bin Mu'adhin käsiin, joka antoi määräyksen: "Minä tuomitsen heidät näin: Miehet surmattakoon, heidän omaisuutensa jaettakoon, ja heidän naisensa ja lapsensa otettakoon sotasaaliiksi." [*]

Muhammad huudahti: "Oi Sa'd! Sinä tuomitsit heidät seitsemännessä taivaassa olevan Jumalan mukaan!" Ibn Ishaqin mukaan "Lähettiläs meni Medinan torille (joka on edelleen kaupungin markkinapaikka) ja teki sinne kaivannot. Sitten hän haetutti Quraizan miehet pienissä ryhmissä ja katkaisi heidän päänsä noihin kaivantoihin." Ibn Ishaq sanoo surmattujen miesten lukumääräksi "yhteensä 600 tai 700, vaikka jotkut sanovat heitä olleen jopa 800 tai 900". Ibn Sa'd sanoo heitä olleen "jotain kuudensadan ja seitsemänsadan välistä".

Eräs hadith tiivistää Muhammedin toimet Medinan juutalaisheimoja vastaan seuraavasti: "Bani An-Nadir ja Bani Quraiza taistelivat (Profeettaa vastaan rikkoen rauhansopimuksen) ja niin Profeetta karkotti Bani An-Nadirin ja salli Bani Quraizan jäädä paikoilleen (Medinassa), eikä ottanut heiltä mitään kunnes ennen kuin he jälleen kävivät Profeettaa vastaan. Silloin hän tappoi heidän miehensä ja jakoi heidän naisensa, lapsensa ja omaisuutensa muslimien kesken, mutta jotkut heistä kääntyivät Profeetan puoleen ja hän antoi heille suojeluksensa ja he kääntyivät islamiin. Hän hävitti kaikki juutalaiset Medinasta."

Koraani viittaa joukkomurhaan sanoen, että Allah "kylvi kauhua" pakanoita auttaneiden Kirjan kansojen sydämiin, ja "osan heistä te tapoitte ja loput otitte vangiksi" (jae 26). Voitto on ainoastaan Jumalan ansiota (jakeet 9-11).


[*] Ibn Hisham, Profeetta Muhammadin elämäkerta, Basam Books, ss. 314, 320, suom.huom.


Blogging the Qur’an: Sura 33, “The Confederates,” verses 1-27
Liittoutuneiden suura

Profeetta Muhammed, Ali ja kumppanit panevat toimeen juutalaisen Quraiza-heimon joukkomurhan. Yksityiskohta 1800-luvun Muhammad Rafi Bazilin teoksesta. [lähde: wikipedia]

Palvomisen suura

Suura 32, "Palvominen", ajoittuu Mekan keskimmäiselle kaudelle ja toistaa monia tuttuja päähänpinttymiä, joista olemme lukeneet muista Koraanin luvuista. Maududi sanoo, että "suuran pääteema on poistaa kaikki epäilykset Tauhidista [Allahin absoluuttisesta ykseydestä], Toispuoleisesta ja Profetiasta, ja kutsua kaikki kansa kuulemaan nämä kolme totuutta."

Tätä kirjoitussarjaa, varsinkin viimeisimpiä kirjoituksia, tarkkaavaisesti seurannut lukija lienee huomannut, että nämä teemat - epäilysten poistaminen Allahin ykseyttä kohtaan, Tuomiopäivä ja Muhammedin asema profeettana - ovat hyvin monien Koraanin lukujen aiheena ja niinpä suura 32 on ikään kuin yhteenveto ja kertaus tähän asti luetuista asioista. Kertaus on tottakai pedagoginen työkalu, ja erityisesti suullisessa perimätiedossa. Jos kaikki toisto poistettaisiin Koraanista, se olisi paljon lyhyempi.

Niinpä saamme jälleen kuulla kuinka Koraani on kaiken epäilyksen yläpuolella eikä Muhammed ole itse sepittänyt sitä (jakeet 1-2); ja kuinka Allah loi kaiken kuudessa päivässä eikä Tuomiopäivänä ole muuta auttajaa tai suojelijaa kuin hän (jae 4); ja että Allah tietää kaiken (jae 6); ja ihmiset on luotu savesta (jae 7); ja että uskottomat kieltävät kuolleiden ylösnousemisen (jae 10); ja kuinka Allah pilkkaa uskottomia Tuomiopäivänä ja viskaa heidät helvettiin käskien heitä "maistamaan seurauksia" pahoista teoistaan (jakeet 14,20); ja miten uskovaiset rukoilevat ja antavat almuja (jae 15-16) ja saavat siitä palkinnon (jae 17). (Sivumennen sanoen, kun muslimit kuulevat jakeen 15 viittauksen kumartamiseen ["lankeavat maahan kunnioittaen"], samoin kuin muiden kumartamiseen viittaavien Koraanin jakeiden yhteydessä, heidän tulee silloin kumartaa; jotkut Koraanin painokset merkitsevät kumartumisen jakeet marginaaliin, jotta lukijat voivat ajoissa valmistautua.)

Varhainen muslimi Mu'adh bin Jabal kysyi kerran tästä kaikesta Muhammedilta: "Oi Allahin profeetta, mitä minun tulee tehdä päästäkseni Paratiisiin ja välttääkseni Helvetin?"

Muhammed vastasi: "Olet kysynyt suurenmoista asiaa ja vastaus on helppo sille, jolle Allah on antanut ymmärryksen. Palvele Allahia äläkä aseta ketään Hänen rinnalleen, suorita säännölliset rukokset, maksa Zakah, paastoa Ramadanin aikana ja tee pyhiinvaellusmatka Taloon." Sitten hän kysyi Mu'adhilta: "Kerronko vielä kaikkein suurimmasta asiasta ja sen pilareista ja huipusta?" Mu'adh vastasi myöntävästi ja Muhammed sanoi:"Suurin kaikista asioista on islam, sen pilarit ovat rukoukset ja sen huippu on jihad Allahin puolesta." Hän sanoi vielä Mu'adhille, että tässä kaikessa on tärkeää pitää kielensä kurissa.

Uskottomat eivät ole uskovaisten veroisia (jae 18) - sillä uskovaiset ovat "paras seurakunta" (3:110), kun taas vääräuskoiset ovat "ihmisistä kurjimpia" (98:6).

Jakeessa 7 sanotaan, että Allah on luonut kaiken parhaimmalla tavalla. Tämän voisi ajatella olevan ristiriidassa sen kanssa, että Allah loi monia jinnejä ja ihmisiä helvettiä varten (7:179 ja tämän suuran jae 13). Imam Malik sanoo kuitenkin sen vain tarkoittavan, että "hän loi kaiken hyvin ja taitavasti", ei suinkaan, että kaikki luodut olisivat itsessään hyviä. Jakeessa 13 vahvistetaan, että Allah olisi johdattanut kaikki ihmiset totuuteen, jos vain olisi tahtonut - osoittaen jälleen, että Allah on eri mieltä Raamatun Jumalan kanssa, joka "tahtoo, että kaikki ihmiset pelastuisivat ja tulisivat tuntemaan totuuden" (1. kirje Timoteukselle, 2:4).

Uskottomia rangaistaan sekä tässä että tulevassa elämässä (jae 21). Tällä on seuraamuksia islamin poliittiseen ajatteluun - koska dhimmien, tarkoittaen Kirjan kansoja (lähinnä juutalaisia ja kristittyjä), tulee islamilaisessa valtiossa "tunnustaa alistuvansa" (9:29), on islamilaisen valtion velvollisuus varmistaa näin tapahtuvan, jotta he saisivat maistaa rangaistusta epäuskostaan ei vain tulevassa vaan myös tässä elämässä. Ibn Abbas ja monet muut selittävät jakeen 21 merkityksen näin: "Ennen tulevaa oleva rangaistus tarkoittaa tämän maailman tauteja ja vaivoja ja nämä ovat Allahin koetuksia palvelijoilleen, jotta he palaisivat Hänen luokseen." Islamilaisen valtion velvollisuutena on panna nämä koetukset täytäntöön tekemällä dhimmeistä toisen luokan kansalaisia ja syrjimällä heitä, jotta he katuisivat ja kääntyisivät islamiin. Sillä ei ole pahempaa synnintekijää kuin se, joka jättää Allahin merkit huomiotta (jae 22) - kuten olemme aiemmin nähneet, Koraanin jakeet ovat Allahin merkkejä.

Seuraavaksi lisää tuttuja teemoja: Allah muistuttaa, että hän antoi kirjan Moosekselle (jae 23) - meidät kuitenkin säästetään tällä kertaa Mooseksen koko tarinan tai sen jonkin tärkeän osan toistamiselta. Joka tapauksessa, kuten aikaisemmissa Mooseksen uran tapahtumien kuvauksissa (joita riittää) on kerrottu, Maududi sanoo pääasian tässä jälleen olevan Muhammed:"Sitten on sanottu:'Tämä ei ole ensimmäinen kerta kun Jumala on lähettänyt Kirjan alas. Tätä ennen Kirja on lähetetty myös Moosekselle, kuten tiedätte. Tässä ei ole mitään outoa tai ihmettelemisen aihetta. Voitte olla varmat siitä, että tämä Kirja on tullut Jumalalta, ja huomatkaa, että se mikä tapahtui Mooseksen aikana, tapahtuu jälleen. Johtajuus annetaan vain niille, jotka ottavat tämän Pyhän Kirjan vastaan. He jotka sen hylkäävät ovat tuomitut epäonnistumaan."

Tafsir al-Jalalayn ja muut tulkitsevat jakeen 23 viittaavan Muhammedin Yömatkaan Paratiisiin, jolloin hän tapasi Mooseksen ja kaikki profeetat. Allah määräsi Israelin lapsille johtajia (jae 24) ja heidän välillään olleet kiistansa ratkaistaan Tuomiopäivänä (jae 25). Eivätkö he ole ottaneet opikseen kaikista niistä kansoista, jotka Allah on hävittänyt (jae 26)? Eivätkö he ole panneet merkille luonnon ihmeitä (jae 27)? Kuitenkin he pilkkaavat kysyen milloin Tuomiopäivä tulee (jae 28). Allah käskee Muhammedin kertoa heille, että Tuomiopäivänä on myöhäistä kääntyä islamiin (jae 29).


Blogging the Qur’an: Sura 32, “The Prostration”
Palvomisen suura

Ylen Koraanin luentaa "Jakso 42/60: Luqmanin suura päättyy. Kumartamisen suura. Ryhmien suura alkaa" ("Palvomisen suura" on Hämeen-Anttilan käännöksessä "Kumartamisen suura").

Terrorilaskuri

TheReligionOfPeace -sivuston terrorilaskurin voi lisätä omaan blogiinsa kopiomalla alla olevan tekstin HTML-tekstin joukkoon (HTML-tilassa).

Laskuri päivittyy automaattisesti kun islamistiterroristit tekevät uusia iskuja ja sitä klikkaamalla pääsee suoraan Rauhan Uskonto-sivustolle: http://www.thereligionofpeace.com/




Kopioitava teksti:

<a href="http://www.thereligionofpeace.com/" target="_blank"> <img alt="" border="0" src="https://www.thereligionofpeace.com/TROP.jpg" /></a>

Teksti lisätään HTML-tilassa, johon pääsee Bloggerin editorissa samannimisestä napista.




Bloggerissa laskurin voi lisätä pysyvästi esimerkiksi oikeaan reunaan lisäämällä HTML-elementin Bloggerin Ulkoasu-määrityksissä (HTML/JavaScript):







Ohjeet englanniksi TheReligionOfPeace-sivustolta:

http://www.thereligionofpeace.com/pages/site/link-to-TROP.aspx

Roomalaiset ja viisas Lukmaan

Koraaniblogi jatkuu suurien 30 ja 31 selityksellä:

Sen jälkeen kun uskottomat ovat monissa kohdissa vaatineet Muhammedilta tunnusmerkkiä hänen profetiansa todisteeksi ja heiltä on se aina evätty (6:37,10:20,13:7,13:27), ilmoittaa hän vihdoin suurassa 30 varsinaisen profetian - vaikka tämä mekkalainen suura onkin luultavasti aikaisempi kuin useimmat, vaikkakaan eivät kaikki suurat, joissa tunnusmerkkiä vaaditaan. Profetia koskee Bysantin valtakunnan kohtaloa: suuran otsikko Ar-Rum (الرُّومُ), joka tarkoittaa kirjaimellisesti "roomalaiset", viittaa Itä-Rooman, Bysantin, asukkaisiin.

Allah sanoo, että bysanttilaiset on voitettu (jae 2), mutta he ovat taas voitokkaita muutaman vuoden kuluttua (jae 4). Persialaiset voittivat heidät 615 jKr valloittaen Jerusalemin. Tafsir al-Jalalaynin mukaan pakana-arabit käyttivät näitä uutisia pilkatakseen muslimeja: "Mekan uskottomat iloitsivat [Bysantin tappiosta] ja sanoivat muslimeille:'me voitamme teidät kuten persialaiset voittivat bysanttilaiset'". Mutta Muhammed oli oikeassa: vuonna 622 bysanttilaiset voittivat persialaiset ja ajoivat heidät pois Vähä-Aasiasta. Vuonna 630 he valloittivat takaisin Jerusalemin.

Abdullah Yusuf Ali selittää, että sanonta "muutaman vuoden kuluttua" (بِضْعِ) tarkoittaa "ajanjaksoa pituudeltaan kolmesta yhdeksään vuoteen", vaikka ei ole selvää, miksi Allah ei ole tarkempi vaikka hän on kaikkitietävä (6:59). Se asiantila, täyttyykö profetia Bysantin voiton ansiosta, riippuu siitä, halutaanko tässä nähdä todiste Muhammedin profeetallisuudesta vaiko ei. Maududi julistaa: "Suuran alussa tehty ennustus on yksi parhaimmista todistuksista, että Koraani on Allahin Sana ja että Muhammed on totisesti Allahin lähettiläs." Toisaalta ei ole riippumatonta todistetta siitä, että "profetia" olisi kirjoitettu ennen kuin nämä asiat olivat jo tapahtuneet.

Joka tapauksessa Koraani jatkaa sanomalla, että se oli Allahin tahto (jae 5). Hänen lupauksiinsa voi luottaa, vaikka useimmat eivät sitä ymmärräkään (jae 6); he eivät ymmärrä, että nuo jotka torjuivat Allahin aikaisemmat lähettiläät, tuhottiin (jae 9). Nuo pahat ihmiset hylkäsivät ja pilkkasivat Allahin merkkejä (ayat, jotka voidaan tulkita joko Koraanin säkeiksi tai yhtä hyvin luonnonihmeiksi) ja he saivat surkean lopun (jae 10).

Sitten Allah toistaa varoituksen Tuomiopäivästä: ne jotka ovat asettaneet muita Allahin rinnalle, eivät saa niiltä mitään apua (jae 13); oikeamieliset saavat nauttia puutarhassa, mutta Allahin merkkien hylkääjät saavat rangaistuksen (jae 16). Jakeissa 17-29 Allah laulaa itselleen ylistystä osoittaen monia luonnon ihmeitä merkkeinä itsestään ja voimastaan, mukaan lukien naisen luomisen miehen kumppaniksi ja heidän välillään vallitsevan keskinäisen rakkauden (jae 21). Ibn Kathir selittää: "Jos Allah olisi tehnyt Adamin jälkikasvun ihmisiksi ja luonut naiset toisenlaisista, kuten jinneistä tai eläimistä, heidän välillään ei olisi ollut keskinäistä rakkautta. Erilaatuiset puolisot olisivat inhonneet toisiaan. Allah loi täydellisessä armossaan heidän vaimonsa heistä itsestään, ja toi rakkauden ja laupeuden heidän välilleen."

Muita merkkejä ovat taivaan ja maan luominen, erilaiset kielet ja ihonvärit (jae 22); unet (jae 23); ja salamointi sekä sade (jae 24); Mutta epäuskoiset vain seuraavat omia halujaan sen sijaan, että heillä olisi tietoa - eikä kukaan voi sitä opastaa, jonka Allah eksyttää (jae 29). (Tässä on jälleen osoitus siitä, että usko ja epäusko ovat yksin Allahin kädessä, hänen, joka on myös luonut joitakin ihmisiä vain kiduttaakseen heitä helvetissä - katso 7:179).

Jakeissa 30-45 Allah jatkaa uskottomien tuomitsemista heidän epäuskonsa vuoksi. Uskovaisten ei tule jakaa uskontoaan lahkoihin (jae 32). Ibn Kathir sanoo tämä viittaavan "juutalaisiin, kristittyihin, zarathustralaisiin, kuvainpalvojiin ja kaikkiin väärien uskontojen seuraajiin, kaikkien muiden paitsi islamin." Muhammed itse sanoi: "juutalaiset ovat jakaantuneet 71:een tai 72:een lahkoon; ja kristityt ovat jakaantuneet 71:een tai 72:een lahkoon; ja minun yhteisöni tulee jakaantumaan 73:een lahkoon." Mutta vain yhdellä lahkolla on totuus. Ibn Kathir jatkaa:"Entisten uskontojen seuraajilla oli eri mielipiteitä ja he jakaantuivat vääriin lahkoihin jokaisen lahkon väittäessä seuraavansa totuutta. Tämäkin Umma on jakaantunut lahkoihin, joista kaikki ovat menneet harhaan paitsi yksi, joka on Ahlus-Sunnah Wal-Jama'ah [Profeetan tien ihmiset ja yhteisö], ne jotka pitävät kiinni Allahin kirjasta ja Allahin lähettilään sunnasta, ja jota seurasivat ensimmäiset sukupolvet, profeetan kumppanit, heidän seuraajansa ja muslimien imaamit menneinä ja myöhempinä aikoina."

Ihmiset rukoilevat Allahia kun he ovat vaikeuksissa (jae 33), mutta ovat muulloin kiittämättömiä (jae 34). Allah on antanut ihmisille kaiken - mikä "suojelusjumala" voisi tämän kaiken tehdä (jae 40)? Ihmisten pitää kääntyä oikeaan uskoon ennen kuin on liian myöhäistä (jae 43).

Sitten Allah palaa olemukseensa ja luonnonihmeittensä merkkeihin - erityisesti tuuliin (jakeet 46, 48), mutta uskottomat ovat edelleen kiittämättömiä (jae 51). Koraanissa on monia vertauksia, mutta uskottomat hylkäävät ne valheina (jae 58). Allah on paaduttanut heidän sydämensä (jae 59).

Toinen mekkalainen suura, numero 31, on saanut nimensä Lukmaan Viisaasta. Adbur-Rahman bin Harmalah kertoi tämän tarinan: "Musta mies tuli Sa'id bin Al-Musayyibin luokse kysymään jotain ja Sa'id bin Al-Musayyib sanoi hänelle:'Älä ole harmissasi, että olet musta, sillä parhaiden ihmisten joukossa oli kolme mustaa', eräs heistä Lukmaan Viisas, joka oli paksuhuulinen Nuubialainen neekeri."

Jakeissa 1-5 Allah ylistää Koraania, joka on "johdatukseksi ja armoksi, niille jotka hyvää tekevät" (jae 3). Jakeissa 6-11 palataan kuitenkin uskottomiin, jotka pilkkavat islamia (jae 6) ja kääntyvät ylimielisesti selin, kun Koraania luetaan (jae 7).

Lukmaan sen sijaan kehottaa poikaansa olemaan asettamatta ketään Allahin rinnalle sillä "sellainen on perin väärää" (jae 13). Perin väärää: kuten "Invitation to Islam" [kutsu islamiin] -uutislehti selitti vuonna 1997: "Murha, raiskaus, lapsen pahoinpitely ja kansanmurha. Nämä ovat joitakin kauhistuttavia rikoksia, joita maailmassamme nykyään tapahtuu. Moni voisi ajatella, että nämä olisivat kaikkein pahimpia rikoksia. Mutta on vielä jotain, joka on pahempaa kuin ne kaikki yhdessä: Se on rikos nimeltä shirk" - se tarkoittaa muiden asettamista Allahin rinnalle. Lapsen on oltava hyvä vanhemmilleen (jae 14) paitsi jos he yrittävät houkutella hänet palvomaan muita jumalia (jae 15) - kuten näköjään jotkut Mekan pakanat yrittivät muslimeiksi kääntyneiden lastensa suhteen.

Jakeissa 20-34 Allah palaa uskottomien uppiniskaisuuteen olla huomaamatta kaikkia hänen merkkejään. Hän kehottaa Muhammedia olemaan huolehtimatta uskottomista (jae 23), koska he pian saavat ankaran rangaistuksen (jae 24), sillä he tietävät Allahin luoneen kaiken, mutta eivät ymmärrä, että heidän tulee totella häntä (jae 25). Jumalan sanat ovat loputtomat (jae 27) eikä ihmisten tule antaa maailman eksyttää heitä (jae 33).


Blogging the Qur’an: Sura 30, “The Byzantines,” and Sura 31, “Luqman”
Roomalaisten suura
Lukmaanin suura

Islam koitui lopulta myös Bysantin kohtaloksi.

Neljä pakolaista sai turvapaikan Sveitsistä

3.9.2016 Istanbul, Turkki (Morning Star News)

Neljä koptilaista nuorta, jotka on tuomittu Egyptissä vankeuteen islamin loukkaamisesta ja jotka olivat paenneet tuomiotaan Turkkiin, lensivät syyskuun ensimmäisenä Sveitsiin hakemaan turvapaikkaa.

Morning Starille antamassaan haastattelussa pojat sanovat, että he tekivät videonsa ennen kuin ISIS julkaisi videon massateloituksesta, jota heidän väitettiin pilkanneen, ja että he eivät olleet silloin edes kuulleet järjestöstä.

Vasemmalta oikealle: Moller Yasa, Klenton Faragalla, Bassem Younan ja Albir Shehata
Istanbulin Ataturkin lentokentällä 1.9.2016. (Morning Star News)

Kun pojat oli tuomittu viideksi vuodeksi vankeuteen, he pakenivat Egyptistä huhtikuussa ja kristillisten- sekä ihmisoikeusjärjestöjen avulla heidän onnistui asua viisi kuukautta salaisessa turvatalossa Turkissa. Kaksi viikkoa sitten he kaikki saivat humanitaarisen viisumin "erityisten olosuhteiden vallitessa" Sveitsiin, mistä he hakevat turvapaikkaa.

Albir Shehata, 17, kertoo Morning Starille, että koettelemus oli epäoikeudenmukainen ja kamala, mutta mahdollisuus aloittaa alusta Sveitsissä antaa heille toivoa.

"Egyptissä ketään ei rangaista kristittyjen pilkkaamisesta", Shehata sanoo. "Ei ollut mitään syytä joutua kohdelluksi sillä tavalla niin naurettavan asian takia. Se oli vain pelleilyä opettajan kanssa. Mutta nyt minulla on mahtava fiilis, koska tunnen, että minulla on mahdollisuus parempaan elämään kuin mitä minulla oli Egyptissä, sillä Egyptissä tulevaisuuteni oli murskana. Sveitsissä meillä on mahdollisuus yrittää uudestaan."

Tuomari antoi helmikuun 25. päivä tuomion, että Shehata, Klenton Faragalla, 18, Moller Yasa, 17, ja Bassem Younan, 17, kaikki Al-Nasiyahin kylästä Ylä-Egyptistä, että he joutuvat vankilaan pykälän 98F "Taivaallisen Uskonnon Pilkkaamisesta" perusteella kuvattuaan videon matkapuhelimella.

32 sekuntia kestävällä videolla Shehata esiintyy muutaman sekunnin suorittamassa salatia, hurskaiden muslimien viisi kertaa päivässä harjoittamaa rukousrituaalia. Juuri ennen kuin video päättyy, Younan pitelee kättään kuin se olisi puukko ja vetää sen Shehatan kaulan yli. Kaksi muuta poikaa vain vilkuttavat kuvaajalle ja muille pojille.

Poikien opettaja, 43-vuotias Gad Younan (ei sukua Bassem Younanille), kuvasi videon matkapuhelimellaan helmikuun 14., 2015 kristittyjen leirillä. Gad Younan kuvasi kaikkia huoneessa olijoita, eikä ainoastaan näitä poikia, ja Shehata ja Bassem Younan sanovat, ettei heillä ollut tarkoitus pilkata islamia millään tavalla; he vain yrittivät saada opettajan huomion huoneessa, joka oli täynnä kristittyjä pelleilijöitä.

Gad Younan kadotti myöhemmin puhelimensa ja huhtikuun 6., 2015, eräs muslimi heidän kylästään löysi sen ja katsoi videon.

Sana videosta levisi nopeasti Al-Nasriyahissa. Seuraavana päivänä joukko muslimeja teki ilmoituksen poliisille ja 8.4. raivostuneiden muslimien väkijoukko alkoi riehua kylässä hakaten jokaisen koptin jonka saivat käsiinsä.

Mellakointi jatkui kolme päivää kun läheisten kylien muslimit tulivat Al-Nasriyahiin liittyäkseen ryöstelyyn. Ainakin 15 kauppaliikettä vahingoitettiin tai tuhottiin. Väkijoukot kulkivat Al-Nasriayahin kaduilla huutaen islamilaisia tunnuslauseita ja vaatien kaikkien kristittyjen karkottamista kylästä.

Mellakoinnin aikana neljä poikaa pelkäsivät henkensä puolesta. Useita kertoja väkijoukko ympäröi heidän kotinsa ja vaativat heidän kuolemaansa. Shehata kertoo kuulleensa kuinka ihmiset ulkona riitelivät siitä kenellä olisi suurin oikeus tappaa hänet.

"Ihmiset riitelivät siitä kuka saisi siunauksen ja kunnian tappaa minut, tai pitäisikö heidän kaikkien yhdessä tehdä se saadakseen kukin osansa siunauksesta", hän kertoo.

Jopa mellakoinnin päätyttyä väkijoukot välillä marssivat kaduilla pelotellen kopteja.

Opettaja pidätettiin 7.4.2015 kotoaan, päivä sen jälkeen kun puhelin oli löytynyt, ja 9.4. pojat onnistuivat pääsemään kaupungintalolle, kun mellakoinnissa oli taukoa. Sotilaat veivät heidät poliisiasemalle kerrottuaan heille, että he saisivat viranomaisilta nuhteet ja sitten he saisivat mennä. Pojat joutuivat kuitenkin koviin kuulusteluihin, heitä hakattiin ja heidät heitettiin vankilaan.

Vankilan olosuhteet olivat kovat. Sen lisäksi, että he saivat syödäkseen lähinnä vain pilaantuneita keitettyjä munia ja leipää, Faragalla sanoo vanginvartijoiden tarjonneen toisille vangeille palkkioita heidän hakkaamisestaan, mitä he tekivätkin säännöllisesti. Vartijat ja vangit myös yrittivät pakottaa heidät kääntymään islamiin.

"Kun minut pantiin ensimmäisenä päivänä selliin, vartija sanoi heille: 'nämä pojat ovat rohjenneet loukata islamia - näyttäkää heille miten me kohtelemme sellaisia, jotka loukkaavat pyhää uskontoamme'", Faragalla kertoo.

Kovan kohtelun keskellä jotkut vangit kuitenkin suojelivat poikia väkivallalta ja varmistivat, että he saivat riitävästi ruokaa.

"Jumala todella piti meistä huolta", Shehata sanoo.

Kun oikeuskäsittely alkoi, pojat lopulta vapautettiin 10.000:n Egyptin punnan takuita vastaan. Shehata, Yasa ja Younan viettivät hieman yli 50 päivää vankilassa. Faragallan vankeus kesti 63 päivää.

"Jouduimme aikuisten vankilaan, mutta olimme vain lapsia", Faragalla sanoo. "Näimme kuinka ihmiset polttivat hashista ja käyttivät muita huumeita."


Omituinen oikeudenkäynti

Pojat sanovat alusta alkaen näyttäneen siltä, että oikeuden tuomio oli ennalta määrätty.

Opettaja oli karkotettu kaupungista "sovinnontekokokouksen" aikana. Ottaen karkotuksen huomioon ja peläten, että heidät tapettaisiin heidän odottaessaan oikeudenkäyntiä, neljä epäiltyä piiloutuivat melkein saman tien päästyään vapauteen takuita vastaan.

Yasa ja Younan pakenivat lomakaupunki Sharm El Sheikhiin, kun taas Shehata piiloutui Punaisen meren rannalla sijaitsevaan Hurghadaan.

Faragalla joutui viettämään melkein koko seuraavan vuoden pakomatkalla nukkuen Kairon ja Alexandrian kaduilla. Kirkoissa, joissa hänet oli aikaisemmin tunnettu, kieltäydyttiin antamasta hänelle turvapaikkaa, mikä johtui lähinnä pelosta, hän sanoo.

Pojilla ei ollu juuri sanottavaa puolustuksessaan. He kertovat, että heidän puolustusasianajajansa, yrittäessään saada heille myötätuntoa, väitti heidän tehneen pilaa ISISin terroristien videosta, jossa nämä leikkasivat 20 koptikristityn päät irti Libyassa. Pojat kiistävät tämän jyrkästi Morning Starille.

He sanovat, ettei heillä ollut tapana seurata uutisia säännöllisesti eivätkä he tienneet koko terroristijärjestön olemassaolosta saati tuosta joukkomurhasta. He sanovat, että asianajajan väite oli täysin tuulesta temmattu sillä video oli kuvattu jo ennen kuin ISIS julkaisi kuuluisan videonsa.

Heidän asianajajansa väitteen vuoksi, että ISIS olisi ollut poikien pilan kohde, asiaa käsiteltiin laajasti Egyptin ja ulkomaiden mediassa.

Videosta on levitetty paljon väärää tietoa Egyptissä, he sanovat. Huhujen mukaan kyseessä olisi muka elokuvan traileri, tai että se olisi vain pätkä tunnin mittaisesta videosta.

Poikien mukaan heidän asianajajansa kertoi heille, että heidät vankilaan tuominnut tuomari ei edes katsonut kyseistä videota, lisäten että ainut viranomainen, joka on nähnyt videon on tuomari, joka määräsi heidät vapautettavaksi takuita vastaan.

Pojat olivat järkyttyneitä kuullessaan, että heidät on tuomittu viideksi vuodeksi vankilaan.

"Olin shokissa; en voinut uskoa sitä, olin aivan ihmeissäni", Shehata sanoo.

Faragalla sanoo, että hän luuli Yasan laskevan leikkiä, kun tämä kertoi tuomiosta.

"Luulin sitä vitsiksi ja että meidät on vapautettu syytteistä", hän sanoo.


Pako Egyptistä

Huhtikuun alussa pojat jättivät piilopaikkansa, livahtivat pois Egyptistä ja pakenivat Turkkiin.

Yksityiskohtia heidän paostaan Egyptin viranomaisilta ei voida julkaista turvallisuussyistä.

Huolimatta siitä, että Istanbulin tapaisessa suurkaupungissa heidän oli mahdollista pysyä tuntemattomina, kerran eräs Turkissa matkaileva egyptiläinen muslimi tunnisti heidät. Pojat kärsivät myös sortoa turkkilaisten taholta, jotka ensin olettivat heidän olevan muslimeja heidän lähi-itäläisen ulkonäkönsä vuoksi, mutta jotka raivostuivat, kun saivat tietää heidän olevan kristittyjä. Erään kerran turkkilainen mies hyökkäsi Shehatan kimppuun kadulla missä hän asui, kun hän sai tietää ettei Shehata ollut muslimi.

Pojat joutuivat myös sorretuiksi kun etsivät työtä. Aina kun he kysyivät työtä kauppiailta tai liikemiehiltä, heiltä kysyttiin ovatko he muslimeja, pojat kertovat. Kun pojat sanoivat etteivät ole, heidät käännytettiin heti pois.

"Se oli hyvin loukkaavaa; joskus valehtelimme, ettemme olisi joutuneet nolatuiksi", Faragalla sanoo.

Shehata sanoo pitäneensä ristiriipustaan paidan päällä tullessaan Turkkiin, mutta saamansa kohtelun vuoksi hän pitää sitä nyt paidan alla.

"Risti ei ole koskaan ollut häpeä", hän sanoo, "Olen ylpeä rististä, mutta Egyptissä sitä pidettiin paheksuttavana. Turkissa asia näyttää olevan samoin."

Huhtikuun lopussa pojat rekisteröityivät YK:hon hakeakseen pakolaisasemaa. Rekisteröinnin jälkeen yksi ihmisoikeusjärjestö ja ainakin kaksi kristillistä järjestöä työskentelivät itsenäisesti ja hienovaraisesti kansainvälisten kanavien kautta saadakseen heille viisumin potentiaaliseen isäntämaahan, josta he voisivat saada pysyvän turvapaikan. Daniel Hoffman, Middle East Concern:in (MEC) - yksi niistä järjestöistä jotka yrittivät saada pojille turvapaikan - johtaja sanoo Sveitsin vastanneen pyyntöön täysin eri tavalla kuin muut maat, joihin he olivat ottaneet yhteyttä.

"Olemme kiitollisia Sveitsin viranomaisille ja yhteistyökumppaneillemme Sveitsissä, jotka auttoivat saamaan heidät Sveitsiin", Hoffman sanoo. "Otimme yhteyttä moniin maihin, jotta he sallisivat näiden poikien tulla maahan YK:n prosessin ulkopuolelta, mutta Sveitsi oli ensimmäinen ja ainut maa, joka vastasi myöntävästi."

Hoffman sanoo, että tavallisesti MEC:in tavoitteena on auttaa vainottuja kristittyjä elämään turvallisesti omassa maassaan. Tässä tapauksessa nuoret olivat kuitenkin jo lähteneet Egyptistä ennen kuin he pyysivät MEC:in apua.

Kaksi isäntäperhettä Thunissa ottaa pojat huostaansa.


Kovaa kritiikkiä

Pojat liittyvät nyt niiden koptien joukkoon, jotka ovat joutuneet luopumaan elämästään jumalanpilkkalakien takia. Egyptiläinen opettaja Demyana Abd al-Nour pakeni Ranskaan 2013 sen jälkeen kun häntä oli väärin perustein syytetty blasfemiasta. Hänet oli tuomittu kuudeksi vuodeksi vankeuteen.

Myös Kerolos Shouky Attallah, 31, joutui menemään maan alle blasfemian vuoksi Al-Mahamidin kylästä, jossa hänet tuomittiin kuudeksi vuodeksi vankeuteen, koska hän oli "tykännyt" Facebookissa kristittyä julkaisua, joka käsitteli islamia. Tuomion jälkeen hän on asunut salaa eri kirkoissa ja luostareissa.

Ihmisoikeuksien puolustajat Egyptissä ja ulkomailla ovat jyrkästi tuominneet maan lain "taivaallisen uskonnon pilkkaamisesta" sanoen sen olevan "ase", jota käytetään Egyptin koptivähemmistöä vastaan ja joka rikkoo perusihmisoikeutta sananvapautta vastaan.

Vaikka tässä poikien tapauksessa sen voidaan katsoa olevan uskonnollista vainoa ja että oikeudenkäyntikään ei ollut puolueeton, rangaistuksen olevan kohtuuton ja koko blasfemialain olevan työkalu uskonnollisten vähemmistöjen vainoamiseen, kriitikot sanovat sen olevan myös rikkomus sananvapautta vastaan. Tapaus osoittaa jälleen Egyptin kaksinaismoralismin, josta koptit joutuvat kärsimään Egyptin hallituksen ja yhteiskunnan taholta, ihmisoikeusaktivisti sanoo.

Vaikka kristittyjen vastainen vihapuhe on hyvin tavallista Egyptin yhteiskunnassa, ainoastaan yksi muslimi on koskaan joutunut Egyptissä syytteeseen kristinuskon luokkaamisesta. Ahmad Mahmoud Abdullah, joka tunnetaan myös nimellä "Abu Islam", salafimuslimi, joka toimi aikaisemmin televisiosaarnaajana ja oli tunnettu vihantäyteisestä puheestaan kristinuskoa vastaan, tuomittiin kuudeksi kuukaudeksi vankilaan hänen ehdotettuaan Raamatun polttamista USA:n lähetystön edustalla Kairossa vuonna 2012.

Muut muslimipapit, joiden kommentit ovat yllyttäneet mellakoihin, joissa kristittyjä on kuollut, ovat päässeet rangaistuksetta.

"Blasfemialait ovat epäoikeudenmukaisia ja ne pitäisi kumota", Yasa sanoo. "Niitä käytetään vain kristittyjä vastaan."

Pojat sanovat olevansa hyvin kiitollisia mahdollisuudestaan aloittaa uusi elämä, mutta Faragalla sanoo haluavansa jonain päivänä palata Egyptiin.

"Emme menetä toivoamme jonain päivän palata Egyptiin", hän sanoo. "Menemme sinne joko sitten kun saamme kansalaisuuden tai pysyvän oleskeluluvan uudesta maastamme."


Alkuperäinen kirjoitus: http://morningstarnews.org/2016/09/coptic-teenagers-sentenced-to-prison-in-egypt-for-defaming-islam-in-video-flee-to-switzerland/