Tämä on suomennos Jihad Watchissa julkaistusta Nikolai Sennelsin haastattelusta "Muslims are taught to be aggressive, insecure, irresponsible and intolerant", haastattelijana Robert Spencer.
Nicolai Sennels (s. 1976) on tanskalainen psykologi. Hänen ensiesiintymisensä tanskalaisessa mediassa käsitteli hänen epätavallisia terapiamenetelmiään, joita hän oli kehittänyt Sönderbron nuorisovankilan ainoana psykologina, ja jotka käsittelivät tietoista ajattelua ja muodostivat erityisen vihanhallinnan ohjelman. Sennels myös kehitti psykoterapeuttisen menetelmän, jolla opetettiin huonon tunteiden hallinnan ja empatian omaaville rikollisille kuinka ottaa vastuuta omista teoistaan. Vuonna 2008 Sönderbron vangit äänestivät yksikön Tanskan parhaaksi vankilaksi. Kööpenhaminan kunnan sosiaalitoimi oli sitä mieltä, että äänestystulos oli Nicolai Sennelsin ansiota (Amagerbladet, 3.11.2008).
Kööpenhaminan kunnan maahanmuuttajien rikollisuutta käsitelleessä seminaarissa 2008 Sennels sanoi, ettei pitäisi käyttää termiä "maahanmuuttajien rikollisuus" vaan "muslimien rikollisuus", koska enemmistö maahanmuuttajataustaisista rikollisista on muslimeja. Seitsemän kymmenestä vangista tanskalaisissa nuorisovankiloissa on maahanmuuttajataustaisia ja lähes kaikki ovat muslimeja. Sennelsiä uhkailtiin, että jos hän keskustelisi kokemuksistaan hän menettäisi työpaikkansa. Tästä kehittyi kansallinen keskustelu sananvapaudesta ja sitä käsiteltiin laajasti tanskalaisessa mediassa. Myös maahanmuuttoministeri osallistui keskusteluun.
Sennels päätti julkaista kirjan kokemuksistaan, "Muslimirikollisten parissa. Psykologin kokemuksia Kööpenhaminan kunnassa" (
Among Criminal Muslims. A Psychologist's Experiences from the Copenhagen Municipality), joka otettiin hyvin vastaan sekä virallisessa psykologijärjestön lehdessä että sanomalehdissä. Hän sai uuden tehtävän Tanskan puolustusministeriön palveluksessa ja jälleen kerran työskentelee lasten ja nuorten psykologina.
Sennels konsultoi Guantanamossa rangaistustaan kärsivän Omar Khadrin tapauksessa. Hän myös kirjoitti luvun tanskalaiseen kirjaan "Islam: kriittisiä esseitä poliittisesta uskonnosta" yhdessä Raymond Ibrahimin, Hans Jansenin, Michael Mannheimerin, Ibn Warraqin, Bat Ye'orin ja muiden maineikkaiden islamin ja muslimimaahanmuuton kriitikkojen kanssa.
Spencer: Nicolai, ihmiset tuntevat sinut lähinnä artikkeileista muslimien ja länsimaalaisten psykologisista eroista (
täällä ja
täällä). Olet myös konsultoinut Guantanamon vangin Omar Khadrin tapauksessa. Kirjoitit useita artikkeleita ja myös kirjan kokemuksistasi. Voisitko antaa lyhyen esittelyn löydöksistäsi?
Sennels: Muslimeiden ja länsimaalaisen kasvatuksen saaneiden välillä on monia eroavaisuuksia. Tunnistin neljä pääeroavaisuutta, jotka ovat tärkeitä muslimien käyttäytymisen ymmärtämisessä. Ne liittyvät vihaan, itseluottamukseen, niin sanottuun hallintakäsitykseen ja identiteettiin.
Länsimaalaiset on kasvatettu ajattelemaan vihastumista heikkouden merkkinä, voimattomuutena ja itsekontrollin puutteena. "Isojen koirien ei tarvitse haukkua", niin kuin me Tanskassa sanomme. Muslimikulttuurissa vihastuminen on voimakkuuden merkki. Muslimeille aggressiivinen käytös on jo itsessään argumentti ja tapa saada kunnioitusta. Mutta meidän ei ole syytä olla vaikuttuneita, kun näemme kuvia partaisista miehistä hyppimässä ylös ja alas, huutaen kuin eläimet ja ampuen ilmaan. Meidän tulee ottaa se sellaisena kuin se on: ohikulkeva paikallinen hullujenhuone.
Länsimaisessa kulttuurissa itseluottamukseen kuuluu kyky ottaa vastaan kritiikkiä rauhallisesti ja vastata järkevästi. Meidät on kasvatettu pitämään ihmisiä, jotka suuttuvat helposti kritiikistä, epävarmoina ja kypsymättöminä. Muslimikulttuurissa se on juuri päinvastoin: on kunniakasta vastata aggressiivisesti ja käymällä tappeluun, jotta saat arvostelijan vetämään arvostelunsa takaisin, vaikka se johtaisi vankilatuomioon tai kuolemaan. He näkevät sovittelevat vastaukset uhkailuihin ja väkivaltaan heikkouden merkkinä, jota pitää käyttää hyväksi. He eivät näy sopuisaa vastausta kutsuksi keskusteluun, tahdikkuutena, älykkäänä keskusteluna, kompromissin hakemisena tai rauhanomaisena yhteiselona.
Hallintakäsitys on psykologinen termi, joka kuvaa sitä miten ihmiset kokevat hallitsevansa elämäänsä. Länsimaissa meidät kasvatetaan "sisäiseen hallintaan", joka tarkoittaa että näemme omat sisäiset tunteemme, reaktiomme, päätöksemme ja näkökulmamme tärkeimpinä elämäämme ohjaavina tekijöinä. Ulkoiset tekijät voivat vaikuttaa tilanteeseen, mutta asenteemme ja tulevaisuutemme määrittyvät kuitenkin siitä, miten me näemme tilanteen ja miten me siinä toimimme. "Sisäinen hallintakäsitys" johtaa suurempaan vastuullisuuteen ja motivoi ihmisiä ratkaisemaan omat ongelmansa.
Muslimit on kasvatettu "ulkoiseen hallintakäsitykseen". Heidän yleinen tapansa käyttää termiä inshallah (jos Jumala suo) puhuessaan tulevaisuudesta, samoin kuin se tosiasia, että ulkoiset aukteriteetit ja perinnäistavat määräävät monista heidän elämänsä asioista, jättää hyvin vähän tilaa yksilön vapaudelle. Oma-aloitteisuudesta saa usein ankaran rangaistuksen. Tämä muokkaa heidän ajattelutapaansa, ja kun asiat menevät pieleen, se on aina jonkun toisen tai olosuhteiden syy.
Valitettavasti monet länsimaalaiset menevät liiallisuuksiin vastuullisuudessaan ja alkavat ottaa vastuuta myös toisten käyttäytymisestä. Tilanne, jossa länsimaalaisten anteeksianto ja joustavuus sekä muslimien uhriutuminen ja syytökset kohtaavat on psykologinen sorkkarauta, joka on avannut Lännen islamisaatiolle. Meidän ylihuolehtiva hyvinvointivaltiomme suojelee maahanmuuttajia näkemästä käyttäytymisensä seurauksia, eivätkä näin voi oppia virheistään ja saa heitä kehittämään itseään.
Ja viimeksi, identiteetillä on suuri merkitys muslimien ja länsimaalaisten psykologisiin eroihin. Länsimaalaiset on opetettu suhtautumaan suvaitsevaisesti muihin kulttuureihin, rotuihin, uskontoihin, jne. Tämä tekee meistä kritiikittömämpiä, estää meitä syrjimästä ja tekee yhteiskuntamme avoimeksi muiden kulttuureiden suuntauksille ja arvoille, jotka eivät aina ole rakentavia. Muslimeille on sen sijaan yhä uudelleen opetettu, että he ovat ylempiarvoisia ja että kaikki muut ovat niin kelvottomia, että Allah heittää heidät heidän kuoltuaan helvettiin. Kun monet länsimaalaiset pitävät kansallista ja kulttuurillista ylpeyttä nolostuttavana, muslimikulttuurin itse-ihannointi, yleiset sukulaisavioliitot, sääntö että vain muslimi voi naida muslimin ja tarkka sosiaalinen kontrolli toimii kulttuuria ja identiteettiä suojaavana mekanismina.
Yleisesti ottaen länsimaalaiset on opetettu olemaan ystävällisiä, itsevarmoja, vastuullisia ja suvaitsevaisia, kun taas muslimit on opetettu olemaan aggressiivisia, epävarmoja, vastuuttomia ja suvaitsemattomia.
Spencer: Tuo muistuttaa minua kanssakäymisestä sellaisten ihmisten kanssa, kuin Resa Aslan, Salam al-Marayati, Moustafa Zayed, Ahmed Rehab, Mohamed Elibiary, Ahmed Afzaal, Omid Safi, Ibrahim Hooper, Caner K. Dagli, Haroon S. Moghul, Nadir Ahmed, ja monista muista. Voitko antaa psykologisen selityksen sille miksi niin harvat muslimit integroituvat yhteiskuntaamme?
Sennels: Integraatio riippuu motivaatiosta, vapaudesta ja älykkyydestä. Toisin sanoen, maahanmuuttajien täytyy haluta integroitua, heidän perheensä ja ystäviensä täytyy sallia se ja heidän on oltava henkisesti kykeneväisiä integroitumaan.
Ihmiset jotka tulevat kulttuureista, joissa fyysinen selviytyminen on tärkeintä ja joissa uskonnollisuus ja perinteiden noudattaminen antaa enemmän arvostusta kuin hyvä koulutus tai kyky elättää itsensä, eivät yleensä ole kovin tuottavia, jos he voivat elää valtion kustannuksella. Jos he sen lisäksi voivat elää eristettynä omissa yhteisöissään samasta kulttuuria olevien ja samaa kieltä puhuvien kanssa, heillä on hyvin vähän syytä osallistua yhteiskunnan toimintaan. Ainut ratkaisu on tehdä integraation puutteesta niin vaikeaa ja niin taloudellisesti hankalaa, että ainut houkutteleva vaihtoehto on ottaa vastaan valtion kustantama palautus kotimaahan.
Kuten muslimiyhteisöjen historia on osoittanut uudelleen ja uudelleen, ei ole tarvetta kovin verisille esimerkeille, ennen kuin enemmistö tekee niin kuin odotetaan. Muslimiyhteisön tarvitsee vain tappaa, raiskata, vangita, siepata tai hakata muutama, ennen kuin loput "vapaaehtoisesti" valitsevat sharian integraation sijasta.
Kolmanneksi, korkeateknologisen yhteiskuntamme vaativat työtehtävät eivät ole helppoja ihmisille, jotka on kasvatettu uskomaan että vastaukset löytyvät Koraanista ja Haditheista kirjojen ja tieteen sijasta. Muslimiperheessä kasvaneella voi olla myös vaikeuksia sopeutua länsimaiseen tapakulttuuriin työpaikoilla sisältäen kanssakäymisen vastakkaisen sukupuolen kanssa ja tunteiden kontrolloinnin. Se tosiasia, että melkein puolet muslimeista on syntynyt sukulaisavioliitoista, monesti useiden sukupolvien ajan, ei myöskään paranna henkisiä kykyjä. Useimmiten työtehtävissä vaaditaan oma-aloitteisuutta, luovuutta ja vastuunkantoa, kaikki ominaisuuksia, jotka eivät ole suotavia yhteisöissä joissa oletetaan kaikkien sokeasti alistuvan ja jotka elävät ympäristössä, jossa rangaistaan itsenäisestä ajattelusta ja toiminnasta, joskus jopa kuolemalla.
Spencer: Mikä sinun mielestäsi psykologina on selitys muslien harjoittamaan naisten alistamiseen?
Sennels: Näen kaksi syytä naisten alistamiseen islamissa.
John Adams, USA:n toinen presidentti, sanoi opiskelevansa sotataitoa, jotta hänen lapsensa voisivat opiskella maanviljelystä ja heidän lapsensa taiteita. Abraham Maslow esitti samanlaisen idean, "tarvehierarkian", joka osoittaa kuinka pyrimme kohti täydellistymistä, sisäistä ja ulkoista vapautta, spontaania leikittelevää luovuutta ja rakkautta kaikkia kohtaan.
Kun Adamsin ja Maslowin näkemykset kuvaavat kauniisti länsimaisen yhteiskunnan pyrkimystä yksilön koko potentiaalin kehittymiseen, ne eivät kuitenkaan päde islamiin tai muslimien perinteisiin. Islamin ja muslimien tavoite on ylivalta, ei yksilön valaistuminen. Islam ja muslimikulttuuri ovat väkivaltaisia liikkeitä ja jalansijan antaminen feminiinisille arvoille kuten herkkyydelle tai empatialle olisi haitta, sillä se sallisi vähemmän väkivaltaisten suuntausten kehittymisen. Tahdikkuus, sovittelu, suvaitsevaisuus, demokratia, myötätunto, herkkyys ja empatia on suljettu pois sekä sisäisesti että ulkoisesti. Ulkoisesti naisten alistaminen rajoittaa heidän vaikutusmahdollisuuksiaan ja heidän vastemielisyytensä feminiinisyyttä kohtaan auttaa heitä tukahduttamaan sen myös sisällään psykologisella tasolla. Naisten alistaminen on siis psykologinen keino kovettaa kulttuuri ulkopuolelta ja ihmiset sisäpuolelta.
Toinen syy miksi muslimit alistavat naisia ja naisten seksuaalisuutta, on se tosiasia, että naiset ovat yksinkertaisesti vahvempia kun on kyseessä seksi. Ja se ei käy kaikkivoiville, mustasukkaisille ja epävarmoille muslimi macho-miehille, jotka ovat heikompia tilanteessa, jossa he ovat alastomia ja haavoittuvimmillaan. Muslimimiehet voivat kompensoida tätä alistamalla naisiaan ja lukitsemalla heidät asuntoihin ja rumiin vaatteisiin. Mitä nolostuttavampaa miehelle tämä naisen vahvuus on tällä elämän tärkeällä elämänalueella, sitä enemmän hän haluaa hallita muussa päivittäisessä elämässä. Olen tavannut kaksi prostituoitua, jotka molemmat sanoivat etteivät arabimiehet kestäneet kauan sängyssä. Monissa muslimiyhteisöissä naisen kyky nauttia seksistä tuhotaan yksinkertaisesti veitsellä tai lasinpalasella. Miehen mustasukkainen fantasia siitä ettei hän pysty tyydyttämään himokasta vaimoaan, joka siksi katsoo miestään alaspäin tai voi jopa etsiä tyydystä toisilta miehiltä, on jatkuva kidutuksen lähde kaikkivaltiaalle muslimimiehelle.
Todellisen rakkauden perusta on kunnioitus ja tasavertaisuus. Muslimiyhteisöt ovat siksi täynnä miehiä ja naisia, jotka eivät ole koskaan kokeneet oikeaa, tyydyttävää ja pyyteetöntä rakkautta. Tunteellinen ja seksuaalinen turhautuminen, joka aiheutuu sukupuolten eriarvoisuudesta ja pakkoavioliitoista kumppaneille, joita ei rakasta, aiheuttaa varmasti niitä aggressioita ja epäkypsää käytöstä, mitä muslimit aina osoittavat kun heitä on tarpeeksi niin että he voivat tuntea sellaisen käytöksen hyväksyttäväksi. Niinkuin joku on sanonut, "pakkoavioliitto on kuin maanjäristys, jota seuraa perheväkivallan, seksuaalisen hyväksikäytön, lastensuojeluongelmien, itsemurhien ja murhien tsunami".
Spencer: Mistä luulet johtuvan, että länsimaissa asuvat muslimit ovat tilastollisesti rikollisempia ja väkivaltaisempia kuin muut?
Sennels: No, siihen on useita syitä. Ensinnäkin, islamin kirjoitukset opettavat, että ei-muslimien kimppuun käyminen ja ryöstäminen ovat täysin okei. Muslimikulttuurin halventava näkemys ei-muslimeista toimii samoin kuin sotapropaganda. Kuullessaan kerta toisensa jälkeen kuinka pahoja, iljettäviä ja arvottomia viholliset ovat, empatia poistuu, aggressio vahvistuu ja kynnys vahingoittaa vihollista pienenee. Koraani ja Hadith ovat rikollisia kirjoja, jotka sallivat ja jopa pakottavat ihmiset rikollisiin tekoihin.
Psykologiset erot, jotka mainitsin aikaisemmin, myös vaikuttavat muslimien korkeampaan rikollisuuteen. Meidän sovitteleva ja suvaitseva asenteemme nähdään heikkoutena ja hyväksikäytettävänä haavoittuvuutena. Me emme ehkä pidä siitä, mutta meidän länsimaalaisten täytyy hylätä rauhanomainen, keskusteleva ja poliittisesti korrekti tapamme kommunikoida muslimiyhteisön kanssa. Muuten he luulevat, että olemme liian peloissamme ottaaksemme riskin yhteenotosta. He eivät yksinkertaisesti ymmärrä tapaamme kommunikoida.
Lopuksi, useimmat muslimit ovat kykenemättömiä ansaitsemaan kunnioituksemme. Heidän epäkypsä käytöksensä, heidän puuttuva panoksena yhteiskunnalle ja heidän huono menestyksenä saavat heidät näyttämään epäonnistujilta nykyaikaisen sivistyneen ihmisen mielessä. Eikä ole helppoa kuulua Allahin valittuun kansaan, jonka pitäisi olla parempia kuin kaikki muut, vaikka he ovat joka asiassa viimeisiä. Ansaitun kunnioituksen puute, ja koska he eivät osaa tehdä eroa niiden välille, he yrittävät saavuttaa kunnioituksen pelolla. Islamofobian keksivät muslimit, eivät länsimaalaiset. He haluavat meidän pelkäävän. Mutta me emme pelkää. Voimme huonosti heidän loisimisensa, väkivaltaisen käytöksensä ja naistensa huonon kohtelun takia. Meillä on islamonausea.
Spencer: Onko sille psykologista selitystä, miksi poliittinen korrektius on edelleen niin yleistä, huolimatta selvistä todisteista, että islam on väkivaltainen ideologia ja muslimimaahanmuutto rapauttaa yhteiskuntaamme ja tuhoaa taloutemme?
Sennels: Kyllä on. Niin kuin jo mainitsin, meidät länsimaalaiset on kasvatettu uskomaan, että suvaitsevaisuus ja avoimuus ovat hyviä ominaisuuksia ihmisessä. Pitkään aikaan meidän ei tarvinnut huolehtia, että sellaiset ominaisuudet ovat vahvuus vain niin kauan kun kukaan ei yritä vahingoittaa meitä. Tapaamisessamme islamin ja muslimimaahanmuuton kanssa meidän suurin vahvuutemme - halukkuutemme olla avoimia kaikelle uudelle, mikä teki meistä niin uteliaita, kekseliäitä ja rikkaita - on nyt muuttunut pahimmaksi viholliseksemme.
Artikkelissani "Psychological explanations of Political Correctness" (poliittisen korrektiuden psykologiset selitykset) käyn läpi tärkeimmät sosiaalipsykologiset selitykset irrationaaliseen laumakäyttäytymiseen. Tärkeimmät niistä ovat "ohikulkijavaikutus" ja "joukkoharha".
Ohikulkijavaikutus tarkoittaa, että henkilö reagoi eri tavalla tilanteeseen [kuin olisi ehkä oikein]. Jos toiset eivät reagoi, se tulkitaan merkiksi siitä, ettei tilanne ole niin vakava että olisi syytä toimia. Siksi olisi niin tärkeää, että useammat ihmiset toimisivat mallikkaasti.
Joukkoharha on kyseessä, kun ihmiset tietävät ongelmasta, mutta tuntevat että olisi nolottavaa puhua siitä. Vasemmistolaiset huutamassa "rasisti", yleinen näkemys että on epäkohteliasta osoittaa toisten heikkouksia ja kulttuurimme määritys hyvästä ihmisestä joka on avoin ja suvaitsevainen, saa monet ihmiset pitämään suunsa kiinni ja jopa epäilemään omaa järkeään ja aistejaan. Kun enemmistö ihmisistä epävarmuudessaan haluaa kuulua "hyviin ihmisiin" eivätkä kerro mielipidettään on tuloksena joukkoharha. Kuuluisa tanskalainen satu Keisarin uusista vaatteista on erinomainen esimerkki.
Se on lopulta pelkuruutta ja halua näyttää hyvältä ihmiseltä muiden silmissä. Sillä ei ole merkitystä, että 700 miljoonaa naista ei voi itse valita seksikumppaniaan, vaatetustaan tai elämäntyyliään, tai että meitä ja arvojamme vastaan on julistettu sota, tai että isot kaupungit muuttuvat sharia-siirtokunniksi tai taloutemme romahtaa.
Spencer: Psykologian lisäksi kirjoitat ja käännät artikkeleita rikoksista, politiikasta jne. Oletko vain islam-kriitikko, joka sattuu olemaan psykologi?
Sennels: Ei, olen psykologi, joka on työskennellyt muslimien parissa ja tullut tietoiseksi siitä, miten suuri virhe on ollut sallia muslimeiden maahanmuutto ja islamin leviäminen yhteiskuntaamme. Yhdessä liikakansoituksen kanssa, mistä pitäisi huolehtia antamalla valtavia summia ulkomaanapuun köyhemmille, tämä ongelma on vakavin uhka maailmanrauhalle. On kulunut jo useita vuosikymmeniä siitä, kun ongelma olisi voitu ratkaista ilman verta, hikeä ja kyyneleitä.
Olen omistautunut tekemään ihmiset tietoiseksi vaarasta, joka on jo nakertanut isoja paloja kaupungeistamme, taloudestamme ja vapaudestamme.
Nöyryyttävin ajatus mitä voi kuvitella on, että tämä ainut paikka maailmankaikkeudessa, jossa on älyllistä elämää, päätyy planeetan kokoiseksi kalifaatiksi kellumaan avaruudessa. Aivan kuten pahikset Sormusten herrassa, Tähtien sodassa ja muissa tyypillisissä tarinoissa hyvästä ja pahasta, islam ei tavoittele vapautta, onnea ja rakkautta. Islam tavoittelee muslimien alistumista Allahille ja ei-muslimien alistumista muslimeille -- synkkä, kylmä ja iloton maailma, missä miehet pakotetaan pahoinpitelemään naisiaan ja kaikki ovat jumalan orjia, jonka ainut toive on pakottaa sharia voimaan viimeistä pilkkua myöten. He tekevät voitavansa saavuttaakseen oman lopullisen ratkaisunsa ja meidän on tehtävä voitavamme estääksemme se.
Spencer: Sinulla on useiden vuosien kokemus islamista kirjoittamisesta ja väittelystä. Olet osallistunut älyllisiin väittelyihin Tanskan televisiossa ja radiossa islamista ja muslimimaahanmuutosta. Monet ovat kriittisiä sharian ja maahanmuuton suhteen, mutta eivät uskalla ilmaista mielipidettään - tai he eivät tiedä miten näkemyksenä ilmaisisivat. Onko sinulla neuvoja tällaisille ihmisille?
Sennels: Jos sinulla on myötätuntoa, ihmiset huomaavat sen. Islamin kritisointi on kuin ampuisi haulikolla ladon seinään, mutta emme ole henkisiä sadisteja. Olemme huolissamme naistemme vapaudesta ja lastemme tulevaisuudesta ja hallitusmuodostamme. Tiedämme myös että ensimmäiset ja myös suurimmat islamin uhrit ovat muslimeja. Meidän ei edes tarvitse käyttää sanoja islam tai muslimi. Voimme sanoa että uskonnot, jotka alistavat naisia ja aloittavat pyhiä sotia saavat meidät voimaan pahoin. Jos tiedät olevasi oikeassa, sinulla ei ole mitään syytä olla hermostunut tai hävetä. Poliitikot ja media ovat kiinnostuneita vain tulemaan uudelleen valituiksi ja myymään lisää lehtiä ja mainoksia. Siksi arvojemme, yhteiskuntamme ja hallitusmuotomme puolustaminen jää meille tavallisille ihmisille.
Hanki tietoa ja levitä oppimaasi sähköpostilla, sosiaalisessa mediassa, blogeissa ja kirjeissä päätoimittajille, poliitikoille ja lehtimiehille. Tärkeintä on ettet tyrkytä näkökantaasi heille ja olet hyväntuulinen kun ilmaiset mielipiteitäsi - odota kunnes muut mainitsevat aiheen ja ole harvasanainen, kunnes toiset kysyvät useita kertoja mielipidettäsi. Jos olet hyvä, voit käyttää jopa huumoria.
Äläkä pelkää että menetät muutaman poliittisesti korrektin ystävän siinä sivussa. Lopulta he kiittävät sinua.
-Ibn Matti
