Miksi raiskauksen uhreja rangaistaan islamin lain mukaan usein aviorikoksesta?
Vastaus:
Islamin lain mukaan raiskaus voidaan todistaa ainoastaan, jos raiskaaja tunnustaa tai teolle on neljä miespuolista todistajaa. Nainen joka väittää tulleensa raiskatuksi ilman neljän miehen todistusta tulee tosiasiassa tunnustaneeksi sukupuoliyhteyden harjoittamisen. Jos uhri tai raiskaaja on naimisissa, on kyseessä aviorikos.
2:282 Tässä jakeessa vahvistetaan, että naisen todistus on oikeudessa vain puolet miehen todistuksesta (naisen sana ei kelpaa miehen sanaa vastaan)
24:4 "Jotka syyttävät aviovaimoja haureellisesta elämästä eivätkä tuo neljää todistajaa, heille annettakoon kahdeksankymmentä raipaniskua..." Tarkasti ottaen tämä jae käsittelee aviorikosta (se ilmoitettiin silloin, kun Muhammedin lempivaimoa syytettiin aviorikoksesta ja sille oli vain kolme todistajaa). Se tukee kuitenkin sharia-lain sääntöjä raiskauksesta, sillä jos neljää miestodistajaa ei löydy, "ei raiskausta ole tapahtunut".
24:13 "Miksi panettelijat eivät tuoneet neljää todistajaa tuekseen? Sillä kun he eivät esittäneet todistajia, he ovat Jumalan silmissä valehtelijoita."
2:223 "Vaimonne ovat teidän peltonne, käykää pelloillanne mielenne mukaan". Islam ei tunnusta raiskausta avioliitossa, sillä miehellä on aina oikeus seksiin vaimojensa kanssa.
Hadith:
Bukhari 5.59.462 on taustana Koraanin vaatimukselle neljästä todistajasta aviorikoksessa. Muhammedin lempivaimoa, Aishaa, syytettiin [moniavioisen] miehensä pettämisestä. Kolme todistajaa vahvisti tapahtuneen, mutta selvästikään Muhammed ei halunnut uskoa sitä, ja niinpä hän teki päätöksen, että tarvitaan neljä todistajaa.
Musliminaisen raiskaus on islamin lain vastaista - sen sijaan toisuskoisen naisen raiskaus ei ole mikäli hänet on 'vangittu taistelussa' tai ostettu orjaksi. Jopa musliminaisen raiskaus on lähes mahdotonta todistaa islamin lain (sharian) tiukan tulkinnan perusteella. Jos mies väittää kyseessä olleen molemminpuolinen suostumus seksiin, ei naisella ole juurikaan mahdollisuutta todistaa sitä vääräksi. Islam sälyttää vastuun seksuaalisen kanssakäymisen välttämisestä naiselle.
IslamWeb.net sivustolla annettu fatwa (uskonnollinen tulkinta) heijastaa tätä sääntöä ja jopa sättii insestin uhria siitä, ettei hänellä ole esittää "todisteita":
Kuitenkaan hänen ei ole luvallista syyttää isäänsä raiskauksesta ilman todisteita. Sharia todellakin määrää joitakin erikoisehtoja, joita ei muissa rikoksissa vaadita, zinan (esiaviollisen seksin tai aviorikoksen) todistamiseen. Zina-rikosta ei vahvisteta, paitsi jos tekijä tunnustaa tai jos on neljä luotettavaa miespuolista todistajaa. Sen sijaan naisen todistusta ei hyväksytä.
Niinpä tämän tytön tai hänen äitinsä väite ei islamin mukaan käy todisteeksi isää vastaan, varsinkin jos tämä kieltää teon.
Näin ollen tällä tyttärellä ei ole todisteita väitteensä tueksi, eikä hänen olisi tullut väittää tulleensa isänsä raiskaamaksi eikä hänen olisi pitänyt viedä asiaa oikeuteen. (IslamWeb.net)
Koska on äärimmäisen epätodennäköistä, että lapsen hyväksikäyttäjä olisi vahingoittanut uhriaan "neljän luotettavan miehen" läsnäollessa, islamin laki takaa hyväksikäyttäjille täyden vapautuksen.
Islamin laki asettaa todistajat rikosteknisten todisteiden (kuten DNA) edelle. Mielenkiintoinen tilanne syntyy silloin, kun uhri väittää raiskauksen tapahtuneen ja mies sanoo, ettei seksiä ole lainkaan harjoitettu. Neljän miestodistajan puuttuessa raiskausta ei voi todistaa. Silloin naisen todistus on aviorikoksen "tunnustus". Hänet voidaan kivittää kuoliaaksi, vaikka mies pääsee rangaistuksetta, koska hän ei koskaan "tunnustanut" seksuaalista aktia.
Jotkut uskonoppineet syyttävät naista raiskauksesta. Australialainen sheikki Feiz sanoi taannoin, että raiskauksen uhri "saa syyttää kaikesta itseään. Hän näytti kauneutensa koko maailmalle...viekoitellen miestä ja vedoten hänen lihalliseen luontoonsa."
Eräs maailman kunnioitetuimmista sunnioppineista, sheikki Yusuf al-Qaradawi, sanoi yleisölleen al-Jazeera kanavan TV-ohjelmassaan, että "vapautuakseen syyllisyydestä, naisen on täytynyt osoittaa jonkinlaista säädyllisyyttä."
Vuonna 2014 Syyrian päämufti sheikki Abd al-Rahman Ali al-Dala julkaisi lausunnon, joka antaa sotilaille uskonnollisen luvan raiskata naiset, jotka he saavat vangeiksi.
Avioliitossa puolestaan ei voi tapahtua raiskausta vaikka aviomies olisi hakannut vaimoaan saadakseen alistettua hänet. Toinen fatwa muistuttaa naista, että "hänellä ei ole oikeutta torjua miestään, vaan hänen tulee suostua aina kun hänen miehensä sitä pyytää." (Islam Q&A, Fatwa No. 33597).
Tulee tietysti muistaa, että useimmat muslimimaat eivät toimi tiukasti islamilaisen lain mukaan, vaan länsimaista lainattujen oikeusnormien perusteella. Niinpä näissä maissa raiskauksen uhrilla on mahdollisuus saada oikeutta kohtuullisempien todistussääntöjen perusteella.
A 14 yr old girl has accused her father of sexually abuse since the age of 9 and also of rape. The mother of the girl says the father has admitted the abuse but not the rape. The father is now flatly denying that anything happened and says the mother has misunderstood what he said. The girl is still adamant that it all took place and by the way the man is on bail. How would this be dealt with according to Islamic law?
Answer
All perfect praise be to Allaah, The Lord of the Worlds. I testify that there is none worthy of worship except Allaah, and that Muhammad sallallaahu `alayhi wa sallam ( may Allaah exalt his mention ) is His slave and Messenger.
It is an abominable sin that a father sexually abuses his daughter and it is even more abominable if he rapes her. If he does so with any girl, it is strictly forbidden, let alone him doing so with his own daughter.
However, it is not permissible to accuse the father of rape without evidence. Indeed, the Sharee’ah put some special conditions for proving Zina (fornication or adultery) that are not required in case of other crimes. The crime of Zina is not confirmed except if the fornicator admits it, or with the testimony of four trustworthy men, while the testimony of women is not accepted.
Hence, the statement of this girl or the statement of her mother in itself does not Islamically prove anything against the father, especially that the latter denies it. Therefore, if this daughter has no evidence to prove that her accusations are true, she should not have claimed that she was raped by her father and she should not have taken him to the court. But if what she says is true, then she has the right to ask for protection from him even by taking him to the court so that he would not continue committing this evil or practice more sinful acts with her. In this case, she would claim his dissoluteness and her fear of his evil so that she will be kept apart from him.
Niin epätodelliselta kuin tämä tapahtuma tuntuukin, islamilaiset päänkatkaisut eivät ole tuntemattomia länsimaissa, eivät edes Yhdysvalloissa.
Vuonna 2011 eräs amerikan pakistanilainen, joka avusti TV-kanavaa "Bridges TV", jonka tarkoitus on "vähentää muslimeihin kohdistuvaa negatiivista stereotypisointia", leikkasi oman vaimonsa pään irti.
Vähän aikaa sitten ilmestyi järkyttävä video "vapautetusta" Libyasta, jossa naamioitunut mies hakkaa vangin pään irti machetella - huutaen jälleen "Allahu Akhbar".
Tärkeämpää Lontoon kaulan katkaisussa on kuitenkin sen julkeus - se tehtiin kirkkaassa päivänvalossa ja tekijät ylpeilivät teollaan kameroiden edessä, kuten usein tapahtuu islamilaisessa maailmassa.
Se kuvastaa jotain, jota kutsun "islamin numerosäännöksi", joka käy toteen hämmästyttävän tarkasti: Mitä suurempi on muslimien lukumäärä, sitä enemmän muslimimaailmaan kuuluvia ilmiöitä - tässä tapauksessa julkeaa väkivaltaa vääräuskoisia vastaan - esiintyy.
Yhdysvalloissa, missä muslimeja on vähemmän kuin yksi prosentti väestöstä, Lontoon tapaiset hyökkäykset ovat epätavallisia. Islamilainen itsevarmuus rajoittuu poliittiseen aktivismiin, jonka tarkoituksena on esittää islam "rauhan uskontona" sekä harvalukuiset ja salakähmäiset terroriteot.
Euroopassa, missä muslimit muodostavat suurempia vähemmistöjä, avoin väkivalta on tavallista. Mutta koska he ovat yhä haavoittuvainen vähemmistö, islamilainen väkivalta esitetään aina "epäkohtien" kontekstissa, mikä rauhoittaa länsimaalaiset.
Muslimien noin kymmenen prosentin osuudella väestöstä Lontoon murhamiehet esiintyivät kyllä röyhkeästi, mutta he kuitenkin vetosivat epäkohtiin. Seisoen kädet veressä murhaaja julisti: "Me vannomme kaikkivaltiaan Allahin nimeen, ettemme koskaan lakkaa taistelemasta ennen kuin jätätte meidät rauhaan...Ainut syy tekoomme on se, että muslimeja kuolee brittisotilaiden käsissä joka päivä."
Epäkohtia ei enää tarvita, kun muslimien osuus kasvaa 35-40 prosenttiin väestöstä, jolloin he tuntevat kykenevänsä käymään täysimittaiseen jihadiin kuten Nigeriassa, missä pohjoisen muslimienemmistö on terrorisoinut kristittyjä - tehden pommi-iskuja satoihin kirkkoihin ja katkaisten satojen vääräuskoisten kaulat.
Sudanissa Khartumin hallitus teurasti miljoonia puhdistaakseen maan kristityistä ja monijumalaisista. Aiemmin kristittyenemmistöinen Libanon syöksyi kohtalokkaaseen sisällissotaan, kun muslimit kävivät rauhattomiksi.
Kun ääriainekset saavuttavat enemmistön, väkivalta ironisesti vähenee, mutta siihen on syynä se, että vääräuskoisia on vähemmän vainottavaksi. Ja jäljelle jääneet vääräuskoiset pitävät matalaa profiilia ja harjoittavat varovaisuutta - dhimmeinä - ja huolehtivat siitä, että "tietävät paikkansa".
Egypti on tyyppiesimerkki tästä tilanteesta 85 prosentin muslimiväestöllään. Koptikristityt ovat hyökkäysten, mutta eivät täysimittaisen jihadin, kohteena. Muslimiveljeskunnan hallinnon alla heidän alistamisensa on muuttumassa viralliseksi, mukaan lukien uudet "blasfemialait", joiden perusteella monia kristittyjä on vangittu ja vahingoitettu.
Hyökkäykset vääräuskoisia vastaan loppuvat, kun muslimit saavuttavat 100 prosentin osuuden väestöstä, kuten Saudi-Arabiassa - missä kaikki kansalaiset ovat muslimeja ja missä kirkot ja kaikki ei-islamilainen on kokonaan kielletty.
Tämä on islamin numerosääntö.
Kun muslimiväestö kasvaa länsimaissa, voimme laskea sen varaan,että julkeat hyökkäykset vääräuskoisia vastaan tulevat lisääntymään - kaulojen katkaisemisineen.
Hiljattain Ranskassa, missä on Euroopan suurin muslimipopulaatio, toinen eurooppalainen sotilas joutui puukotetuksi kaulaan hurskaan muslimin toimesta.
Nyt on kysyttävä, miten kauan valtamedia ja poliitikot kieltäytyvät kohtaamasta todellisuutta muun muassa levittämällä väärää epäkohta-argumenttia, joka hylätään heti, kun muslimiväestö on tarpeeksi suuri - kuten Euroopassa on jo nähtävissä - ja täysimittainen jihad alkaa?
Lee Rigbyn murhaaja vetoaa epäkohtiin. Allahu Akhbar!
Grooming on aikuisen suorittama manipulatiivinen prosessi, jossa hän valmistelee lapsen seksuaalista hyväksikäyttöä luomalla lapseen kiintymys- ja luottamussuhteen.[1] Yleensä grooming-prosessi alkaa netissä, esimerkiksi Facebookissa.[2] Erityisen yleisiä grooming-prosessin alkamistapoja ovat lapsen kehuminen ja lapsen kuvan kommentointi.[3] Suoraan seksiin viittaavat yhteydenotot ovat harvinaisia.[3] Prosessin osana voi olla esimerkiksi ystävällisyyttä, hellyyttä ja lahjojen antamista, ja lapsi on yleensä vapaaehtoisesti luomassa suhdetta.[1][4] Myöhemmin kuvaan voi astua mukaan esimerkiksi kiristys.[1] Lapsen houkutteleminen seksuaalisiin tarkoituksiin on rikoslain 20. luvun 8 b §:n mukaan rikos, josta voidaan tuomita sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi.[5] -- Wikipedia
Sheffieldin tuomioistuin (Crown Court) käsitteli syys-lokakuussa syytteitä kahdeksaa miestä vastaan, joita epäiltiin raiskauksista ja muista seksuaalirikoksista neljää tyttöä kohtaan, joista kolme olivat 13-16 vuotiaita. Tuomioistuin totesi heistä viisi syyllisiksi ja vapautti kolme muuta. Kaikki syytetyt olivat pakistanilaisia muslimeja ja tytöt olivat valkoisia brittejä. Onko sillä väliä? Syynä ei ole se, mitä British National Party haluaa meidän uskovan, mutta se ei silti ole merkityksetöntä.
Razwan Razaq, 30, hänen 24-vuotias veljensä Umar, Muhammed Zafran Ramzan, 21, Adil Hussain, 20, ja Mohsin Khan, 21 tuomittiin vankeusrangaistuksiin, joiden pituudet vaihtelivat neljästä ja puolesta vuodesta yhteentoista vuoteen.
Rikokset tehtiin aivan tavallisen eteläisen Yorkshrin kaupungin Rotherhamin ympäristössä. Vaikka työttömyys on varsin korkea, on Rotherdam myös suosittu matkailukohde kesäisin, kun All Saints -aukio muuttuu hiekkarannaksi. Joko kuukausi myydään markkinoilla paikallisten viljelijöiden ja kauppiaiden tuotteita, ja Jamie Oliver yritti TV-sarjassaan opettaa kaupungin asukkaille terveellisiä ruokatottumuksia.
Monet vanhemmat ovat kuitenkin enemmän huolissaan lapsistaan kuin orgaanisesta ruuasta. Rotherham on joutunut monien muiden Pohjois-Englannin kylien ja kaupunkien tapaan sellaisten rikollisjengien uhriksi, jotka käyttävät lapsia hyväkseen. Vaikka lasten seksuaalista hyväksikäyttöä tapahtuu kaikissa yhteisöissä ja kulttuureissa, Rotherhamissa ja muualla Yorkshiressa ja Lancashiressä on organisoituja aasialaisia paritusjengejä, jotka kauppaavat uhrejaan rahaa ja palveluksia vastaan.
"Nämä miehet tuntevat toisensa ja luottavat toisiinsa", sanoo Jane, erään uhrin äiti. "He eivät käytä näitä tyttöjä hyväkseen, koska he ovat muslimeja, vaan koska he ovat rikollisia, jotka ajattelevat olevansa lain yläpuolella."
Vaikka Rotherhamin tapauksessa ei olekaan kovaa näyttöä taloudellisesta hyödystä, lastensuojelun asiantuntijat kertovat minulle, että kuvio näissä tapauksissa on sellainen, että tyttöjä kaupataan rahaa ja palveluksia vastaan rikollisten välillä. Monet alueella toimivat jengit huomasivat tulojensa laskeneen huomattavasti, kun huumeiden hinta laski, ja tyttöjen kauppaaminen korvasi tätä menetystä.
Janen tytär Sophie (nimet muutettu) oli onnellinen, tavallinen 12-vuotias, kunnes hän tapasi ryhmän aikuisia miehiä, jotka alkoivat kontrolloida koko hänen elämäänsä. Ennen kuin hän vuotta myöhemmin pääsi pakenemaan, jengin jäsenet raiskasivat hänet "ajaakseen hänet sisään" ja antoivat hänet sitten muiden miesten raiskattavaksi.
Parittajien käyttämät keinot olivat kehittyneitä ja pahaenteisiä. Ensin tytöt valittiin eri paikoista, kuten puistoista, kouluista, vapaa-ajanviettopaikoista ja kauppakeskuksista, jonka jälkeen saman ikäisiä poikia lähetettiin ystävystymään heidän kanssaan. Kun ystävyysside oli luotu, pojat esittelivät tytöt nuorille miehille, joiden sanottiin usein olevan heidän serkkujaan.
Sitten grooming lähti varsinaisesti käyntiin. Nuoret miehet ottavat tytöt autoihinsa, antavat heille votkaa, savukkeita ja kannabista, ja vievät heitä paikkoihin, joissa heidän ikäisensä eivät yleensä käy.
Usein parittaja antoi tytölle matkapuhelimen "lahjaksi", jolloin hän saattoi seurata kaikkia tytön puheluita ja tekstiviestejä ja jota käytettäisiin myöhemmin yksityiskohtaisten ohjeiden antamiseen "pokille". Mies myy tytön kontaktille noin 200 punnalla kerta tai muun liiketoimen maksuna. "Minulta kysyttiin aina, miksi menen takaisin parittajani luo", kertoo Sophie, "mutta he imartelevat sinua ja saavat sinut tuntemaan, että sinua todella rakastetaan. Pidin häntä poikaystävänäni kunnes oli liian myöhäistä paeta." Toinen parittajan käyttämä taktiikka saada tyttö täydelliseen hallintaan on saada hänet inhoamaan ja epäilemään vanhempiaan. Parittajat kertovat tytöille jatkuvasti, että heidän uhriensa vanhemmat ovat rasistisia aasialaisia kohtaan ja että he eivät hyväksy hänen suhdettaan, koska miehet ovat pakistanilaisia muslimeja, eivätkä sen takia, että he ovat vanhempia miehiä. Jotkut tapaamistani vanhemmista olivat rasisteja ja jotkut olivat kehittäneet oikein fobian aasialaisia miehiä vastaan, jota lietsoi rasistisien ryhmien väärä informaatio ja suvaitsemattomuus vastauksena näihin paritusjengeihin
Leedsissä sijaitseva parituksen vastainen järjestö (Coalition for the Removal of Pimping, Crop) tukee perheitä, joiden lapset ovat joutuneet hyväksikäyttöverkostojen uhriksi. Crop on ymmärrettevästi vaitelias lasten hyväksikäyttäjien ja parittajien rodusta tai uskonnosta. Meidän ei tule keskittyä etniseen ryhmään, koska kyse on lapsia hyväksikäyttävistä miehistä. Cropin aikaisemmin tekemä tutkimus osoitti, että suuri enemmistö groomatuista lapsista on valkoisia ja enemmistö tekijöistä on aasialaista alkuperää. "Yhteiskunta tuomitsee naisten seksuaalisen aktiivisuuden ja julkinen sektori ja uhrien yhteisö katsoo, että tytöt olivat itse pyytäneet sitä", sanoo Cropin Rachel Loise. "Tekijät ovat viimeisiä, jotka tuomitaan. Syytteet ovat harvassa ja rangaistukset eivät ole riittävän kovia."
Koska lasten hyväksikäyttöä vastustavat järjestöt ovat haluttomia puuttumaan tähän asian, koska Pohjois-Englannissa nämä rikolliset grooming-jengit koostuvat pakistanilaisista muslimeista, on seurauksena valitettavasti, että BNP:n tapaiset rasistiset järjestöt ottavat asian omakseen.
"Se tosiasia, että nämä nimenomaiset jengit koostuvat pakistanilaisista miehistä, on merkittävää, mutta ei sillä tavalla kuin rasistit haluaisivat meidän uskovan", sanoo lastensuojelun asiantuntija, joka haluaa pysyä nimettömänä. "BNP haluaa uskotella meille, että valkoisten tyttöjen hyväksikäyttö kuuluu näiden miesten kulttuuriin - mikä ei missään tapauksessa ole totta - totuus on se, että nämä miehet tietävät, että poliisi ei halua tulla syytetyksi rasismista tämän päivän henkisessä ilmastossa."
Vuonna 2004 Channel 4 veti pois kiistanalaisen Annie Hallin dokumentin Edge of the City, joka kertoo vanhemmista, jotka yrittivät estää nuorten aasialaisten jengejä käyttämästä valkoisia jopa 11-vuotiaita tyttöjä seksuaalisesti hyväkseen. Nyt se on BNP:n käyttämää poliittista materiaalia.
Colin Cramphorn, silloinen West Yorkshiren poliisipäällikkö liittyi sellaisiin ryhmiin kuin Unite against Fascism (yhdessä fasismia vastaan) vaatiessaan dokumentin esittämättä jättämistä. Channel 4 suostui vaatimuksiin sanoen, että kyse ei ollut sensuurista vaan ajoituksesta paikallis- ja EU:n vaalien takia. Mutta monet sanovat, että lähetyksen viivyttäminen vahvisti BNP:n väitteitä.
Kun elokuvan lähetys oli peruutettu, eräs äiti lähetti Annie Hallille tekstiviestin: "On häpeä, että äänet menevät nuorten tyttöjen elämän edelle."
Monissa perinteisissä yhteisöissä erilaisen etnisen taustan omaavat pojat ja miehet saattavat olla tyttöjen mielestä jännittäviä ja puoleensavetäviä.
"Mies jota pidin poikaystävänäni tapasi pukeutua todella hyvin ja hän tuoksui aina hyvältä", sanoo Sophie, "ja tapa miten hän puhui oli tosi ihana, ja jopa hänen käytöstapansa vaikuttivat paremmilta kuin niiden poikien, joita olin tuntenut."
Emma Jackson tietää tarkalleen, miten paritusjengit toimivat Rotherhamissa, koska hänkin oli yhden niistä uhri. Kun Emma oli 12, hän ystävystyi ikäistensä aasialaisten poikien kanssa, jotka esittelivät hänet 20-30 vuotiaille sukulaisilleen.
Emmalla ei huomannut kuinka häntä groomattiin ja aivopestiin, kunnes aivan yllättäen hänet vietiin joutomaalle ja jengin johtaja raiskasi hänet. Jengin jäsenet katselivat naureskellen ja kuvasivat tapahtuman puhelimillaan.
"Ihmiset kysyvät miksi menin takaisin Tarikin luo vaikka hän raiskasi minut", Emma kertoo, "mutta hän uhkasi heittää palopommin kotiini ja raiskata äitini, jos yrittäisin paeta."
Emma toimii nyt hyväntekeväisyysjärjestössä, joka pyrkii estämään lasten seksuaalista hyväksikäyttöä, ja antaa tukea monille paritusjengien uhreille. Hän on huomannut, että yhä nuoremmat tytöt joutuvat uhreiksi.
"Jengit haluavat neitsyitä ja tyttöjä, joilla ei ole sukupuolitauteja. Useimmilla seksiä ostavilla miehillä on muslimivaimot eivätkä he halua tartuntaa. Mitä nuoremmalta näytät, sitä paremmin menet kaupaksi."
Eräs nuorisotyöntekijä eteläisestä Yorkshirestä kertoi, että koska uskonnollisia muslimeja painostetaan naimaan neitsyitä oman sukunsa parista, monet pitävät valkoisia tyttöjä helposti saatavina ja "turvallisempina" kuin pakistanilaisia tyttöjä.
Kun kirjoitin ensimmäisen kerran aasialaisista grooming-jengeistä vuonna 2007, nimeni ilmestyi "Islamophobia Watch: Documenting anti-muslim bigotry" -nettisivulle (islamofobian seuranta: muslivastaisuuden dokumentointi). Siellä mainittiin myös Ann Cryer, entinen Labourin kansanedustaja Yorkshiren Keighleystä, joka oli ollut eturintamassa tämän ongelman ratkaisemisessa se jälkeen, kun hän oli saanut jengien uhrien vanhemmilta avunpyyntöjä.
Toisten äitien mukaan pelko rasistiksi leimautumisesta sai poliisin ja sosiaalihuollon vastahakoiseksi tutkimaan näitä rikoksia toisiinsa liittyvinä ja organisoituina. Eräs äiti Rotherhamista, jonka 14-vuotias tytär groomattiin prostituutioon, ja joka raiskattiin toistuvasti 12 kuukauden aikana, kertoi, että melkein jokainen näistä tuomituista Pohjois-Englannin miehistä on pakistanilainen, mutta viranomaiset väittävät, ettei se ole oleellista.
Muslimiyhteisöissä on kuitenkin kasvava joukko henkilöitä, jotka ovat halukkaita puhumaan näitä rikollisia vastaan. Mohammed Shafiq, joka johtaa Lancashiren Ramadhan Foundationia, joka työskentelee eri etnisten ryhmien rauhanomaisen rinnakkaiselon hyväksi, puhuu sen puolesta, että imaamit ja muut yhteisön johtajat puhuisivat seksuaalista hyväksikäyttöä vastaan.
"Olin yksi ensimmäisistä muslimiyhteisön sisällä, joka puhui tätä ilmiötä vastaan neljä vuotta sitten", sanoo Shafiq, "ja silloin sain tappouhkauksia joiltakin mustilta ja aasialaisilta. Mutta se mitä silloin sanoin, on osoittautunut oikeaksi - että jos me emme käsittele tätä ongelmaa, hyväksikäyttäjiä tulee yhä lisää ja yhä useampia tyttöjä vahingoitetaan."
Shafiq sanoo, että häntä "iljettää" kuulla joidenkin tekijöiden kutsuvan uhrejaan "valkoiseksi roskasakiksi". Hän lisää: "Sanon heille: haluaisitko, että omaa siskoasi tai tytärtäsi kohdeltaisiin tuolla tavoin?"
Joyce Thackerilla, Rotherhamin alueen lasten ja nuorten palveluiden strateginen johtaja, on laaja kokemus nuorten seksuaalisen hyväksikäytön käsittelystä. Hän sanoo, että on "mielenkiintoista", että useimmat tekijät ovat aasialaisia, mutta tässä on kuitenkin kyseessä vanhempien miesten lasten hyväksikäyttö.
"Entä nuoret pojat, jotka lähetään ystävystymään tyttöjen kanssa? sanoo Thacker, "Eivätkö hekin ole hyväksikäytön uhreja? Meidän täytyy varmistaa, että teemme enemmän positiivisten ja terveiden suhteiden eteen yhteisössämme, tai muuten näistä nuorista miehistä tulee heistäkin hyväksikäyttäjiä."
Rotherhamilainen järjestö Apna Haq tarjoaa apua perheväkivallasta kärsiville naisille ja lapsille. Sen johtaja Zlakha Ahmed kertoi minulle, että hänelle on yhteisöstä tullut paljon vastenmielisyyden ilmauksia varsinkin oikeudenkäynnin jälkeen, ja että näistä asioista pitäisi käydä enemmän julkista keskustelua. "Tämä hyväksikäyttö on hälyttävää ja asia on otettava esiin julkisesti. On yhä ihmisiä, jotka kieltävät tapahtuneen, joten mitä useampi näistä asioista puhuu, sen parempi."
Emma Jackson on nyt 22 vuotias ja käyttää paljon aikaansa lisätäkseen tietoisuutta grooming-verkostoista lastensuojelun, poliisin ja yleisön parissa. Hän sanoo, että vielä on paljon tehtävää rikollisjengeihin suhtautumisessa. "En saanut juurikaan apua poliisilta tai viranomaisilta, koska groomingia ja seksuaalista hyväksikäyttöä ei tunnistettu eikä ymmärretty silloin, kun se tapahtui minulle. Nyt on toisin ja on tärkeää, että kaikki viranomaiset toimivat yhdessä näiden lasten ja heidän perheidensä suojelemiseksi, jotta saamme käsiteltyä tämän ongelman."
Jos me kiellämme näiden jengien olemassaolon sen takia, että me jotenkin kieroutuneella tavalla yritämme olla anti-rasisteja ja hienotunteisia eri kulttuureja kohtaan, ne saavat toimia edelleen rankaisematta. Jotkut ihmiset, mukaanlukien jotkut valkoiset liberaalit, kieltäytyvät uskomasta mitä on meneillään. Jos emme selvitä tätä ongelmaa suoraviivaisesti ja tee yhteistyötä taistelussa tätä hirvittävää lasten hyväksikäyttöä vastaan, ainoat voittajat ovat ääriainekset.
"Forty-seven girls were identified as victims of child sexual exploitation during the police investigation. The men were all British Pakistanis (except for one from Afghanistan) and from Muslim backgrounds, and the girls were White; this led to national discussion of whether the crimes were racially motivated, or, conversely, whether the failure to investigate them was linked to the authorities' fear of being accused of racism."
"The Derby sex gang was a group of men who sexually abused up to a hundred girls in Derby, England, in one of the most severe cases of sexual abuse in recent times. In 2010, after an undercover investigation by Derbyshire police, members of the group were charged with 75 offences relating to 26 girls. The attacks provoked fierce discussion about race and sexual exploitation. Nine of the 13 accused were convicted of grooming and raping girls between 12 and 18 years old. [...] The gang of thirteen men, most of whom were from Pakistani backgrounds..."
"The Oxford sex gang was a group of seven men who preyed on pre-teen and under-age teenage girls in Oxford, England, from 2006 before their arrest and prosecution. In May 2013, they were convicted of sexual offences including rape, conspiracy to commit rape, arranging or facilitating child prostitution, trafficking for sexual exploitation, and procuring a miscarriage. Their victims were "subjected to sexual violence marked out by its sadism: sexual assaults designed to draw blood, multiple rapes, [and] physical attacks in which [they were] choked". As in the similar Rochdale, Rotherham, Derby and Telford prosecutions, all gang members were from Muslim backgrounds, and the girls were white, leading to renewed discussion as to whether the crimes were racially motivated and whether the initial failure to investigate them was linked to the authorities' fear of being accused of racism."
"The Bristol sex gang was a large group of Somali men who committed serious sexual offences against underage teenage girls in Bristol, southwestern England. In November 2014, they were convicted of offences including rape, paying a child for sex, causing or inciting child prostitution, sexual acts with children and sex trafficking.
[...]
Hugh Sherriffe, regional director for the children's charity Barnardo's, said the case was the "tip of the iceberg" and that similar sexual abuse was still taking place in Bristol and across the rest of the country. Police in Bristol have active investigations under way into similar sex crimes committed by "49 other suspects" of "various communities and ethnic backgrounds"."
[...]
Responding to the convictions, a local headteacher wrote in The Guardian's dedicated education section of how "schools can't cope with the tide of child sexual exploitation". The headteacher expressed dismay at the way in which the perceived ethnicity of the offenders had harmed race relations in Bristol and described how it had been necessary to devote the month before the verdict to "redoubling our focus on combating racism".
"The Telford sex gang was a group of seven men of Pakistani descent who preyed extensively on pre-teen and under-age teenage girls in Telford, England before their arrest and prosecution. In cases stretching over two years to late 2012, they were convicted of sexual offences including rape, controlling child prostitution, causing child prostitution and trafficking for the purpose of prostitution. A Channel 4 investigation into the gang revealed:
There were accounts concerning men who would ejaculate and then urinate in children's mouths, violating them in every orifice, as well as gang-rape by queues of men while girls were held hostage for hours, sometimes days – all the while being forced to listen to the screams of girls in other rooms with other men."
"The Peterborough sex abuse case involved groups of men who committed serious sexual offences against under-aged girls, some as young as 12, in the English city of Peterborough, Cambridgeshire. In a series of trials in 2014 and 2015, they were found guilty of rape, child prostitution and trafficking for sexual exploitation, among other offences. The men, who were of Pakistani, Iraqi Kurdish and Slovak Roma heritage..."
"The Banbury sex gang was a group of men who committed serious sexual offences against under-aged girls in the English town of Banbury, Oxfordshire. In March 2015, they were found guilty of offences including rape and sexual activity with a child over a period extending from 2009 to 2014. [...] The offences were rape, sexual activity with a child and inciting a child to engage in sexual activity. The men were named as Ahmed Hassan-Sule AKA Fiddy Baby, 21, Kagiso Manase, 20, Takudzwa Hova, 21, Mohamed Saleh, 21, Said Saleh, 20, Alexandru Nae, 19, Zsolt Szaltoni, 18 and Kyle Dean 19; they were found guilty at Oxford Crown Court.
The Aylesbury sex gang was a group of six men of South Asian heritage who committed serious sexual offences against two under-aged white girls in the English town of Aylesbury, Buckinghamshire. In July 2015, they were found guilty of offences including rape and child prostitution over a period extending from 2006 to 2012.
"Almost 500 children in Birmingham and the West Midlands have been identified as being victims of sexual exploitation or of being at risk of sexual exploitation in just six months, a new report has revealed."
"The document tells how the CSE situation in Birmingham has 'significant similarities' with Rotherham, where 1,600victims were abused by Asian grooming gangs. The new West Midland reports states: There are significant similarities to the Rotherham victim/offender and location profiles.
Tanskalainen lingvisti Tina Magaard tutki kolme vuotta kymmenen suurimman uskonnon kirjoituksia. Tarkoituksena oli tutkia yllyttivätkö uskonnot väkivaltaan.
Johtopäätös oli selvä: "Islamin tekstit eroavat selvästi muiden uskontojen teksteistä siten, että niissä kehotetaan muita enemmän väkivaltaan ja aggressioon toisten uskontojen seuraajia kohtaan. Sieltä löytyy myös suoria kehotuksia terrorismiin... Lisäksi tulevat Koraanin sadat kehotukset taistella toisia uskontoja tunnustavia vastaan."
Jakeet ovat mustavalkoisia ilman lieventävää kontekstia. Eräs toisuskoisten käsittelyä koskeva jae kuuluu: "Kun siis kohtaatte taistelussa uskottomat, niin nujertakaa heiltä niskat, niin että voitatte heidät!" (Koraani 47:4)
Islam ei ole ainoastaan kirjoituksissa maailman väkivaltaisin uskonto. Laaja tutkimus, joka perustui 45.000 henkilön haastatteluun, vahvistaa, että se on maailman väkivaltaisin uskonto myös käytännössä.
Tutkimus osoittaa, että islam on ainut uskonto, jossa ihmiset tulevat sitä väkivaltaisemmiksi, mitä vahvemmin he uskovat uskontoonsa.
Se tosiasia, että islam on maailman väkivaltaisin uskonto, on todennäköisin syy siihen, miksi muslimit ovat 11.9.2001 jälkeen syyllistyneet yli 27.000:een kuolonuhreja vaatineeseen terroritekoon islamin nimessä. Se on noin 2000 vuodessa, tai viisi päivässä.
Toinen tosiasia on, että muslimien määrä länsimaissa kasvaa dramaattisesti ja heistä on tulossa yhä uskonnollisempia: 75 prosenttia Euroopan muslimeista on sitä mieltä, että maailman väkivaltaisimman uskonnon kirjoitukset tulee ottaa kirjaimellisesti.
Luultavasti tämä on syy siihen, että 80 prosenttia Hollannin nuorista turkkilaisista ei näe "mitään väärää" jihadin julistamisessa toisuskoisia vastaan. Ja että 27 prosenttia ranskalaisnuorista ja 14 prosenttia kaikista alle 25-vuotiaista brittinuorista suhtautuu myötämielisesti terrorijärjestöön nimeltä Islamilainen Valtio. Näistä luvuista suurimman osan muodostavat luultavasti nuoret muslimit.
Eurooppa on nyt suurimman haasteen edessä, mitä se on milloinkaan kohdannut.
Tohtori Tawfik Hamid on islamin intellektuelli ja uudistaja, ja hän oli aikaisemmin Egyptiläinen ääri-islamisti. Hän oli radikaalin islamistiorganisaation Jamaa Islameia (JI) jäsen yhdessä Al-Zawaherrin kanssa, josta tuli myöhemmin Al-Qaidan kakkosmies. Radikalisoiduttuaan JI:n riveissä (noin 35 vuotta sitten) hänen omatuntonsa heräsi, hän ymmärsi radikaalin islamin vaarat ja alkoi opettaa uusia rauhanomaisia tulkintoja islamin klassisista ydinteksteistä.
Presidenttiehdokas tohtori Ben Carsonia kritisoitiin viime viikolla hänen kommentoituaan islamia.
Kun häneltä kysyttiin uskooko hän islamin olevan yhteensopiva perustuslain kanssa, hän vastasi: "Ei, en usko. En usko. En suosittelisi muslimia tämän maan johtoon."
Kriitikoiden epäonneksi pilkka, iva ja tuomitseminen eivät ole argumentteja.
Ne ovat väärässäolijan viimeinen oljenkorsi.
Muslimina - ja erityisesti radikaalin islamistijärjestön entisenä jäsenenä - voin ehdottomasti sanoa, että Carson on oikeassa. Ilman ainuttakaan poikkeusta, vahvistettu islamilainen kirjallisuus opettaa sellaisia väkivaltaisia periaatteita kuin uskosta luopuneiden tappamista, naisten lyömistä, homojen tappamista ja sotavangeiksi saatujen naisten seksuaalista hyväksikäyttöä.
Jos joku epäilee tätä, tai haluaa tehdä vastaväitteen, hänen on osoitettava nämä väitteet vääriksi. Jos Carsonin arvostelijat voisivat esittää yhdenkin vahvistetun islamilaisen teologisen kirjan, joka väittää muuta.
Jos he voisivat osoittaa yhdenkin tutkielman, joka on hyväksytty Al-Azhar yliopiston johtavien islaminoppineiden tai Saudi-Arabian uskonnollisten johtajien toimesta, ja joka hylkää perinteiset barbaariset islamin lain periaatteet.
Jos he voisivat tuoda esiin yhdenkin vahvistetun islamilaisen tekstin, joka selvästi ja yksiselitteisesti tuomitsisi uskonluopioiden tappamisen, naisten lyömisen, homojen tappamisen ja naisten ottamisen sotavangeiksi tarkoituksena raiskata heidät - ehkäpä sitten arvostelu olisi oikeutettua.
Mutta sellaista tekstiä ei ole.
Ja niin kauan kun tällaisia kirjoituksia ei löydy, Ben Carson on oikeassa. Nämä sharian arvot ja periaatteet, jotka ovat täysin ristiriidassa Amerikan perustuslain kanssa, ovat edelleen olennainen osa valtavirran islamia.
Ja pahempaa: edellämainitut hirvittävät arvot ovat islamissa "maloom mina aldeen Bil-Darora" (uskonnon välttämätön osa).
Toisin sanoen, jos kuka hyvänsä muslimi hylkää homojen ja uskonluopioiden tappamisen tai naisten lyömisen ja raiskaamisen, häntä ei enää pidetä muslimina sharian mukaan. Ja tällaiset säännöt ovat täysin perustuslain vastaisia.
On tullut aika määritellä radikaali islam. Pyydä paikallista moskeijaasi, islaminoppineita ja islamilaisia järjestöjä tuomitsemaan selväsanaisesti, yksiselitteisesti ja julkisesti seuraavat asiat:
A: Islamin uskosta luopuneiden tappaminen
B: Naisten lyöminen, ja kivittäminen kuoliaaksi aviorikoksen vuoksi
C: Juutalaisten kutsuminen sioiksi ja apinoiksi
D: Sodankäynti toisuskoisia vastaan islamin levittämiseksi, kun toisuskoisille on annettu kolme vaihtoehtoa - alistu islamille, maksa jizyaa (nöyryyttävä vero) tai tule tapetuksi.
E: Toisten ihmisten orjuuttaminen
F: Taistelu juutalaisia vastaan ja heidän tappamisensa ennen "päivien loppua".
G: Homojen tappaminen.
Todellisen maltillisen henkilön ja järjestön tulisi voida välittömästi tuomita kaikki edellämainitut asiat ja vastustaa niitä julkisesti ja yksiselitteisesti.
Muslimimaailma ei voi odottaa maailman kutsuvan islamia rauhanomaiseksi niin kauan kuin he opettavat ja tukevat yllämainittuja opetuksia.
