17. huhtikuuta 2012

Vastaus vihapuhesyytteeseen




Lars Hedergaardin puolustuspuhe Tanskan korkeimmassa oikeudessa:


Arvoisa Korkein Oikeus,

Asianajajani on esittänyt juridiset perusteet, joiden mukaan minut tulee vapauttaa syytteistä eikä minulla ole siihen mitään lisättävää.

Haluaisin kuitenkin tuoda esille hiljaisen hämmennykseni siitä, että joku voi väittää minun tarkoituksella syyttäneen maailman joka ainoaa muslimi-isää lastensa hyväksikäytöstä - erityisesti siinä valossa, että olen tarkoin ilmaissut, ettei tarkoitukseni ole koskaan ollut levittää sellaista mieletöntä kantaa.

Juuri siitä syystä olisin mielelläni saanut mahdollisuuden katselmoida lausuntoni, jonka vuoksi olen nyt syytettynä, ennen sen julkaisemista internetissä. Jos haastattelija olisi toiminut tämän perustavanlaatuisen journalistisen velvollisuuden mukaisesti, olisin vaatinut huomioitani korjattavaksi siten, että ne esittäisivät todellista mielipidettäni ja syyttäjältä olisi säästynyt vaiva raahata minua oikeusistuimesta toiseen.

Vielä enemmän olen hämmentynyt eräästä väitteestä, joka on alkanut pyöriä tämän tapauksen yhteydessä, nimittäin että olisin rasisti. En ole koskaan ollut, en ole nyt eikä minusta koskaan tule rasistia. Päinvastoin, olen koko elämäni vastustanut rasistisia asenteita, joilla tarkoitan vihamielisiä ja vähätteleviä puheita ihmisistä heidän syntyperänsä, ihonvärinsä tai niin sanottujen rodullisten ominaisuuksiensa perusteella - toisin sanoen vastenmielisyyttä tai huonoa kohtelua sellaisten seikkojen takia, joille he eivät mahda mitään.

Islam ei ole rotu, eikä islamin kritiikki voi sen tähden olla rasismia.

Islamia, joka vaanii tämän koko oikeusjutun taustalla, voidaan tarkastella monista eri näkökulmista. Jotkut sanovat, että se on uskonto, toiset taas että se on kaikenkattava ideologia, jossa on mukana uskontoa. Jotkut taas painottavat sen kulttuurista puolta, sen tapoja ja käytäntöjä. Jotkut jopa sanovat islamin olevan niin monimuotoisen, että on mahdotonta kuvailla sitä.

Mutta huolimatta eri näkökannoista on selvää, ettei islam ole perinnöllinen ominaisuus.

Jos länsimainen vapautemme merkitsee meille yhtään mitään, meidän on vaadittava, että jokainen aikuinen ihminen on vastuussa omista uskomuksistaan, mielipiteistään, kulttuuristaan, tavoistaan ja teoistaan.

Nautimme poliittista vapautta ja uskonnon vapautta. Tämä tarkoittaa lähes rajoittamatonta oikeutta levittää omia poliittisia ja uskonnollisia näkemyksiään. Näin se pitää ollakin. Mutta hinta, jonka joudumme maksamaan on se, että muilla on oikeus kritisoida politiikkaamme, uskontoamme ja kulttuuriamme.

Islamin puhemiehillä on oikeus ajaa omaa yhteiskuntamalliaan, johon sisältyy teokraattinen Jumalan säätämä laki eli sharia, ihmisen säätämien lakien hylkääminen ja sen vaikutukset sananvapauteen ja demokratiaan. Heillä on vapaus pitää naisia alempiarvoisena kuin miehiä suhteessa oikeuksiin ja onnen tavoitteluun. Heillä on jopa lupa levittää tällaisia ajatuksia.

En muista yhtään tapausta tässä maassa, jossa islamilainen puhuja olisi saanut syytteen sanottuaan, että shariasta tulee tietenkin maan uusi laki, kunhan väestörakenne ja poliittinen tilanne tekevät sen mahdolliseksi. Huolimatta siitä tosiasiasta, että meillä on useita esimerkkejä imaameista, jotka avoimesti julistavat, että teokratian voimaan saattaminen on jokaisen uskovaisen uskonnollinen velvollisuus.

Vastaavasti noiden teokraattien ja sharian edistäjien pitää hyväksyä islamin arvostelu, sen leviämisen ja joidenkin muslimien harjoittamien alkukantaisten kulttuuristen normien vastustaminen niiden toimesta, jotka uskovat demokratiaan, vapaisiin instituutioihin ja ihmisten samanarvoisuuteen.

Tämä oikeus - vai pitäisikö sanoa velvollisuus - jakaa tietoa, kritisoida ja vastustaa totalitaarista ideologiaa on se, jota olen yrittänyt harjoittaa parhaan kykyni mukaan.

Puheillani ja kirjoituksillani ei ole ollut mitään muuta päämäärää, kuin varoittaa kansalaisia islamin luontaisesta valtion ja lain käsitteestä.

En ole salaillut sitä, että pidän taistelua vapautemme puolesta aikamme tärkeimpänä poliittisena tehtävänä.

En voisi elää syyllisen omantuntoni kanssa, jos julkisuuden tuomion ja pilkan takia jättäisin kertomatta oman mielipiteeni totuudesta.

Ja huolimatta tämän oikeudenkäynnin tuloksesta, aion jatkaa taisteluani sananvapauden puolesta ja mitä tahansa totalitääristä järjestelmää vastaan.

-------------------




-Ibn Matti



1 kommentti:

  1. Tanskan Korkein oikeus vapautti Lars Hedergaardin syytteistä. Taas pieni voitto sananvapaudelle!

    http://gatesofvienna.blogspot.com/2012/04/lars-hedegaard-acquitted.html

    VastaaPoista