Muhammad: Mekan valloitus

Vaikka monet arabi- ja juutalaisheimot tuhottiin tai sulautettiin sotimalla ja pakkokäännytyksillä, Mekka oli yhä jäljellä.

Vuonna 628, kuusi vuotta paon jälkeen, Muhammad teki sopimuksen jossa hän luopui arvonimestään "Allahin profeetta" ja hänen seuraajansa pääsivät käymään Mekassa. Se oli väliaikainen juoni, joka auttoi häntä saavuttamaan poliittista vaikutusvaltaa kaupungissa samalla "viidennen kolonnan" taktiikalla, jota CAIRin kaltaiset järjestöt käyttävät nykyään naamioimalla agendansa, johon kuuluu uskottomien systemaattinen syrjintä, isäntiensä kielikuviin uskonnollisesta suvaitsevaisuudesta.

Monet hänen seuraajansa olivat pettyneitä Muhammadin tehtyä myönnytyksiä Mekkalaisille ymmärtämättä niiden sopivan täydellisesti hänen suunnitelmaansa ottaa valta itselleen. Juuri näihin aikoihin Muhammad johti miehensä taisteluun Khaybarin heimoa vastaan tyydyttääkseen näiden himon taisteluun, naisiin ja sotasaaliiseen.

Teknisesti Muhammad oli se joka rikkoi sopimuksen ensimmäisenä rikkomalla ehtoa ettei hän saanut ottaa vastaan toisten heimojen jäseniä leiriinsä. Hän omat miehensä myös ryöstelivät Mekkalaisia karavaaneja. (kts. MYTH: The Meccans were the First to Break the Treaty of Hudaibiya) Vaikka hänellä ei selvästi ollut aikomustakaan pitää sopimustaan, islamin profeetta kuitenkin vaati toisen osapuolen pitävän sopimuksen kirjaimellisesti, varsinkin sen jälkeen kun hänestä oli tullut ylivoimainen vastustaja.

Muhammadin tekosyy marssittaa armeijansa Mekkaan oli se, että Mekan kanssa liittoutunut heimo hyökkäsi Medinan kanssa liittoutunutta heimoa vastaan. Vaikka todellinen rauhan mies olisi ottanut huomioon ettei hänen vihollisensa halunnut sotaa ja yrittänyt ratkaista jännittyneen tilanteen väkivallattomasti ja kunnioittanut heimojen itsenäisyyttä, Muhammad janosi ainoastaan valtaa ja kostoa. (kts. MYTH: Muhammad always Chose Peace over War)

Vähän alle vuosikymmenessä Muhammad oli kehittynyt miehestä, joka yritti esiintyä uutena seuraajia hankkivana juutalais-kristillisenä profeettana, arabisotaherraksi joka hankki alamaisia, orjia ja totaalista valtaa. Aikaisempi, Mekkalainen Koraani käskee uskottomia seuraaman Muhammadin esimerkkiä tai kärsimään Helvetissä. Myöhäisempi, Medinalainen Koraani käskee uskottomia tottelemaan Muhammadia tai kärsimään maallisen kuoleman.

Mekan antautumisen jälkeen Muhammad surmautti ne jotka olivat loukanneet häntä aikaisemmin (kts. MYTH: Muhammad was a Forgiving Man) Yksi koston uhreista oli hänen entinen kirjurinsa, joka oli kirjoittanut ylös ilmestykset, joita Muhammad sai Allahilta. Kirjuri oli ehdottanut muutoksia Muhammadin ilmestykseen (huonon kieliopin tai sujuvuuden vuoksi) ja Muhammad oli suostunut. Kirjuri oli luopunut uskostaan, koska hänen mielestään Jumalan ilmestyksien olisi oltava muuttamattomia.

Vaikka kirjuri vältti kuoleman "kääntymällä islamiin" miekka kurkulla, muut eivät olleet niin onnekkaita. Yksi heistä oli orjatyttö, joka teloitettiin, koska hän oli kirjoittanut Muhammadia pilkkaavia lauluja.



Ne mekkalaiset jotka eivät kääntyneet islamiin joutuivat hyväksymään kolmannen luokan kansalaisen aseman, mistä tuli käytäntö myös tuleville islamin valloituksille. Ei siis ole yllättävää, että melkein koko kaupunki - joka oli aikaisemmin hylännyt hänen julistuksensa - "kääntyi" islamiin kun Muhammad tuli takaisin miekka kädessään. Tämä koski myös Muhammadin vastustajaa Abu Sufyania, jonka käskettiin suorasukaisesti "alistua ja todistaa ettei ole muuta jumalaa kuin Allah ja Muhammad on hänen profeettansa ennen kuin menetät pääsi".

Ne jotka kieltäytyivät kääntymästä islamiin karkotettiin kaupungista muutamaa kuukautta myöhemmin - jälleen osoitus islamin kaksijakoisesta moraalista. Kun Muhammad aikaisemmin karkotettiin Mekasta, hän kuvasi sitä "vainoksi", joka oikeutti "teurastamaan" ne jotka olivat estäneet häntä tekemään pyhiinvaellusta Mekkaan. Silti hän kuitenkin heti valtaan päästyään karkotti Mekasta kaikki, jotka eivät kääntyneet islamiin ja esti näitä tekemästä pyhiinvaellusta Mekkaan.

Tähän päivään asti kaikilta vääräuskoisilta on pääsy kielletty Mekkaan, kaupunkiin missä Muhammad sai vapaasti saarnata paikallisia uskontoja vastaan. Islam on paljon suvaitsemattomampi kuin ne primitiiviset arabiuskonnot jotka se syrjäytti. Jos joku tänä päivänä saarnaisi Mekan kaduilla alkuperäistä monijumalaista arabiuskontoa, hänet teloitettaisiin tuota pikaa.


Tämä on suomennos artikkelista http://www.thereligionofpeace.com/Pages/History.htm

-Ibn Matti


Kirjoja Muhammadista:
The Truth about Muhammad
Muhammed and the Unbelievers
The Life of Muhammad


Muhammadin elämä, osa 11

Muhammad: Yksityiselämä

Muhammadin yksityiselämä oli täynnä nautintoja ja ylettömyyksiä, jotka oikeutettiin "ilmestyksillä", joita yhä mielivaltaisempi ja arvaamattomampi jumala antoi Muhammadille. Viimeisinä vuosinaan hän käytti säännöllisesti vaikutusvaltaansa puhtaasti henkilökohtaisiin tarkoituksiinsa - seksiin, omaisuuteen ja valtaan. Allahin siunaus näihin maallisiin himoihin on jopa ikuistettu Koraaniin (esim. suurat 33 ja 66)

Sama mies joka aikaisemmin oli perustellut vaatimuksiaan sanomalla, ettei pyytänyt palkkiota toisilta, muutti mieltään ja alkoi vaatia viidenneksen tai enemmän sotasaaliista joka oli ryöstetty valloitetuilta heimoilta. Hänen elämänkerran kirjoittajiensa mukaan hänestä tuli lihava elettyään valtavan, vääryydellä hankitun omaisuutensa mukaisesti. (kts. MYTH: Muhammad was a Brave Warrior who Trusted in Allah to Protect him)

Runsaan kymmenen vuoden aikana hän otti yksitoista vaimoa ja lukuisia seksiorjia. Kun hän halusi naisen, oli tämä sitten toisen miehen vaimo, hänen oma miniänsä tai kuusivuotias lapsi, Muhammad pystyi perustelemaan himonsa ja tyydytyksensä Allahin tahdolla - joka ikuistettiin jälleen Koraaniin ja painettiin tulevien sukupolvien mieliin, vaikka niillä ei ollut heille mitään merkitystä.

MYTH: Muhammad Married Multiple Women as a Favor to them
MYTH: Muhammad Condemned Pedofilia
The Sex Life of the Prophet


Suuran 66 ensimmäinen jae on hyvä esimerkki. Muhammad kertoi sen vaimoilleen vähän sen jälkeen, kun kaksi heistä oli painostanut häntä olemaan vierailematta suosikkiseksiorjansa luona:

66:1 Profeetta, miksi haluat, ollaksesi vaimoillesi mieliksi, kieltäytyä sellaisesta, minkä Jumala on tehnyt sinulle luvalliseksi? Onhan Jumala anteeksiantava, laupias.

Allah (siis Muhammadin mukaan) oli hyvin pettynyt profeettaansa, koska tämä kielsi itseltään iltapäivän nautinnon jalkavaimonsa seurassa, jonka ilon Allah oli armeliaisuudessaan suonut hänelle! (Uskovaisille muslimeille täytyy olla melkoisen kiusallista, että Allahia kiinnosti enemmän Muhammadin seksielämä kuin suvaitsevaisuus tai yleismaailmallinen rakkaus. Islamin jumala kehottaa seksiin orjien kanssa useissa muissakin paikoissa.)



Muhammad käytti ikuista paratiisia ja tuomiota tavoitellessaan jokaisen käskynsä ehdotonta noudattamista. "Allahin lähettiläs sanoi, 'Jokainen joka tottelee minua pääsee Paratiisiin ja jokainen joka on tottelematon ei pääse sinne'" (Bukhari 92:384)

Islam alkoi pyöriä kokonaan perustajansa ympärillä. Kaikista profeetoista uusien käännynnäisten tarvitsee tunnustaa vain Muhammad. Muslimien johtaja jopa jakaa Shahadan Allahin kanssa ("Ei ole muuta jumalaa kuin Jumala ja Muhammad on Hänen lähettiläänsä"). Tänänkin päivänä jokaisen muslimin täytyy kumartaa viisi kertaa päivässä Muhammadin syntymäpaikkaa kohti (Islamin "profeetta" ei tiennyt että maa on pyöreä).

Islamin profeetta oli myös hyvin taikauskoinen jättäen muslimeille sellaisia sääntöjä kuin mihin suuntaan heidän on ulostettava ja kuinka monta kiveä heidän tulee käyttää peräaukkonsa puhdistamiseen sen jälkeen (mikä tahansa jaoton luku...jos jotakuta kiinnostaa). Huolimaton hygienia ilmeisesti jätti hänelle ärsyttävän täitartunnan.

MYTH: Muhammad did Away with Superstition 


Muhammad ei jäänyt odottamaan, että Allah kostaisi hänen puolestaan, vaan teloitutti henkilökohtaiset arvostelijansa, mukaanlukien runoilijat. Yksi näistä oli viiden lapsen äiti, joka puukotettiin kuoliaaksi heti kun hänen imeväisensä oli otettu rinnalta pois. Muita viattomia ihmisiä tapettiin vain sen takia, että heillä oli eri uskonto, joskus myös lapsia.

MYTH: Muhammad Never Killed Women 
MYTH: Muhammad Never Killed Children


Islamin profeetta juurrutti islamiin silmäänpistäviä kaksoisstandardeja. Niitä olivat uskonluopioiden teloittaminen (niiden jotka halusivat jättää islamin) ja muiden uskontojen harjoittajien karkotukset kodeistaan.

Vanha nainen nimeltään Umm Qirfa joutui selkkaukseen Muhammadin kanssa puolustaessaan heimoaan, kun muslimiryöstelijät hyökkäsivät. Muhammadin adoptiopoika sitoi naisen jalat kahteen kameliin ja lähetti sitten kamelit juoksemaan eri suuntiin repien naisen ruumiin kahtia. Hän myös tappoi naisen kaksi poikaa - oletettavasti hirveällä tavalla - ja teki hänen tyttärestään seksiorjan. (MYTH: Muhammad Never Killed the Elderly) 

Nykyiset muslimit ovat perineet tämän nurkkakuntaisuuden ja islamin ulkopuolisten halveksunnan. He saattavat hyväksyä tai olla hyväksymättä terrori-iskuja vääräuskoisia vastaan, mutta he ovat lähes aina samaa mieltä siitä, ettei uhreilla ole oikeutta taistella vastaan, ei edes itsepuolustukseksi.

Koraani erottelee muslimit kaikista muista suoden korkeimman ylistyksen muslimeille ja antaen viheliäsimmän tuomion uskottomille. Islamin ideologia perustuu muslimien yliherruuteen. (Is The Quran Hate Speech?) 

Tämä on suomennos artikkelista http://www.thereligionofpeace.com/Pages/History.htm

-Ibn Matti



Lisää sarjakuvia Muhammadin elämästä täältä


Muhammadin elämä, osa 10

Muhammad: Islamilaisen imperialismin synty

Medinasta käsin Muhammad aloitti terroritoiminnan, jonka hän avoimesti myönsi olevan menestyksensä salaisuus (Bukhari 52:220). Hänen ryöstelijäjoukkionsa tekivät iskuja kovaonnisiin yhteisöihin, joiden asukkaat armottomasti ryöstettin, murhattiin ja raiskattiin. Ympäröivät heimot alkoivat kääntyä vapaaehtoisesti islamiin itsepuolustukseksi.

Verukkeet sodan aloittamiseksi kävivät koko ajan hatarammiksi, kunnes mitään syytä ei enää juuri ollut. Muhammad sanoi seuraajilleen, että muslimit oli tarkoitettu hallitsemaan muita ihmisiä. Opetuksesta muslimien yliherruudesta tuli Jihadin kantava voima ja Jihadista tuli islamin kantava voima. (kts. MYTH: Muhammad Waged War Only in Self-Defence)

Osuva esimerkki on rauhanomaisen maanviljelijäyhteisön Khaybarin valloitus ilman sodanjulistusta. Muhammad teki yllätyshyökkäyksen ja voitti heidät helposti. Monia heimon miehiä tapettiin siitä syystä, että he olivat puolustaneet kaupunkiaan. Hän otti naiset ja lapset orjiksi ja piti jäljelle jääneitä miehiä käytännössä maaorjina, jotka joutuivat antamaan osan sadostaan maksuna siitä, ettei heidän kimppuunsa enää hyökättäisi.

Muhammad epäili että kaupunkilaiset olivat kätkeneet aarteensa ja määräsi miehensä kiduttamaan erästä Khaybarin miehistä raakalaismaisesti sytyttämällä nuotion hänen rintakehänsä päälle, kunnes hän paljasti aarteen kätköpaikan. (kts. MYTH: Muhammad Never Approved Torture)

Jälkeenpäin islamin profeetta mestasi miehen ja "nai" hänen leskensä saman päivän aikana (sitä ennen leski annettiin yhden Muhammadin luutnantin käyttöön). Ottaen huomioon että Muhammad tappoi myös naisen isän, ei varmaan ole väärin sanoa, että rakkaudella ei ollut mitään tekemistä tämän "avioliiton" kanssa.

Tämä on käännös artikkelista http://www.thereligionofpeace.com/Pages/History.htm


Muhammadin elämä, osa 9

Muhammad: Qurayzan verilöyly

Kun Banu Qurayzan heimon vuoro tuli kohdata kohtalonsa, Muhammad oli varakas ja voimakas voitettuaan kaksi muuta heimoa.

Banu Qurayzan juutalaiset saivat maistaa Muhammadin vihaa heidän johtansa asetettuaan Mekan armeijan puolelle Medinan piirityksen aikana (vallihautataistelu). Siihen mennessä Muhammad oli jo karkottanut muut juutalaiset ja julistanut kaupungin kuuluvan hänelle, joten alkuperäiset sopimukset eivät olleet enää voimassa. On tärkeää huomata, että Qurayza ei hyökännyt muslimeja vastaan, ei edes puolen vaihdon jälkeen.

Vaikka Qurayza antautui muslimeille ilman vastarintaa, Muhammad päätti teloittaa heimon jokaisen miehen, mukaanlukien pojat joiden häpykarvat olivat alkaneet kasvaa (12-14 vuotiaat). Hän määräsi kaivettavaksi suuren kuopan kaupungin ulkopuolelle, jonne uhrit vietiin ryhmissä. Jokainen teloitettava määrättiin polvistumaan ja hänen päänsä leikattiin irti ja heitettiin ruumiin kanssa kuoppaan.

Muslimit surmasivat 700 - 900 miestä ja poikaa heidän antautumisensa jälkeen.

Henkiinjääneet lapset joutuivat muslimien orjiksi ja leskistä tuli heidän seksiorjiaan. Yksi näistä oli juutalainen nuori nainen Rayhana, josta tuli yksi Muhammadin jalkavaimoista samana iltana kuin hänen aviomiehensä tapettiin. Islamin profeetta ilmeisesti "nautti hänen suloistaan" (eli raiskasi hänet) samaan aikaan kun hänen kansansa teloitukset olivat käynnissä.

Naiset olivat monella tavalla samanlaista omaisuutta kuin muukin sotasaalis, mille voittajat saivat tehdä mitä halusivat. Muslimit löysivät heille kuitenkin muutakin käyttöä. Itse asiassa islam saa kiittää leviämisestään paljolti orjanaisten lisääntymiskykyä. Neljän vaimon lisäksi miehellä sai olla rajoittamaton määrä seksiorjia, joihin päti sääntö että syntyvät lapset olivat automaattisesti muslimeita.

Muhammad määräsi että viidesosa vangiksi saaduista naisista kuului hänelle. Hän otti heistä monet vakituisiksi jalkavaimoikseen yhdentoista varsinaisen vaimonsa lisäksi. Loput hän jakoi lahjoina muille. (kts. MYTH: Muhammad was an Abolitionist)

Myöhemmin Muhammad antoi ohjeet naisten raiskaamisesta taistelun jälkeen kertoen miehilleen, ettei heidän tarvinnut käyttää keskeytettyä yhdyntää, koska "Allah päättää kenet hän luo". (kts. MYTH: Muhammad Never Approved of Rape)

Hunain taistelun jälkeen, myöhään Muhammadin elämässä, hänen miehensä olivat haluttomia raiskaamaan sotavangiksi saamiaan naisia heidän miestensä katsellessa (jotka olivat ilmeisesti vielä elossa todistamassa kauheuksia), mutta Allah tuli pelastamaan tilanteen antamalla kätevän "ilmestyksen", joka salli nautinnot. (Tämä on Abu Dawudin Hadith-kokoelman kohdan 2150 mukaan suuran 4:24 alkuperä)

Tämä on suomennos artikkelista http://www.thereligionofpeace.com/Pages/History.htm

-Ibn Matti


Muhammadin elämä, osa 8

Muhammad: Vallan vakiintuminen

Muhammad voitti Mekan armeijan Badrissa, mikä rohkaisi häntä aloittamaan "hajoita- ja hallitse" -taktiikan Medinan paikallisia juutalaisheimoja vastaan. Heidän virheensä oli hyväksyä muslimien läsnäolo mutta hylätä Muhammadin väite, että hän oli uusi juutalaisten profeetta. Muhammadin kertomukset Toorasta eivät vain olleet yhteneväisiä heidän oman Tooransa kanssa. (Muhammadin versiot Raamatun tarinoista kuulostivat enemmänkin saduilta, joissa oli aina sama opetus: usko hänen omaan ilmoitukseensa siitä että hän on profeetta tai muuten...)

Heimojen Banu Qaynuqa, Banu Nadir ja Banu Quyrayza kohtalo kertoo paljon muslimien mielenlaadusta, jossa on käytössä luontainen kaksoisstandardi muslimiyhteisön ulkopuolisiin.

Muhammad yritti ensin saavuttaa heidän suosionsa saarnaamalla että juutalaiset ja kristityt voivat saavuttaa pelastuksen oman uskonsa kautta. Hän jopa muutti seuraajiensa rukoussuunnan Mekasta Jerusalemiin saaden juutalaiset suvaitsemaan itseään sen aikaa, kun hän salaa valmisteli heidän karkoittamistaan. Muhammad peruutti nämä myönnytykset ja opetukset myöhemmin, koska juutalaiset lopulta torjuivat hänen uskontonsa. Harvat varhaiset suvaitsevaiset Koraanin jakeet kumottiin sellaisilla jakeilla kuin 9:29 (Taistelkaa niitä vastaan, jotka, vaikka ovat saaneet Kirjoituksen, eivät usko Jumalaan eivätkä viimeiseen päivään, eivät pyhitä sitä, minkä Jumala ja Hänen lähettiläänsä ovat selittäneet pyhäksi, eivätkä tunnusta totista uskontoa, taistelkaa, kunnes he auliisti maksavat veronsa ja tunnustavat alistuvansa.)

Juutalaisten tietämys Toorasta luonnollisesti uhkasi muslimien johtajan uskottavuutta, koska oli helppo osoittaa vääräksi väitteet, joiden mukaan hän oli Jumalan profeetta. Juutalaiset myös näkivät Muhammadin Raamatun kertomusten - jotka hän oli kuullut toisen käden tietoina - läpi ja he tiesivät että ne olivat ristiriidassa vakiintuneiden kertomusten kanssa. Allah antoikin sopivasti ilmestyksen Muhammadille, että juutalaiset olivat väärentäneet omat tekstinsä piilottaakseen todisteet siitä että Muhammad oli profeetta, joita hän oli aikaisemmin väittänyt kirjoituksista löytyvän. (Tähänkään päivään mennessä muslimit eivät ole onnistuneet tuottamaan "oikeaa" Tooraa tai Evankeliumia, joihin heidän Koraaninsa viittaa)

Vaikka juutalaiset eivät vakuuttuneet tällaisista tempuista, arabipolyteistit kääntyivät joukolla islamiin, mikä voimisti Muhammedia niin paljon, että hän saattoi tehdä aikeensa selväksi siitä että islamia tulee levittää väkivalloin:

"Kun olimme Moskeijassa, Profeetta tuli ja sanoi, 'Lähdetään juutalaisten luo'. Kuljimme Bait-ul-Midrasiin saakka. Hän sanoi juutalaisille, 'jos käännytte islamiin olette turvassa. Teidän pitäisi tietää, että maa kuuluu Allahille ja hänen lähettiläälleen, ja minä haluan karkoittaa teidät tästä maasta. Jos jollain teistä on omaisuutta, hän saa myydä sen, muutoin tietäkää että maa kuuluu Allahille ja hänen lähettiläälleen.'" (Bukhari 53:392)

Medinan juutalaiset olivat ensimmäiset niistä monista onnettomista ihmisistä, joille tarjottiin mahdollisuutta kääntyä islamiin ilmeisen pakon edessä. Pakkokäännytykset ovat olleet hyvin islamilainen traditio, jonka Muhammad aloitti. (kts. MYTH: Muhammad Rejected Conversions to Islam made under Duress)

Koska he päättivät pitää uskontonsa (ja omaisuutensa) Muhammad etsi syytä aloittaa sodan Medinan juutalaisia vastaan. Joidenkin muslimien mukaan ensimmäinen heimo, Qaynuqa, ajettiin kodeistaan ja maaltaan sillä syyllä, että yksi heistä oli ahdistellut musliminaista. Ahdistelija oli sen jälkeen tapettu muslimin toimesta ja juutalaiset olivat puolestaan tappaneet tämän kostoksi.

Piiritettyään ja voitettuaan koko yhteisön, Muhammad halusi tappaa kaikki heimon miehet, mutta hänen liittolaisensa ylipuhui hänet säästämään heidän henkensä - "Allah" moitti häntä siitä myöhemmin. Qaynuqan heimo pakotettiin maanpakoon ja muslimit ottivat heidän omaisuutensa itselleen. Muhammad varasi itselleen viidesosan väärydellä hankitusta saaliista (hän piti huolen että kyseinen sääntö kirjattiin Koraaniin).

Tämä episodi auttoi juurruttamaan islamiin epäkypsän ryhmäidentiteetin periaatteen, missä kuka hyvänsä islamin uskonnon tai sosiaalisen ryhmän ulkopuolinen on yhtä syyllinen kuin ne jotka loukkaavat tai vahingoittavat muslimia - he ansaitsevat rangaistuksensa. (Muhammadin rangaistukset eivät yleensä olleet verrannollisia rikoksen vakavuuteen)



Toisen heimon, Banu Nadirin, jäseniä syytettiin Muhammadin salamurhan suunnittelusta. On kiintoisaa, että tämä tapahtui sen jälkeen, kun muslimit olivat tappaneet useita juutalaisia merkkihenkilöitä Muhammadin käskystä, mukaanlukien Banu Nadirin johtajan (Ka'b al-Ashraf). (kts. MYTH: Muhammad Never Approved of Murder)

Kun islamin profeetta sai tietää, että hän saattaisi olla koston kohteena (hän oli saanut siitä "ilmestyksen" Allahilta), hän kiireesti piiritti Banu Nadirin. Pakotettuaan heidät antautumaan, nämä Medinan alkuperäiset asukkaat karkotettiin kodeistaan ja mailtaan, ja muslimit ryöstivät heidän omaisuutensa. (Tällä kertaa Muhammad aiheutti pettymyksen väelleen saamalla ilmestyksen, jossa Allah antoi koko saaliin Muhammadille)

Tärkeä esimerkki siitä kuinka petos on sallittua islamissa on se, kun jäljelle jääneet Banu Nadirin jäsenet (Usayr ibn Zarimin johdolla) huijattiin jättämään linnoituksensa lupaamalla rauhanneuvotteluja. Muhammad lähetti muslimeita "saattamaan" heitä, mutta kun he eivät olleet varuillaan heidät surmattiin helposti. (kts. MYTH: Muhammad always Disapproved of Dishonesty)


Tämä on suomennos artikkelista http://www.thereligionofpeace.com/Pages/History.htm

-Ibn Matti


Muhammadin elämä, osa 7