Suura 10, "Joona", ajoittuu myöhäiselle Mekan kaudelle, Muhammedin profeetan uran ensimmäiselle puoliskolle. Sen nimi tulee jakeesta 98, missä profeetta Joona ohimennen mainitaan. Luku alkaa jälleen kolmella salaperäisellä kirjaimella, jonka jälkeen se julistaa "Nämä ovat viisauden Kirjan säkeistöjä" (jae 1). "Tämä osoittaa", sanoo Ibn Kathir, "että nämä jakeet ovat Koraanista, joka tuomitsee viisaasti."
Allah osoittaa tämän "tuomion viisauden" useilla julistuksilla: hän on tehnyt kaikki asiat (jakeet 5-6); uskottomien jumalankuvat ovat arvottomia (jae 18); jotkut ihmiset ovat kiittämättömiä Allahille (jae 12); Allah hävitti aikaisemmat uskottomien sukupolvet (jae 13); uskottomat palavat helvetissä (jakeet 8, 27); ja uskovaiset saavat nauttia Paratiisin puutarhoista (jakeet 9, 26).
Siunattujen iho on valkoinen ja tuomittujen musta (jakeet 26-27) [suomennoksessa ei käytetä näitä sanoja]. Ibn Kathir lainaa hadithia: "Kun Paratiisin ihmiset saapuvat Paratiisiin", meille kerrotaan, "isäntä sanoo: 'Oi Paratiisin ihmiset, Allah on luvannut teille jotakin, jonka Hän tahtoo nyt täyttää'" Sitten siunatut vastaavat: "Mitä se on? Ei kai Hän ole tehnyt meidän Vaakaamme painavaksi?" - se tarkoittaa, että eikö hän ole tehnyt meidän hyviä tekojamme painavammaksi kuin pahoja tekojamme? "Eikö hän ole tehnyt meidän kasvojamme valkoisiksi ja pelastanut meitä Tulelta?" Sillä "mustaa tai pimeyttä ei tule olemaan heidän kasvoillaan Tuomiopäivän tapahtumissa. Mutta kapinoivien uskottomien kasvot ovat tomun ja pimeyden mustaamat." Vaikka jotkut ovat yrittäneet tehdä tästä rasistisen lausunnon, ei valtavirran muslimien Koraanin kommentaareissa ole mitään, mikä tukisi sellaista käsitystä; kyseessä on selvästi moraalinen tuomio, ei rotuun liittyvä.
Sitten Allah puhuu Koraanin ylivertaisuudesta ja siitä miten Muhammedin tulee vastata niille, jotka kyseenalaistavat sen (jakeet 37-41). Hän kertoo Muhammedille, että ainoastaan Allah olisi kyennyt luomaan Koraanin ja että se on "vahvistus sille, mikä ilmaistiin jo sitä ennen" - tässä viitataan Tooraan ja Evankeliumiin, jotka oli ilmoitettu aikaisemmin - " ja kirjoituksen selitys, joka totisesti on kaikkien maailmojen Herralta saatu" (jae 37). Allah esittää kuuluisan haasteen uskottomille jäljitellä Koraania, elleivät he pidä sitä jumalallisena kirjana: "Väittävätkö he, että hän (Muhammed) on sepittänyt sen? Sano silloin: »Tuokaa sitten suura, joka on tämän kaltainen, ja huutakaa avuksenne ketä voitte Jumalan asemesta, jos olette oikeassa.»" Ibn Kathir selittää:
"Koraanilla on ihmeellinen luonto, jota ei voi jäljitellä. Kukaan ei kykene tuottamaan mitään lähellekään sen kaltaista, ei edes kymmentä suuraa tai edes yhtä suuraa sen kaltaista. Koraanin kaunopuheisuus, tarkkuus ja sulous eivät voi olla peräisin kuin Allahilta. Koraanin suuret ja runsaat periaatteet ja merkitykset - jotka ovat suureksi hyödyksi tässä maailmassa ja Tuonpuoleisessa - eivät voi olla peräisin kuin Allahilta. Ei ole mitään sen vertaista kuin Hänen Ylhäisyytensä ja Ominaisuutensa ja Hänen sanansa ja tekonsa. Siksi Hänen Sanojaan ei voi verrata Hänen luomiensa olentojen sanoihin."
Hän selittää, että se vahvistaa aiemmat kirjoitukset, "ja todistaa niistä. Se näyttää muutokset, vääristelyt ja rappion, jotka ovat tulleet näihin Kirjoihin" - heijastaen valtavirran islamin uskomusta, että juutalaiset ja kristityt kirjoitukset ovat muslimiprofeettojen Mooseksen ja Jeesuksen alkuperäisten ilmoitusten väärennettyjä versioita. Koraani korjaa nämä väärennökset.
Miksi esittää haaste tuoda "suura, joka on tämän kaltainen"? Koska arabian kaunopuheisuutta pidetään merkkinä Koraanin jumalallisesta alkuperästä. Ibn Kathir selittää: "kaunopuheisuus oli osa arabien luonteenlaatua. Arabialaista runoutta, kuten Al-Mu'allazat - vanhin täydellinen kokoelma mitä kauneinta muinaista arabialaista runoutta - pidettiin kirjallisen taiteen huippuna. Kuitenkin Allah ilmoitti sellaista, jonka tyyliä kukaan ei tuntenut ja mitä kukaan ei kyennyt jäljittelemään. Niinpä uskovaisten joukossa oli niitä, jotka uskoivat sen tähden, mitä he tiesivät ja tunsivat Kirjassa mukaanlukien sen kauneus, kaunopuheisuus, hyödyllisyys ja sujuvuus. Heistä tuli kaikkein parhaimpia Koraanin tuntijoita ja sen noudattajia." Tämä on yksi perussyistä, miksi perinteinen islamilainen teologia sanoo, ettei Koraania voida kääntää: jos menetetään arabian kielen musiikki, menetetään osa sen olemuksesta.
Allah jatkaa toistamalla monia aikaisempia teemoja, jatkaen niiden arvostelua, jotka eivät kuunnelleet hänen profeettojaan, joita lähetettiin kaikille kansoille (jae 47). Allahin ikuisen rangaistuksen pitäisi saada synnintekijät katumaan (jakeet 50-54), sillä hän antaa elämän ja kuoleman, ja kaikki palaavat hänen luoksensa (jae 56). Kaikki luodut kuuluvat Allahille, ja epäjumalanpalvojat keksivät valheita Allahista (jae 66).
Uskottomat jopa uskaltavat väittää, että Allahilla on poika, vaikka hän on riippumaton (jae 68). Tafsir al-Jalalayn selittää: "He, nimittäin juutalaiset ja kristityt, ja ne jotka väittävät enkeleiden olevan Jumalan tyttäriä, sanovat: 'Jumala on ottanut pojan'" Mutta itse asiassa: "Hän on riippumaton eikä tarvitse ketään, sillä vain se, joka tarvitsee lapsen voisi haluta sellaisen. Hänelle kuuluu kaikki taivaissa ja maan päällä, kuten omaisuus, luodut olennot ja palvelijat".
Jakeissa 71-93 Allah kertoo Nooan (71-74) ja Mooseksen (75-93) tarinat ilman suuria eroavaisuuksia seitsemännen suuran versioihin. Nooa ja Mooses on laitettu samanlaisiin rooleihin kuin Muhammed: he ovat profeettoja, joiden ilmoituksia röyhkeät ja pahanilkiset kuulijat eivät kuuntele, ja joita sitten asianmukaisesti rangaistaan. Mooses jopa rukoilee Allahia, ettei tämä antaisi faraolle armoa: "Herra, pyyhi pois heidän rikkautensa ja koveta heidän sydämensä, niin että he eivät usko, ennen kuin näkevät tuskallisen tuomionsa!" (jae 88). Allah kuulee hänen rukouksensa (jae 89), vaikka Allah säästääkin faraon (jae 92), kun tämä katuu (jae 90). Hän "järjesti Israelin lapsille hyvät asuinsijat ja varusti heidät hyvällä ravinnolla", mutta he ryhtyivät "eripuraisiksi" (jae 93). Hadithin mukaan "juutalaiset jakaantuivat 71:ksi lahkoksi, kristityt 72:ksi lahkoksi ja tämä Umma [muslimien yhteisö] jakautuu 73:ksi lahkoksi, joista yksi pääsee Paratiisiin ja 72 joutuu Tuleen."
Suura lopettaa vakuutuksella Muhammedille ja julistamalla Allahin kaikkivaltiutta jakeissa 94-109. Allah käskee Muhammedia "kysymään niiltä, jotka ennen sinua lukivat Kirjaa", jos hän epäilee saamaansa ilmoitusta (jae 94). Tafsir al-Jalalayn sanoo tämän tarkoittavan, että Muhammedin tulee kysyä "kysymyksiä niiltä, jotka lukivat Kirjoituksia, Tooraa ennen sinua, sillä niissä on todisteet ja he voivat vahvistaa niiden totuuden." Tässä tietysti oletetaan, että väärentämättömät versiot juutalaisista (ja kristityistä) kirjoituksista olivat saatavilla muhammedin päivinä - väite, joka aiheuttaa vakavia vaikeuksia islamilaiselle käsitykselle, että niitä olisi ollenkaan väärennetty, sillä niiltä ajoilta on löytynyt kopioita, eivätkä ne eroa nykyisistä juutalaisista ja kristityistä teksteistä.
Viime kädessä on kuitenkin Allahista kiinni kuka uskoo ja kuka ei usko (jakeet 99-100). Se jätetään selittämättä miksi hän on luonut ihmisiä vain sen takia, että kiduttaisi heitä ikuisessa tulessa.
Alkuperäinen kirjoitus Blogging the Qur’an: Sura 10, “Jonah”
Joonan suura: http://www.islamopas.com/koraani/010.htm
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti