Georg Pimenoffin suomentama Koraani ilmestyi vuonna 1942 turkkilaissyntyisen tamperelaisen kauppiaan Zinetullah Ahsen Bören kustantamana. Ajatuksen teoksen kääntämisestä esitti ensimmäisenä liikemies Rafael Haarla jo vuonna 1931. Ahsen Böre valitsi kääntäjäksi ystävänsä Pimenoffin, joka oli aikaisemmin suomentanut myös hänen kustantamansa englantilaisen lordi Headleyn kirjan Heräämiseni islamiin. Pimenoff aloitti työn lopulta vuonna 1936, mutta arabiaa taitamattomana hän joutui tekemään käännöksen Koraanin englanninkielisestä laitoksesta. Koska Pimenoff oli kristitty, ei Ahsen Böre uskaltanut lisätä teokseen hänen nimeään, vaan se julkaistiin anonyymin suomentajan käännöksenä. (lähde: wikipedia)
Tämän jälkeen käännökset ovat tapahtuneet suoraan arabian kielestä. Vuonna 1957 suomennoksen tekivät Jussi Aro, Armas Salonen ja Knut Tallqvist. Tuorein käännös on vuodelta 1995, jonka teki Jaakko Hämeen-Anttila. (lähde: wikipedia)
Pimenoffin käännös perustuu brittiläisen kirjailijan ja muslimikäännynnäisen Marmaduke Pickthallin englanniksi kääntämään Koraaniin, joka löytyy täältä.
Tässä blogissa olen käyttänyt juuri Bören kustantamaa Koraanin käännöstä, joka löytyy Islamoppaan sivuilta (tosin hieman riisuttuna).
Bören Koraani (nimenomaan painettuna kirjana) on muihin Koraanin suomennoksiin verrattuna mielestäni parempi muutaman seikan takia. Johdantoluku sivuilla 7-28 kertoo tiivistetysti Muhammedin elämäkerran ja selittää Koraanin rakennetta kuten lukujen järjestystä. Lisäksi jokainen luku (suura) on jaettu alilukuihin joilla on kuvaavat otsikot, jolloin on helppo löytää etsimänsä kohta, vaikkei muistaisi täsmällistä jaetta. Esimerkiksi pahamaineinen vaimonhakkausjae löytyy Naisten suurasta väliotsikon "Epäsovusta miehen ja vaimon kesken" alta (4:34).
Jokaisen luvun alussa on kerrottu jotain kyseisestä suurasta, esimerkiksi milloin se on ilmoitettu (onko se mekkalainen vai medinalainen) ja mihin Muhammedin elämän tapahtumaan se liittyy. Nämä selitykset löytyvät myös Islamoppaan Koraanista. Myöhemmistä suomennoksissa selityksiä ei ole ja kontekstin puuttuminen tekee Koraanista asiaa tuntemattomalle lähes mahdottoman ymmärtää. Hämeen-Anttila on tosin julkaissut erilliset Koraanin selitysteoksen ja Muhammadin elämäkerran, mutta satunnainen Koraanin lukija tuskin huomaa niitä hankkia.
Johdannon Muhammedin lyhyen elämäkerran, lukujen alussa olevien selityksien, tekstiä jäsentävien väliotsikoiden ja selkeän kirjoitusasun vuoksi valitsisin itse Bören Koraanin, jos aikoisin tutustua islamin pyhään kirjaan. Se löytynee monista kirjastoista ja myös antikvariaateista.
 |
| Zinetullah Ahsen Böre |
Mikko Suikkanen, Yksityinen Susi, Zinetullah Asen Bören (1886-1945) eletty ja koettu elämä,
Koraanin suomennokset (wikipedia):
Georg Pimenoff (wikipedia)
Pickthallin Koraani
Bören Koraani Islamoppaan sivuilla:
Bören Koraanin esipuhe on mielenkiintoinen (https://muslimisuomessa.wordpress.com/koraani/):
VastaaPoistaMINKÄTÄHDEN HALUSIN TOIMITTAA
KORAANIN SUOMEKSI.
Aikomukseni ei ole tehdä minkäänlaista lähetystyötä Suomessa Islaamin hyväksi, vaan ainoastaan antaa siitä suomalaisille oikeampi käsitys. Olen sitä varten jo 11 vuotta sitten toimittanut suomeksi englantilaisen lordi Headleyn kirjasen »Heräämiseni Islaamiin», jossa jo on melko paljon Koraanin lauseita suomennettuna. Mutta kun koko Pyhä kirja alusta loppuun on suomalaisessa asussa, on jokaisella haluavalla tilaisuus ammentaa suorastaan alkulähteestä. Uudessa Turkin valtakunnassa on ilmestynyt islaamilaisen maailman tuntijan Ömer Riza beyn hyviä Koraanin käännöksiä, jotka ovat painettuja latinalaisilla kirjaimilla. Niissä on tavallisesti arabialaisen alkutekstin lyhyet sanonnat käännetty vähän laajemmin ja käännökseen on (suluissa) lisätty selittäviä sanoja, joista käy ilmi, kuinka muslimit tämän paikan nyt ymmärtävät. (Samaan tapaan on jo menetelty Koraanin lainauksissa äsken mainitsemassani lordi Headlyn kirjassa.) Jotain tällaista on väikkynyt mielessäni: ei siis suomentaa Koraanin muinais-arabiaa sana-sanalta, joka kuulostaisi kankealta ja »kuivalta»; vaan aikaansaada joustava, mutta silti tarkka käännös Koraanin joka kohdan sisällyksestä ja merkityksestä, kuten mainitsemissani turkinkielisissä käännöksissä on tehty. – Rukouksissa, saarnojen teksteissä j.n.e., siis yleensä uskonnollisessa käytännössä, tulee tietysti kysymykseen vain arabiankielinen alkuteksti, kuten muslimit tekevät koko maailmassa: siinä ilmenee juuri islaamin suuri yhtenäisyys.
Me muslimit pidämme kunniassa juutalaisten ja kristittyjen kirjallisia uskonnollisia perinteitä, etenkin viittä Mooseksen kirjaa (nimitämme sitä: tavrat), Daavidin psalmeja (nimitämme zabur) ja neljää evankeliumia (nimitämme: indzil). Niinkään kunnioitamme juutalaisten ja kristittyjen profeettoja aivan samoin kuin omaamme. Te kristityt kunnioitatte myöskin suuresti juutalaisten uskonnollisia perinteitä, nimitätte niitä »vanhaksi testamentiksi». Kun tutustuisitte meidän muslimien kirjalliseen uskonnolliseen perintöön, alkaisitte ehkä enemmän kunnioittaa Islaamiakin. Ennakkoluuloihin on ylipäänsä syynä asiantuntemattomuus. Lordi Headley sanoo: »Muhammed ja Martti Luther taistelivat molemmat saman taistelun, vaikkakin eri aikoina maailmanhistoriassa. He taistelivat molemmat yhteisiä vihollisia vastaan: epäjumalanpalvelusta, kaavoja ja tekopyhyyttä vastaan.» Ehkä Koraanin suomalainen laitos auttaa totuutta harrastavia ihmisiä Suomessakin tähän käsitykseen. Olen asunut Suomessa yli neljännesvuosisadan ja huomannut, että Suomalaiset ovat valistuneita ja tahtovat saada oikean käsityksen kaikista asioista. Olenpa saanut kirjeellisiäkin kyselyjä Islaamin asioista. Koraanin suomennos on sekin lisä suomalaiseen kirjallisuuteen.
Tampere, 20/8 1942.
Z. I. Ahsen Böre.
Hei onko tietoa mistä saisi kyseestä kirjaa? Nimenomaan Z.A. Böreen kääntämä.
VastaaPoistaKirjastosta voi lainata. Ainakin pääkaupunkiseudun kirjastosta löytyy.
PoistaVoi löytyä myös antikvariaateista. Netistäkin löytyy antikvariaatteja, esim. tämä: http://www.antikvaari.fi/naytatuote.asp?id=985267
Islamoppaan sivuilla oleva Koraani on juuri tämä käännös, tosin siitä puuttu väliotsikot ja esimerkiksi Muhammadin elämäkerta. Siinä on kuitenkin lukujen alussa ilmeisesti itsensä Bören laatimat selitykset.
http://www.islamopas.com/koraani/sisallys.htm