SHARIA:
Sharia esittää täydellisen prosessin ja maahanmuuttostrategian kafirien maille ja ohjeet, miten yhteiskunta islamisoidaan. Jos haluat nähdä islamin tulevaisuuden Amerikassa, voit lukea 1400 vuotta vanha Siran (Muhammadin elämäkerran).
Saapuessaan uuteen maahan muslimit ensiksi sopeutuvat uuteen kotimaahansa. Ensimmäinen askel on julistaa, että islam on kristinuskon ja juutalaisuuden veljesuskonto. Medialle ja kafireille pidetään dialogia ja "sillanrakennuskokouksia". Lisäksi he esittävät, että läntinen sivilisaatio on islamin kulta-aikojen ansiota.
Kun nämä väitteet on hyväksytty, on aika ryhtyä vaatimaan muutoksia kafirien yhteiskunnassa. Jos joku vastustaa näitä vaatimuksia, heitä nimitetään rasisteiksi ja islamofobeiksi. Sitä, miksi poliittisen islamin vastustaminen olisi rasismia, ei kuitenkaan selitetä.
KAFIRIEN JOHTAJAT
Kafirien johtajat eivät tiedä mitään islamista tai sharia-laista. He ovat kaikki tavanneet mukavia muslimeja ja olettavat siksi, että islamin täytyy olla hyvä uskonto, ja että rettelöitsijät ovat ääriaineksia.
Kafirien johtajat eivät tiedä mitään kaksijakoisesta etiikasta tai poliittisesta alistumisesta. Kafirijohtajien ensisijainen motivaatio on olla mukavia ja suvaitsevaisia näille uusille vieraille. Toinen motivaatiotekijä on olla sanomatta tai tekemättä mitään, mistä heidät itsensä leimattaisiin rasisteiksi.
Kafirijohtajien suunnitelma on olla mukavia muslimeille, jolloin nämä huomaavat kuinka hyviä me olemme ja uudistavat sitten islamin. Mutta miksi uudistaa sellaista, missä ei ole vikaa? Sharian soveltaminen on toiminut erinomaisesti jo 1400 vuotta.
Shariaa ei voi uudistaa. Se on Allahin laki, ja sellaisenaan täydellinen ja yleispätevä.
PYHÄ RAKKAUS JA PYHÄ VIHA
Islamin vaatimuksien taustalla on emotionaalinen motivaatio "pyhä viha", al walaa wa al baraa. Allah vihaa kafireja, heidän kulttuuriaan ja politiikkaansa. Jokaisen, joka rakastaa Allahia, täytyy vihata sitä, mitä Allah vihaa, ja siten tuntea vastenmielisyyttä kafirien lakeja ja perustuslakia kohtaan. Niinpä muslimien on jatkuvasti vaadittava kafireja alistumaan sharialle.
PERUSTUSLAIN ENSIMMÄINEN LISÄYS
Islam on uskonto ja sen vuoksi muslimeilla on uskonnonvapaus Yhdysvaltain perustuslain ensimmäisen lisäyksen perusteella. Islamin uskonollisten vaatimusten epääminen on perustuslain vastaista, joten meidän on suostuttava niihin, jos ne ovat uskonnollisia.
Mutta jokaisessa islamin "uskonnollisessa" vaatimuksessa on myös poliittinen puoli. Seuraavassa erityiset lahjat, jotka Muhammad on saanut Allahilta:
[Bukhari 1,7,331] Muhammad sanoi: Minulle on annettu kolme asiaa, joita ei ole annettu kenellekään ennen minua:
1. Allah teki minusta voittoisan pelon avulla, Hän aiheuttaa vihollisilleni pelkoa kuukauden matkan päästä.
2. Koko maa on annettu minulle ja minun seuraajilleni rukoilemista ja rituaaleja varten; siksi kaikki minun seuraajani voivat rukoilla aina kun on rukoilun aika.
3. Sotasaaliin ottaminen on minulle luvallista, vaikka se ei ole ollut luvallista kenellekään ennen minua.
4. Minulle on annettu valta toimia välittäjänä Ylösnousemuksen Päivänä.
5. Kaikki muut profeetat on lähetetty omille kansoilleen, mutta minut on lähetetty koko ihmiskunnalle.
Islamilaisella rukouksella on poliittinen rooli samoin kuin jihadilla ja sharialla. Islam vaatii valtiota palvelemaan sitä kaikissa vaatimuksissaan. Vaatimuksen mukaan kafirien hallinnon on alistuttava sharialle.
Kafirien täytyy oppia uskonnon ja politiikan ero. Jihadistinen hyökkäys World Trade Centeriin oli poliittinen teko, jolla oli uskonnollinen motivaatio. Kaksoitornien viattomat uhrit, jotka hyppäsivät mieluummin kuolemaansa kuin paloivat elävältä, eivät osallistuneet uskonnolliseen seremoniaan.
Kun muslimit ottavat julkisen kadun haltuunsa rukoilua varten, rukoilu voi olla uskontoa, mutta kadun valtaaminen on politiikkaa.
Sharia-lain kaikenlaiset vaatimukset, kuten koulujen islamilaiset rukoushetket, vaativat meiltä poliittisia päätöksiä, ohjeistamaan koulun hallintoa, käyttämään verorahoja kokouksiin, jne. Rukoilu voi olla uskonnollista, mutta se vaatii poliittista toimintaa ja valtion tuen tapahtuakseen.
Islamilaisella rukouksella on uskonnollinen motivaatio ja poliittinen lopputulos. Se vaatii politiikkaa alistumaan ideologialle, joka on perustaltaan Amerikan lakien, kulttuurin ja perinteen vastainen.
Meidän tulisi antaa kaikkiin islamin poliittisiin vaatimuksiin poliittinen vastaus.
SUJUVUUDESTA JA VÄLTTÄMÄTTÖMYYDESTÄ
Kafirien ei tarvitse mukautua islamin vaatimuksiin.
Shariassa on kaksi periaatetta, jotka toimivat ohjeena muslimeille tilanteissa, joissa he eivät voi toimia puhtaan islamin ja sharian määräysten mukaan. Tekninen nimitys tälle on tayseer, joka tarkoittaa "taakan keventämistä" tai "helpottamista".
Koraani 4:28 Jumala tahtoo tehdä teidän taakkanne helpoksi, sillä ihminen on luotu heikoksi.
Kun olosuhteet ovat vaikeat ja sharia ei ole maan laki, muslimin taakkaa helpotetaan. Heidän täytyy täytyy kyllä esimerkiksi rukoilla ja välttää sianlihaa, mutta olosuhteiden niin vaatiessa vaatimuksia höllennetään. Tästä johdetaan daruda -periaate, välttämättömyys.
Tarpeen vaatiessa kielletyt asiat sallitaan. Jos muslimi on nälkäinen eikä saatavilla ole halal (sharian mukaista) ruokaa, hän voi syödä sitä mitä on saatavilla. Jos muslimilla ei ole paikkaa, missä rukoilla, rukouksen voi suorittaa myöhemmin. Jos sharia-laki ei ole maan laki, muslimi voi esimerkiksi käsitellä sianlihaa ilman seuraamuksia.
Seuraavana esimerkki daruda -periaatteesta:
f15.18 Välttämättömyysehdot jättää rukous väliin (ja korvata se myöhemmin):
[...]
(5) ... jos joku pelkää sen aiheuttavan vahinkoa elannon hankkimiselle...
Toisin sanoen, jos muslimi ei voi rukoilla työssä tai koulussa, hän voi korvata sen myöhemmin. Islamin vaatimukset ovat "toiveita", eivät välttämättömyyksiä. Jos heidän vaatimuksiinsa ei suostuta, ei siitä ole heidän uskonnonharjoittamiselleen haittaa.
Toinen esimerkki darudasta on vakuutuksen ottaminen. Vakuutukset ovat sharian mukaan kiellettyjä, mutta jos kafirien laki vaatii auton vakuuttamisen, välttämättömyyden periaate sallii muslimien ottaa vakuutuksen.
Sharialain kieltäminen ei riko mitään muslimien tarvetta vastaan. Silloin rajoitetaan ainoastaan poliittista islamia, ei uskonnon harjoittamista.
Kun kieltäydymme sharian vaatimuksista koulun rukoshetkistä, emme rajoita muslimien uskonnollisia tarpeita, vaan suojelemme kafireja islamin poliittisilta vaatimuksilta. Jos muslimit eivät voi rukoilla säädettyinä aikoina, sharia sallii heidän suorittaa rukoukset sopivana aikana. Rukouksen viivästymisestä ei ole mitään haittaa. Muhammad viivästytti rukouksiaan, joten myös kaikki muslimit voivat tehdä niin.
Jos islamilainen rukous sallitaan koulussa, kuinka pitkälle siinä voidaan mennä? Rukoukseen kuuluu monia elementtejä - valmistautuminen, sitä varten varattu huone, rituaalinen peseytyminen ja joinain erityisinä päivinä vaaditaan erilaisia rukouksia ja pitempiä aikoja. Lopulta rukoukselle varattua huonetta ei saa enää käyttää mihinkään muuhun tarkoitukseen. Oikeaoppisten jalkakylpyjen asentamiseen täytyy tehdä hieman putkitöitä.
Entä mitä opettajan täytyisi tehdä, kun osa oppilaista on rukoilemassa? Jos opettaja antaa sillä aikaa ohjeita seuraavaan kokeeseen, olisiko se islamin syrjimistä? Miksi valtion pitäisi maksaa muslimien rukoushuoneesta ja jalkakylvyistä?
Rukoilu ei ole yksityisasia. Islamilaisten järjestöjen täytyisi tulla ja "selittää" islamia opiskelijoille.
Kun islamilainen rukous on saatu osaksi päivärutiinia, mikä estäisi seuraavaksi vaatimuksen, että keittiön valmistaman ruuan pitäisi olla halal (sharian mukaista)? Miksi kafiropiskelijoiden sallittaisiin syödä ramadanin paaston aikana? Koska paasto heikentää mieltä ja ruumista, pitääkö muslimien silti tehdä kokeensa ramadanin aikana? Pitääkö musliminaisten käyttää urheilussa sharian mukaista asua (burka, hijab,...) koulun joukkueasusteiden sijaan? Tämä ei suinkaan ole kuvitteellinen skenaario. Tällainen prosessi on jo käynnissä Britanniassa.
Sitten on vielä vaatimukset sharian mukaiseksi perheoikeudeksi. Seuraavaksi tulevat vaatimukset julistaa muslimit "vähemmistöksi" erioikeuksineen virkanimityksissä, työpaikoilla ja kansalaisoikeuksissa. Sitten tulevat shariaoikeusistuimet. Kun sharia on saanut jalkansa oven väliin, vaatimuksille ei tule loppua ennen kuin maa on luopunut omista laeistaan ja noudattaa kaikessa shariaa.
KUUDES ARTIKLA
Yhdysvaltain perustuslain kuudes artikla julistaa, että perustuslaki on maan korkein laki eikä sitä voi korvata millään muulla lakijärjestelmällä. Sharian periaatteellinen väite on, että sharia on korkein laki koko maailmassa, ja että kaikkien muiden lakien tulee olla sille alisteisia. Tässä on valtava ristiriita, kun sharia-lakia saatetaan voimaan uskonnonvapauden varjolla.
Islamin uskonnossa on aina läsnä poliittinen komponentti, joka täytyy ottaa huomioon. Vastakohtaisena esimerkkinä voimme ottaa ne monet buddhalaiset, jotka ovat muuttaneet Amerikkaan muslimien tavoin. Voitteko nimetä yhtäkään poliittista vaatimusta, jonka buddhalaiset olisivat tehneet koskien kouluja tai mitään muutakaan asiaa? Oletteko kuulleet tapauksista, joissa buddhalaiset olisivat esittäneet vaatimuksia kouluista, liiketoiminnasta, lainkäytöstä tai sairaaloista, tai vaatineet, että meidän tulee tutustua buddhalaisuuteen ja sen käytäntöihin? Ette ole kuulleet, sillä buddhalaisuus on uskonto, ei poliittisuskonnollinen ideologia.
Islam vaatii meitä tekemään poliittisia myönnytyksiä, sillä islam on yhtä paljon poliittinen ideologia kuin uskonto.
Sharia ei hyökkää suoraan kuudetta artiklaa vastaan, se on sivustahyökkäys. Otetaan esimerkiksi sananvapaus ja lehdistönvapaus. Kun tanskalaiset julkaisivat kuuluisat Muhammad-pilapiirrokset, yksikään valtavirran lehti ei julkaissut niitä Yhdysvalloissa, sillä muslimit sanoivat, että piirrokset olivat jumalanpilkkaa ja loukkasivat islamia. Seuraksena oli noudattaa sharia-lakia ja jättää pilapiirrokset julkaisematta. Kuka poliitikko protestoi sharia-lain noudattamista ja sitä, että perustuslakia heikennettiin alistumalla sharialle?
Sananvapaus kielletään niiltä islamin arvostelijoilta, joita haukutaan rasisteiksi ja islamofobeiksi. Tällä hetkellä perustuslain ensimmäistä lisäystä käytetään tuhoamaan kuudes artikla. Islamin poliittista doktriinia laillistetaan uskonnon varjolla.
Yhdysvaltain perustuslain kannalta mitään sharian säädöstä ei tulisi sallia.
Tämä blogi on suomennos Bill Warnerin kirjasta Sharia Law for the Non-muslim.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti