Islaminoppineet väittävät, että islam on kristinuskon ja juutalaisuuden veljesuskonto, ja että kristityistä ja juutalaisista huolehditaan ja heitä suojellaan, mikäli heistä tulee dhimmejä.
Kun Muhammad muutti Medinaan, se oli puoliksi juutalainen, mutta Muhammad hävitti heidät. Sen jälkeen hän käänsi katseensa Khaibarin varakkaisiin juutalaisiin. Hän hyökkäsi Khaibariin ilman, että sen asukkaat olivat mitenkään antaneet siihen syytä, ja murskasi heidät. He menettivät kaiken omaisuutensa ja heistä tuli kolmannen luokan kansalaisia, dhimmejä. Juutalaisten piti alistua sharialle, heillä ei ollut poliittista valtaa, mutta heidän sallittiin pitää uskontonsa. Dhimmeinä heidän tuli maksaa vuosittaista veroa, jizyaa, joka oli puolet heidän tuloistaan.
Sharia sanoo:
o11.0 ISLAMILAISEN VALTION KAFIRIT
o11.1 Kristittyjen ja juutalaisten, mutta ei mormonien (1), kanssa tehdään virallinen sopimus (dhimma), Heistä tulee dhimmejä.
o11.3 Dhimmien tulee noudattaa islamin sääntöjä.
- He maksavat jizyaa, dhimmeiltä perittävää henkiveroa.
- Jos dhimmit noudattavat sääntöjä, valtio suojelee heitä. Heidän sallitaan harjoittaa omaa uskontoaan ja ylläpitää omaa tuomioistuintaan ja lakejaan.
Seuraavaksi kristittyjen kanssa vuonna 637 jKr tehty sopimus dhimmisäännöistä. Säännöt ovat samanlaiset juutalaisille ja muille dhimmeille.
UMARIN SOPIMUS
Meidän ei ole lupa rakentaa kaupungeissamme tai niiden läheisyyteen uusia luostareita, kirkkoja, nunnaluostareita tai keljaa. Meillä ei myöskään ole lupa korjata niitä, päivällä tai yöllä, kun ne raunioituvat tai ne sijaitsevat muslimien asuinalueella.
Meidän on pidettävä ovemme avoinna ohikulkijoille ja matkustavaisille. Meidän on tarjottava majapaikka kaikille ohikulkeville muslimeille kolmen päivän ajan.
Emme saa tarjota turvapaikkaa kirkoissamme tai taloissamme vakoilijoille, emmekä saa piilottaa heitä muslimeilta.
Emme saa julistaa uskontoamme julkisesti tai käännyttää siihen ketään. Emme saa estää ketään keskuudessamme kääntymästä islamiin heidän niin halutessaan.
Meidän on osoitettava kunnioitusta muslimeita kohtaan, ja meidän on luovutettava istumapaikkamme, kun he tahtovat istuutua.
Me emme saa jäljitellä muslimeita pukeutumalla samanlaisiin vaatteisiin kuin he.
Emme saa ratsastaa satulassa emmekä kantaa miekkaa tai minkäänlaista asetta, emmekä pitää niitä hallussamme.
Emme saa käyttää arabialaista tekstiä sineteissämme.
Emme saa myydä käyneitä juomia (alkoholia).
Meidän on ajeltava otsamme (pidettävä lyhyttä otsatukkaa nöyrtymisen osoituksena).
Meidän on aina pukeuduttava samalla tavoin missä hyvänsä olemme, ja meidän on pidettävä zunar vyötäisillämme. (Kristittyjen ja juutalaisten on pukeuduttava erityisellä tavalla).
Me emme saa pitää ristejä tai kirjojamme näkyvillä tien päällä tai muslimien markkinoilla. Saamme soittaa kirkonkelloja vain hyvin hiljaa. Emme saa korottaa ääntämme, kun saatamme kuolleitamme hautaan. Emme saa ottaa sellaisia orjia, jotka on varattu muslimeille.
Emme saa rakentaa talojamme korkeammiksi kuin muslimien talot.
Jos joku tahallaan lyö muslimia, tämä sopimus ei ole enää voimassa.
(Al-Turushi, Siraj Al-Muluk, s. 229-30)
Dhimmi ei voi todistaa sharia-tuomioistuimessa eikä näin ollen voi voittaa riita-asiaa muslimia vastaan. Dhimmi ei saa kritisoida Muhammadia tai kertoa muslimille kristinuskosta.
Sharia ja dhimmiys selittävät miten Turkki, Egypti, Pohjois-Afrikka, Libanon, Syyria, Irak ja Etiopia, jotka olivat kristittyjä maita, muuttuivat islamilaisiksi. Jihadin ansiosta muslimit saivat poliittisen vallan ja he saattoivat sharia-lain voimaan. Silloin kaikista kristityistä tuli dhimmejä. Vuosisatojen jizya-verotus ja kolmannen luokan kansalaisen asema sai heidät kääntymään islamiin. Sharia-laki ja dhimmiys hävitti kristinuskon islamilaisista maista. Läntinen sivilisaatio ei voi menestyä sharia-lain alaisuudessa.
(1) Sharia-käsikirja kirjoitettiin 1300-luvulla, mormonit ovat myöhempää perua.
Mark Durien luento dhimmiydestä:
