Suura alkaa tuttuun tapaan vakuutuksella Koraanin arabialaisesta luonteesta ja viisaudesta (jae 3) ja huomauttaa sen olevan "alkuperäinen Kirjoitus Meidän luonamme" (jae 4). "Alkuperäinen kirjoitus" on islamilaisen perinteen mukaan Säilytetty Kivitaulu, Koraanin kopio, joka on ikuisesti ollut Allahin luona. Koraani, jonka enkeli Gabriel ilmoitti Muhammedille kahdenkymmenenkolmen vuoden aikana, on tämän ikuisen kirjan täydellinen kopio. Seuraavaksi Allah tuomitsee uskottomat ja varoittaa heitä siitä, että myös aikaisempia profeettoja pilkattiin (jae 7) ja pilkkaajat hävitettiin (jae 8).
Sitten Allah jälleen kerran luettelee voimansa merkkejä luonnossa ja ne ovat merkkejä uskottomille (jakeet 9-12). Jakeissa 13-25 hän kritisoi uskottomia siitä, että nämä sokeasti seuraavat isiensä uskontoa (23-24) ja sanovat, että Allahilla on tyttäriä, joita he itse eivät haluaisi (jakeet 16-17). Tämä viittaa Quraishin jumalattariin, jotka Muhammed tunnusti hetken aikaa "Allahin tyttärinä", mutta sitten pyörsi puheensa huomattuaan, että oli poikennut saarnaamastaan monoteismista. Tässä oli kyse pahamaineisesta "saatanallisten säkeiden" tapauksesta, josta on enemmän jälkiä suurassa 53. Ibn Kathir selittää tätä jaetta: "Naisilta puuttuu jotakin, jota he yrittävät saavuttaa koruilla ja kaunistuksilla lapsuudesta lähtien, ja kun tulee kiistaa, he eivät osaa puhua ja puolustaa itseään selkeästi, joten miten tätä voitaisiin pitää Allahin ominaisuutena?"
Aabraham esiintyy lyhyesti jakeissa 26-28 toistaakseen varoituksensa uskottomille, ja sitten Allah jälleen jakeissa 29-42 puhuu uskottomien kiittämättömyydestä ja itsepetoksesta: he luulevat olevansa oikeaan johdettuja vaikka todellisuudessa he ovat Saatanan vaikutuksen alaisia (jakeet 36-37). Allah vakuuttaa Muhammedille, että Koraani on tosi ja että hän on oikealla tiellä (jakeet 43-45). Mooses vierailee jakeissa 46-56 esittäen hyvin läpinäkyvän rinnastuksen Muhammedin tilanteeseen: uskottomat pilkkasivat hänen tunnusmerkkejään (jae 47) ja sanoivat häntä noidaksi (jae 49); ja lopulta Allah rankaisi heitä (jae 55).
Seuraavaksi tulee Jeesus jakeissa 57-65 vakuuttamaan, ettei hän ole jumala (59), ja että hän tulee takaisin Tuomiopäivänä (jae 61). Muhammed sanoo hadithissa, että sinä päivänä Jeesus "rikkoo ristin, tappaa siat ja lakkauttaa jizya-veron", jota kristittyjen tulee maksaa islamilaisen hallinnon alla. Se tarkoittaa, että Jeesus hävittää kristinuskon ja tekee maailmasta islamilaisen. Jeesus myös saarnasi Allahin ykseyttä (jakeet 63-64), mutta hänen seuraajansa jakautuivat eri lahkoihin ja riitelivät keskenään (jae 65). Allah käskee Muhammedin vielä sanoa, että jos Allahilla todella olisi poika, olisi Muhammed ensimmäisenä palvelemassa häntä (jae 81).
Sitten Allah kertoo jälleen Paratiisin riemuista ja Helvetin kärsimyksistä (jakeet 66-88). Uskottomat anovat kärsimyksiensä lopettamista, mutta siihen ei suostuta (jae 77). Islam on totuus, mutta uskottomat vihaavat totuutta (jae 78). Niillä, joita he palvovat Allahin rinnalla, ei ole valtaa (jae 86); Muhammedin tulee kääntyä heistä pois, sillä pian he saavat tietää hänen olleen oikeassa (jae 89).
Islamin perimätiedon mukaan suura 44 ilmoitettiin samoihin aikoihin kuin suura 43. Allah aloittaa senkin ylistämällä Koraania: se "tuo ilmi totuuden" (jae 2) ja sen ilmoittaminen alkoi "siunattuna yönä" (jae 3), joka oli Ramadan-kuukauden lopulla oleva "Voiman yö". Sen ilmoittaminen oli Allahin armon osoitus (jakeet 5-6). Seuraavaksi varoitetaan Tuomiopäivästä, jolloin ihmiset joutuvat savupilveen, mikä on tuskallinen rangaistus (jakeet 10-11). Rangaistusta viivytetään vähän aikaa, mutta ihmiset eivät silti usko (jae 15). Hadith kertoo kuinka Muhammed pyysi Allahia kiroamaan Quraishin; toisessa kerrotaan, että hän pyysi antamaan heille seitsemän vuoden nälänhädän: "ja niin heille tuli vuoden mittainen nälänhätä, joka tuhosi kaiken elämän niin, että ihmiset alkoivat syödä nahkaa, raatoja ja mädäntyneitä eläimiä. Milloin hyvänsä he katsoivat taivaalle, he näkivät vain savua, kun olivat niin nälissään." Kun Quraishin päällikkö vetosi Muhammediin sanoen, että tämän omaa sukuaan kuoli (Quraish oli Muhammedin heimo), Muhammed leppyi ja rukoili heidän puolestaan, ja Allah ilmoitti jakeet 10-16.
Jakeissa 17-33 Faarao ilmestyy paikalle ja haastaa Mooseksen, jota ei jostain kumman syystä mainita nimeltä. Allah valitsi Israelin lapset kaikista kansakunnista (jae 32). Muslimikommentaattorit vähättelevät tämän merkitystä: Mujahid sanoo: "Tämä tarkoittaa, että heidät valittiin niiden joukosta, joiden keskuudessa he silloin asuivat", ja Qatadah on samaa mieltä: "Heidät valittiin aikalaistensa joukosta". Tanwir al-Miqbas min Tafsir Ibn Abbas sanoo myös, että israelilaiset valittiin niiden kansojen joukosta, jotka "elivät heidän aikanaan".
Sitten Allah toistaa varoituksensa uskottomille (jakeet 34-59) puhuen heidän pilkastaan kuolleiden ylösnousemusta kohtaan (jae 35); heidät kyllä tuhotaan (jae 37). Helvetissä uskottomat syövät Zaqqum-puun hedelmiä, joka korventaa heidän sisuksiaan (jakeet 43-46). Oikeamieliset sen sijaan nauttivat Paratiisissa "puhtaista, ihanista kumppaneista" (jae 54).
Suura 45 jatkaa samaa tarinaa. Koraani tulee Allahilta (jae 2); taivas ja maa ovat täynnä merkkejä uskoville (jakeet 3-6, 12-13). Mutta epäuskoiset pilkkaavat Allahin tunnusmerkkejä (jae 9); helvetti odottaa heitä (jakeet 10-11). Uskovien tulee antaa anteeksi uskottomille (jae 14); Ibn Kathir selittää tämän olleen kuitenkin vain väliaikainen käsky: "Uskovaiset antakoot anteeksi epäuskoisille ja kestäköön näiden aiheuttamaa vaivaa. Islamin alussa muslimeja kehotettiin kestämään monijumalaisten ja Kirjan kansojen sortoa, jotta näiden sydämet voisivat kääntyä islamin puoleen. Kun epäuskoiset itsepäisesti pysyivät epäuskossaan, Allah määräsi uskovaiset jihad-taisteluun."
Allah asetti Israelin lapset muiden kansojen yläpuolelle (jae 16), mutta he lankesivat erimielisyyksiin kateutensa tähden (jae 17). Muhammed on nyt oikealla tiellä (jae 18) ja Ibn Kathir varoittaa tämän kohdan tarkoittavan, että se "sisältää varoituksen myös muslimien Ummalle. Se varoittaa heitä käymästä samalle polulle kuin juutalaiset tai omaksumasta heidän tapojaan." Pahantekijöitä ei tuomita samoin kuin oikeamielisiä (jae 21). Allah jättää omien halujensa seuraajat sokeiksi ja harhailemaan (jae 23). Sitten jakeissa 24-37 annetaan lisää varoituksia Tuomion päivästä: uskottomat pilkkaavat (jae 25), mutta Ylösnousemuksen päivästä ei ole epäilystä (jae 26). Uskottomia muistutetaan siitä, että he olivat todistamassa Allahin merkkejä (jae 31), mutta he pitivät niitä pilkkanaan ja palavat siksi ikuisessa tulessa (jae 35).
 |
| Onko Hän ottanut luomistaan olennoista tyttäret itselleen ja mieluummin antanut teille pojat? Ja kun joku heistä saa tiedon sellaisen lapsen syntymästä, minkä katsotaan armolliselle Jumalalle kuuluvan, tummuvat hänen kasvonsa vihasta. Jumalalleko sellainen lapsi, joka kasvaa koreudessa eikä kiistan tullen saa selvää sanaa suustaan? [Koraani 43:16-18] (kuva wikipedia commonsista) |
Blogging the Qur’an: Suras 43, “Ornaments of Gold,” 44, “Smoke,” and 45, “Crouching”
Koreuden suura
Savun suura
Polvistumisen suura
Kaikki Koraaniblogin tekstit löytyvät osoitteesta: http://koraaniblogi.blogspot.fi/
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti