He ovat oppineet, jos ovat ylipäänsä opiskelleet Koraania, että juutalaiset ovat kaikkein uppiniskaisimpia ja pahimpia, ja samalla juonikkaimpia ja jääräpäisimpiä, Allahin, Muhammedin ja muslimien vihollisia.
Jakeessa 75 Allah kysyy muslimeilta miten he voivat toivoa juutalaisten kääntyvän islamiin, koska "osa heistä aikanaan kuuli Jumalan sanan, ja ymmärrettyäänkin sen he vääristelivät sitä vastoin parempaa tietoaan."
Kommentaarissaan Tafsir Anwar al-Bayan 1900-luvun intialainen mufti Muhammad Aashiq Ilahi Bulandshahri huomauttaa, että jotkut kommentaattorit "ovat sanoneet näiden jakeiden tarkoittavan Tooran väärentämistä. Juutalaiset uskonoppineet tapasivat ottaa lahjuksia ihmisiltä, jotta he muuttaisivat tiettyjä määräyksiä sopimaan paremmin heidän tarpeisiinsa."
Bulandshahri jatkaa viittaamalla jakeeseen 79 sanomalla, että juutalaiset "tekivät kaksinkertaisen synnin muuttamalla Allahin kirjoituksia ja vielä ottamalla vastaan lahjuksia."
Tämä on perinteinen näkemys: Tafsir al-Jalalayn sanoo, että juutalaiset "muuttivat Tooran kertomuksen Profeetasta, samoin kuin 'kivitysjakeen', kuten myös muita yksityiskohtia, ja kirjoittivat ne uudestaan eri tavalla kuin ne oli ilmoitettu."
Koraani lisää, että ylimielisyydessään juutalaiset myös ajattelevat, että he joutuvat olemaan helvetissä vain joitakin päiviä (jae 80).
Bukhari kertoo kuinka sen jälkeen, kun Muhammed voitti Khaibarin juutalaiset Arabiassa sijaitsevalla keitaalla, he paistoivat islamin Profeetalle lampaan - ja myrkyttivät sen. Aavistaen heidän salajuonensa, hän kutsui heidät luokseen ja kuulusteli heitä. Kuulustelun aikana he kertoivat hänelle: "Me viivymme (helvetin) tulessa lyhyen aikaa, ja sen jälkeen te [muslimit] tulette meidän tilallemme." Muhammed närkästyi ja sanoi: "Te olette kirottuja ja nöyryytettyjä siellä! Allahin nimeen, me emme koskaan tule teidän tilallenne." Sitten hän paljasti, että tiesi heidän yrittävän myrkyttää hänet.
Jakeet 81-105 muistuttavat juutalaisia jälleen Allahin hyvyydestä heitä kohtaan, ja kuinka useimmat heistä "kääntyivät pois" (jae 83), ja nuhtelevat heitä heidän omapäisyydestään ja tottelemattomuudestaan. Allah tiivistää heidän tekonsa ja tottelemattomuutensa (jae 85) ja huipentaa saarnansa siihen, että juutalaiset uskovat vain osaan kirjoituksiaan ja "hylkäävät toisen osan."
Ibn Kathir sanoo heidän hylänneen osia Toorasta ja heitä siis "ei tule uskoa mitä tulee heidän väitteisiinsä Allahin lähettiläästä ja hänen tulemisestaan, hänen maastakarkotuksestaan, hänen Hijrastaan, ja muusta, jonka kaikki aikaisemmat profeetat ilmoittivat heille. Juutalaiset, kärsikööt he Allahin kirouksen, piilottivat kaikki nämä tosiasiat keskuudessaan."
Allah painottaa, että juutalaiset ovat kirottuja hylättyään islamin (jakeet 88-89). (Tämän vuoksi useimmat muslimit eivät hyväksy ajatusta, että juutalaisilla olisi mitään oikeutta Israelin valtioon, huolimatta Koraanin jakeesta 5:21, ja muista samanlaisista jakeista: Allah ei anna lahjojaan kirotulle kansalle.) Jae 98 sanoo, että heidän vihollisensa on itse Allah.
Sitten Allah esittää haasteen (jakeet 94-96): jos juutalaiset väittävät Paratiisin olevan varattu ainoastaan heille, miksi he eivät toivo kuolemaa, sen sijaan, että ovat "kiintyneitä tähän elämään enemmän kuin muut ihmiset"?
Tämä on perusta jihadistien pilkalle, kuten al-Qaidan taistelija Afganistanissa sen sanoi muutama vuosi sitten: "Amerikkalaiset rakastavat Pepsi-Colaa, me rakastamme kuolemaa." Oikeat uskovaiset kaipaavat Paratiisiin ja halveksivat tätä maailmaa.
Seuraavaksi Allah keskeyttää juutalaisten läksytyksen ja esittelee islamin opin abrogaatiosta, jossa Allah korvaa aikaisemmin ilmoittamansa jakeen jakeella, joka on "parempi tai samanlainen."
Tafsir al-Jalalayn sanoo, että tämä jae ilmoitettiin, koska "uskottomat alkoivat tehdä pilkkaa abrogaatiosta sanoen, että yhtenä päivänä Muhammed sallii seuraajilleen jonkun asian, mutta seuraavana päivänä hän kieltää sen." Tanwir al-Miqbas min Tafsir Ibn Abbas sanoo, että se viittaa siihen "mitä Koraanissa on abrogoitu ja mitä ei ole."
Sayyid Qutbin mukaan "sääntöjen osittainen muuttaminen Profeetan elämän aikana olosuhteiden mukaan voisi ainoastaan olla koko ihmiskunnan etu." Naskh:in käsite, abrogaatio, on perusta islamissa yleiselle käsitykselle siitä, että suuran 9 väkivaltaiset jakeet menevät aikaisemmin ilmoitettujen rauhanomaisempien jakeiden edelle, koska ne ilmoitettiin Muhammedille myöhemmin - palaamme tähän vielä.
(Täydellisempi keskustelu islamin abrogaatio-opista löytyy Ahmad Von Denffersin kirjasta 'Ulum al-Qur'an.)
Seuraavaksi Allah kehottaa muslimeja pitämään kiinni uskonnollisista velvollisuuksistaan, ja varoittaa heitä, etteivät he antaisi juutalaisten ja kristittyjen, jotka yrittävät käännyttää muslimeja (jakeet 111, 120, 135), eksyttää heitä, ja esittää sitten monesti toistetun vastaväitteen kristittyjen uskomukselle, että Jeesus on Jumalan Poika. Ajatuksen, että Allahilla voisi olla poika, katsotaan sotivan monoteismia vastaan: "Sanovatpa he: 'Jumala on ottanut itselleen Pojan'. Ei, Hänelle yksin kunnia! Totisesti kaikki taivaassa ja maan päällä on Hänen; kaikki ovat Hänelle kuuliaiset." (jae 117)
Sitten Allah palaa lempiaiheeseensa, juutalaisiin, muistuttaen heitä sopimuksesta, jonka Allah teki Mekan Kaabassa Abrahamin ja Ismaelin kanssa (jae 125). Juutalaisia muistutetaan, että vaikka Abraham rukoili, että Mekasta tulisi "turvallinen seutu", Allah vastasi, että ne, jotka "ovat epäuskoisia" syöksetään kohta "Tulen kidutukseen." (jae 126)
Juutalaisen patriarkan, Abrahamin, yhdistäminen islamin pyhään paikkaan, Kaabaan, voi yllättää, mutta tulee muistaa, että vain väärämieliset voivat sanoa "Aabraham, Ismael, Iisak ja jaakob ja Israelin sukukunnat olivat totisesti joko juutalaisia tai kristittyjä" (jae 140) Tosiasiassa he olivat Allahin alamaisia - muslimeja (jae 128). Jos he eivät uskoneetkaan profeetta Muhammediin, olivat he kuitenkin hanifeja: esi-islamilaisia monoteisteja.
Tämä vahvistaa toistuvaa Koraanin teemaa siitä, että ne jotka tunnemme tänään kristittyinä ja juutalaisina, ovat luopioita, jotka ovat hylänneet sen oikean uskonnon, jota Abraham ja Mooses, kuten myös Jeesus, opettivat - ja se oikea uskonto oli islam.
Kuten on nähty, suuri osa toisesta suurasta on omistettu kapinallisten juutalaisten puhutteluun. He hylkäsivät Muhammedin ja heitä kehotetaan palaamaan oikeaan uskoon, Abrahamin, Mooseksen sekä Muhammedin uskontoon. Näin islam haastaa juutalaisuuden ja kristinuskon väittämällä, että oikea ja alkuperäinen muoto molemmissa uskonnoissa oli islam.
Tänä päivänä islamin puhemiehet länsimaissa usein esittävät Abrahamin, Mooseksen ja Jeesuksen aseman islamissa todisteena islamilaisesta avaramielisyydestä ja ekumeenisuudesta. Tosiasiassa se on kuitenkin julistus islamin ylivallasta sekä kristillisyyden ja juutalaisuuden harhaoppisuudesta.
* * *
Tämä on suomennos Robert Spencerin blogista Blogging the Qur’an: Sura 2, “The Cow,” verses 75-140
Lehmän suura: http://www.islamopas.com/koraani/002.htm
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti