Suura 12, "Joosef", on myöhäisen Mekan kauden suura. Maududi sanoo, että se ilmoitettiin "kun Quraish" - Mekan pakanallinen arabiheimo, jonka jäsen Muhammed itsekin oli - "suunnitteli Muhammedin surmaamista, karkottamista ja vangitsemista." Se kertoo patriarkka Joosefin tarinan antaen jälleen - kuten näimme suurassa 11 muiden profettojen kohdalla - selvän viestin liittyen Muhammediin ja hänen vastustajiinsa.
Allah aloittaa jakeissa 1-3 ylistämällä jälleen kerran Koraania. Ibn Kathir ilmaisee valtavirran islamilaisen näkemyksen sanomalla: "Arabian kieli on ilmeikkäin, selvin, syvin ja ilmaisuvoimaisin mitä voidaan kuvitella. Niinpä tämä kunnioitetuin Kirja ilmoitettiin kunniakkaimmalla kielellä, kunniakkaimmalle Profeetalle ja Lähettiläälle, sen ilmoitti kaikkein kunniakkain enkeli, maailman kunniakkaimmassa maassa ja ilmestykset alkoivat vuoden kunnioitetuimman kuukauden, Ramadanin, aikana. Niinpä Koraani on kaikessa suhteessa täydellinen."
Tämä näkymys ei tietenkään kannusta kirjan kriittiseen tarkasteluun - vuoden 2008 uutisessa kerrotaan 450 filmirullasta, joissa oli kuvattuna muinaisia Koraanin käsikirjoituksia; kuvat oli pidetty salassa mahdollisesti juuri sen vuoksi, ettei muslimien tunteita loukattaisi.
Sitten Allah kertoo Joosefin tarinan (jakeet 4-101). Maududin mukaan kertomuksen päätarkoitus oli jälleen varoittaa ihmisiä torjumasta Muhammedia. Sen tavoite, hän sanoi, oli käyttää Joosefin tarinaa ja tämän veljien torjuntaa vertauskuvana sille, miten Muhammedin heimo Quraish torjui tämän "ja varoittaa heitä, että lopulta riita heidän ja Pyhän Profeetan välillä johtaisi Profeetan voittoon. Aivan kuin he vainosivat veljeään, Pyhää Profeettaa, samoin Profeetta Joosefin veljet olivat vainonneet tätä... Ja aivan kuin Profeetta Joosefin veljien täytyi nöyrtyä hänen edessään, pitäisi Quraishin jonain päivänä rukoilla anteeksiantoa veljeltään, jota he yrittivät tuhota." Hän lainaa jaetta 7, "Joosefin ja hänen veljiensä kertomuksessa on todella selvät merkit niille, jotka tutkistelevat", joka viittaa Quraishiin, jonka tulee ottaa vaarin tämän suuran varoituksesta.
Koraanin kertomus Joosefista on lyhennetty versio Ensimmäisen Mooseksen kirjan luvuista 37-50, ja siinä on joitakin huomattavia eroja Raamatun versioon. Joosef näkee unen, jossa yksitoista tähteä, aurinko ja kuu kumartavat hänen edessään (jae 4) - tarkoittaen hänen vanhempiaan ja veljiään. Unet tulee ottaa vakavasti: Abdullah bin Abbasin mukaan "Profeetojen unet ovat Allahin ilmoituksia." Muhammed itse selitti, että tämä ei koske vain profeettoja vaan on yleinen periaate: "Hyvä uni on Allahilta ja paha uni on Saatanalta. Niinpä jos joku on nähnyt (unessa) jotain mistä hän ei pidä, hänen tulee sylkäistä kuivana kolmasti vasemmalle puolelleen ja etsiä Allahilta turvaa Saatanaa vastaan, ettei se vahingoittaisi häntä eikä Saatana voisi ilmestyä minun muodossani." (Bukhari 9.87.124)
Kateelliset veljet halusivat tappaa hänet (jae 9), mutta päättivät lopulta heittää hänet kaivoon ja kertoa isälleen Jaakobille, että hän on kuollut (jakeet 15-18). Raamatun kertomuksesta poiketen Jaakob ei usko heitä (jae 18). Tanwir al-Miqbas min Tafsir Ibn Abbas sanoo, että "hän ei uskonut heitä, koska aikaisemmin he olivat väittäneet varkaiden tappaneen Joosefin".
Joka tapauksessa Joosef myytiin orjaksi Egyptiin ja hän joutuu hallitsijan vaimon viettelyn kohteeksi (jae 30). Toinen yksityiskohta, jota ei löydy Raamatusta, on kun Joosef "olisi suostunut häneen, ellei olisi nähnyt Herransa voimaa" ja Allah varjeli häntä synniltä ja riettaudelta ja "Totisesti, hän oli Meidän uskollisia palvelijoitamme" (jae 24). Islamin kaksijakoisuus näkyy Maududin selityksessä: "[tämä] vertaa aikaisempia islamin muovaamia, Allahin palvelemiselle ja Tuonpuoleisen tilintekoon perustavia henkilöitä [Jaakob ja Joosef] jälkimmäisiin kufrin [epäuskon] muokkaamiin maailman palvojiin ja Allahin ja Tuonpuoleisen hylkääjiin." Nainen syyttää Joosefia säädyttömyydestä (jae 25), mutta Joosefin syyttömyys paljastuu, kun huomataan, että hänen vaatteensa on repeytynyt takaa eikä edestä - hän oli toisin sanoen juoksemassa naista pakoon (jakeet 27-28). Naisen aviomies vaikeroi: "Totisesti, tämä on sinun naisellisia juoniasi. Teidän viekkautenne on suuri" (jae 28).
Sitten hallitsijan vaimo järjestää pidot kaupungin naisille, jotka olivat niin hurmaantuneita Joosefin ulkonäöstä, että he haavoittivat käsiään (jae 31). Ibn Kathir selittää: "He pitivät häntä arvossa ja olivat hämmästyneitä näkemästään. He alkoivat viillellä käsiään hänen kauneutensa tähden luullen leikkaavansa sitruunaa veitsillään." Hallitsijan vaimo katsoi vapautuneensa syyllisyydestä: "Tuntiessaan kivun he alkoivat huutaa, ja hän sanoi heille: 'Te teitte tämän vaikka vain vilkaisitte häntä, joten miten minua voidaan moittia?'".
Lopulta Joosef vangitaan (jae 35). Kun kaksi vankitoveria pyytää häntä tulkitsemaan heidän unensa (jae 35), hän kertoo heille ensiksi olevansa kunnon muslimi: "Minä olen luopunut sellaisten ihmisten opista, jotka eivät usko Jumalaan ja ovat niitä, jotka kieltävät tulevan elämän" (jae 37). Hän seuraa Abrahamin, Iisakin ja Jaakobin uskontoa, ja heidän "ei ole sallittua asettaa ketään Jumalan rinnalle" (jae 38). Hän viruu vankilassa vielä jonkin aikaa, mutta saa lopulta tilaisuuden tulkita kuninkaan unen (jakeet 46-49). Hallitsijan vaimo tunnustaa tehneensä vääryyttä (jae 51) ja niin Joosef vapautetaan ja hänet palkitaan (jakeet 54-56). Joosefin veljet tulevat hänen luokseen pyytämään apua nälänhätäänsä, mutta he eivät tunnista häntä (jae 58); Joosef vaatii heitä tuomaan nuorimman veljensä (jae 60).
Muhammad Asad selittää kertomuksen jatkon: "Joosef halusi pitää Benjaminin luonaan, mutta Egyptin lakien mukaan hän tarvitsi siihen velipuoliensa suostumuksen." Mutta sitten Benjaminin säkistä löytyy malja: "Benjamin näytti syyllistyneen varkauteen ja lain mukaan Joosefilla oli oikeus ottaa hänet orjakseen ja näin pitää hänet talossaan." Tämän Koraanin kertomuksen merkitys on, että Allah määrää kaikista tapahtumista eikä kukaan voi sitä estää: "Tällä tavoin Me annoimme Joosefin turvautua juoneen; Hän ei olisi voinut pidättää veljeään kuninkaan lain nojalla, ellei Jumala olisi niin tahtonut" (jae 76). Joosef paljastaa itsensä veljilleen (jae 90), jotka anovat Allahin anteeksiantoa (jae 91) ja se heille myönnetään (jakeet 92, 98). Jaakob ja Joosefin veljet jäävät asumaan Egyptiin (jakeet 99-100).
Allah teroittaa, että tämä kaikki on varoitus (jakeet 102-111). Allah sanoo Muhammedille, että hän ilmoitti Joosefin kertomuksen hänelle, sillä Muhammed ei ollut paikalla silloin kun Joosefin veljet punoivat juoniaan, joten miten hän voisi näistä tietää, ellei hän olisi tosi profeetta (jae 102)? Silti monet eivät usko (103, 105, 106), vaikka tämä ei ole keksitty tarina, vaan aikaisempien kirjoitusten vahvistus (jae 111) - kirjoitukset eivät kuitenkaan Muhammedin suureksi harmiksi vahvistaneet hänen ilmoitustaan.
 |
| "Joosef ja Potifarin vaimo" (Guido Reni, italialainen, 1630) |
Alkuperäinen kirjoitus: Blogging the Qur’an Sura 12, “Joseph”
Joosefin suura: http://www.islamopas.com/koraani/012.htm
Raamatun kertomus Joosefista: http://www.evl.fi/raamattu/1933,38/1Moos.37.html
Aikaisemmat kirjoitukset löydät Koraaniblogista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti